[H-verkko] Arvosteltavaksi: SKS:n syksyn 2010 kirjoja
Tapio Onnela
tapio.onnela at utu.fi
Mon Elo 16 11:20:43 EEST 2010
Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi
Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)
Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia
osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com>, jossa ilmoitat kirjan
nimen ja kustantajan sekä aina myös postiosoitteesi (maaposti!).
Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan.
Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen
kirjan.
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat
vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et
saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale
Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen
arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin
julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös
Agricolassa.
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen
Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/
josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja
julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut-
listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja-
arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-
arvostelut/.
****
Petri Neuvonen (toim.)
Kävelyretkiä 1930-luvun Viipurissa
Eino Partasen valokuvia
Runsaan 80 000 asukkaan Viipuri oli 1930-luvulla Suomen toiseksi
suurin kaupunki. Se oli Itä-Suomen liike-elämän ja kulttuurin vilkas
keskipiste, jonka kaduilla puhuttiin neljää kieltä. Sen kaupunkikuva
oli omintakeinen sekoitus vanhaa ja uutta, eikä toista samankaltaista
ollut Suomessa. Talvisota tuhosi suomalaisen Viipurin, mutta muistot
siitä elävät yhä. Valokuvaaja Eino Partanen tallensi 1930-luvulla
kameralla ahkerasti kotikaupunkinsa näkymiä. Maaliskuussa 1940,
viikkoa ennen talvisodan loppua hän onnistui pelastamaan pommitusten
ja tykistötulen runtelemasta kaupungista yli 400 lasinegatiivia
käsittävän valokuvakokoelmansa. Upea valokuvateos houkuttelee
kävelyretkelle 1930-luvun Viipuriin. Ennen julkaisemattoman kuva-
aineiston kautta avautuu kiehtovia näkymiä suomalaisen Viipurin
kaduille ja kadonneen karjalaiskaupungin ainutlaatuiseen miljööseen.
Kirjan kuvitusta täydentävät tekstit, joissa valotetaan kokoelman
syntyvaiheita ja annetaan taustatietoja kuviin tallen tuneesta
kaupungista.
****
Erik Kruskopf
Valon rakentajat
Suomen kuvataidetta 1940-1950-luvulla
Kirja luo katsauksen suomalaiseen kuvataiteeseen 1940-1950-luvulla,
jolloin perinne ja uudistumistarve kohtasivat rajulla mutta
hedelmällisellä tavalla. Sotavuodet monine rajoituksineen leimasivat
1940-luvun alkuvuosia; näyttelytoiminta supistui ja materiaaleista oli
pulaa. Samaan aikaan patriotismi korostui, ja taide pyrki antamaan
oman panoksensa isänmaan puolustamiseen. Kun taiteilijoille sodan
jälkeen avautui mahdollisuus matkustaa taiteen kansainvälisiin
keskuksiin, myös suomalainen taide-elämä alkoi saada modernismin
vaikutteita. Lokakuun ryhmä uudistui, syntyi Prisma-ryhmä, ja
grafiikka hyväksyttiin vihdoin tasaveroiseksi taiteenlajiksi. Kausi
oli yksi suomalaisen taiteen kiinnostavimpia, ja 1950-luvulla
käynnistyi kehitys, joka seuraavilla vuosikymmenillä muutti käsitykset
taiteen päämääristä ja keinoista täysin.
****
Erkki-Sakari Harju ja Jussi T. Lappalainen
Kuninkaan tiekartasto Suomesta 1790
Merkittävä arkistolöytö 1700-luvulta esittelee Kustaa III:n tilaamaa,
salaisena valmistunutta tiekartastoa, joka jäi unohduksiin Suomen
siirryttyä Venäjän alaisuuteen 1809. Teos selvittää kartoitukseen
liittyviä teknisiä ratkaisuja sekä kartoitustyön toimeenpanoa ja luo
katsauksen kartaston syntytaustaan sekä ajan yleiseurooppalaiseen
poliittiseen tilanteeseen. Teos on kartoitustyönä tarkka ja
yksityiskohtainen kartografinen kuvaus Etelä-Suomen teistä,
vesistöistä ja paikkakunnista, kylistä ja jopa yksittäisistä taloista.
Se toimii ainutlaatuisena sukututkimuksen, paikallishistorian ja
nimistöntutkimuksen lähteenä.
Alueellisesti Kuninkaan tiekartasto kattaa Pori-Jyväskylä- Kuopio-
Joensuu-Laatokka-linjan eteläpuoleisen Suomen. skst 1296, Tieto | n.
430 s. sid. | 90.02; 92 | 92,- isbn 978-952-222-235-0 Ilmestyy
lokakuussa
****
Susanna Luojus ja Tapani Pennanen
Todellisuusmies ja unennäkijä Alfred Kordelinin säätiö kuvataiteen
mesenaattina
Alfred Kordelin (1868-1917) oli yksi 1900-luvun alun merkittävimmistä
suomenkielisistä liikemiehistä. Vaatimattomista oloista lähtöisin
oleva raumalaisen merimiehen poika loi suuromaisuutensa lähes
tyhjästä. Kordelin toimi kaupan, teollisuuden ja laivanvarustuksen
aloilla ja omisti mm. Reposaaren höyrysahan sekä Mommilan ja
Jokioisten kartanot. Alfred Kordelin kävi koulua vain kaksi vuotta.
Hän arvosti kuitenkin henkisiä arvoja; testamentissaan hän jätti
valtaosan omaisuudestaan Alfred Kordelinin yleisen edistys- ja
sivistysrahaston peruspääomaksi. Kuvataiteiden ystävänä Kordelin
rakennutti itselleen kesäasunnoksi Naantaliin Kultarannan, josta piti
hänen kuolemansa jälkeen tehdä museo. Yhteistyössä Alfred Kordelinin
säätiön kanssa toteutettu kirja kertaa Kordelinin elämänvaiheet ja
kertoo hänen suhteestaan kuvataiteisiin. Kirja kertoo myös säätiön
monipuolisesta tuesta kuvataiteille sekä säätiön taidekokoelmien
muotoutumisesta. Taidekokoelmasta esitellään sanoin ja kuvin
viitisenkymmentä teosta.
skst 1290, Tieto | 160 s. sid. | 70.92, 70.063 | 34,- isbn
978-952-222-217-6
Ilmestyy syyskuussa Pekka Halonen Viulunsoittaja (1900)
****
Tiikerihevonen ja muita juttuja Kukkulan korttelista Teksti Maija
Larmola ja Antti Larmola | Kuvitus Leena Lumme
Kansainvälisiäkin lastenkirjapalkintoja saanut Kukkulan kortteli -
sarja saa jatkoa. Nyt kerrotaan muutaman perheen elämästä 1800-luvun
lopun Helsingissä, jossa kuvitteellinen Kukkulan kortteli oli monen
kaupunkilaisen kotipaikka vuonna 1899. Kirja tarjoaa lapsille ja
nuorille lukijoille elämänmakuisen matkan lähihistoriaan. Tarinat
vievät lukijansa kaupunkilaisten arkeen ja juhlaan; kaduille,
pihoille, keittiöihin ja saleihin, retkelle Korkeasaareen ja
leikkihetkiin tarinaperheiden lasten kanssa. Tarinoihin limittyvät
myös ajan aatteet, kielipolitiikka, elämä eri kaupunginosissa ja eri
yhteiskuntaluokissa sekä Helsingin kehittyminen kaupunkina. Ajan
tapahtumia ja ilmiöitä taustoitetaan tarinoiden lisäksi tieto-osalla.
Upea, yksityiskohtainen kuvitus tukee elävää tekstiä ja antaa
mielikuvitukselle vauhtia. Teos vetoaa myös aikuisiin, asumisen ja
elämisen historiasta kiinnostuneisiin lukijoihin. Elämästä entisajan
Helsingissä kertovat myös Kukkulan kortteli. Kaupungin kaksi
vuosisataa (1987), Kesätukka (1990), Monosukka (1992, loppuunmyyty) ja
Jenkkikassi (1998).
****
Satu Laatikainen (toim.)
Pieni käytöskirja
Kirja luo katsauksen käytöstapojen kulttuurihistoriaan hyödyntämällä
vanhoja käytösja tapaoppaita sekä arkistojen löytöjä. Tarkastelun
kohteena ovat ihmisten kohtaaminen, pukeutuminen, siisteys, ruokailu
ja nautintoaineet sekä juhlien ja työelämän etiketit. Kirjassa
annetaan konkreettisten neuvojen ohella tunnelmapaloja vanhoista
materiaaleista ja pohditaan hyvän käytöksen olemusta ja määritelmiä.
Folklore | n. 120 s. sid. | 30.8; 90.2 | 26,- isbn 978-952-222-222-0
Ilmestyy lokakuussa
****
Jouni Kuurne
Unelmien koti
Nukkekodit Suomen kansallismuseon kokoelmissa
Kaunis kirja esittelee kaikki Suomen kansallismuseon kokoelmiin
kuuluvat nukketalot, jotka ajallisesti ulottuvat 1800-luvun
puolivälistä 1900-luvun loppuun. Mukana on myös muita eri ajoilta
peräisin olevia, nukketaloihin rinnastettavia pienoismaailmoja.
Nukkekodit ovat toimineet aikuisten maailman heijastuksena lasten
maailmassa, eräänlaisena harjoittelualustana matkalla kohti
aikuisuutta. Nukkekodin avulla tytöt opettelivat - tietoisesti tai
tiedostamatta - talouden hoitoa ja erityisesti suuren talouden
pyörittämistä. 1900-luvun alkuun asti nukkekodit kuvastivat varakkaan
keskiluokan tai yläluokan elinympäristöä. Yhteistyössä Museoviraston
kanssa julkaistava kirja liittyy lokakuussa Suomen kansallismuseossa
avautuvaan nukke kotinäyttelyyn. skst 1287, Tieto | n. 100 s. sid.
65.8; 90.2 | 24,- isbn 978-952-222-214-5 Ilmestyy lokakuussa
****
Sven Hirn
Suomalaisen marionetti- ja nukketeatterin varhaisvaiheet
Tanskan ja Ruotsin kautta 1800-luvuna alussa Suomeen levinneet
marionetti- ja nukketeatteri olivat yleistä kansan huvia, jonka
seuraamiseen osallistuivat yhtä lailla aikuiset kuin lapset. Kun
keskieurooppalaiset teatteriseurueet siirtyivät esiintymään
Tukholmasta Pietariin, matka sinne taittui kätevimmin Suomen
etelärannikkoa pitkin, ja Turku, Helsinki ja Viipuri olivat luontevia
pysähdyspaikkoja. Marionetti ja nukketeatterinäytännöt olivat 1900-
luvun alkuun asti lähes yksinomaan näiden kansainvälisten seurueiden
varassa. Sven Hirn on onnistunut paljolti sanomalehtiaineiston ja
erilaisten pienpainatteiden avulla rekonstruoimaan elävän ja värikkään
kuvan näiden lukuisten seurueiden esiintyjistä, heidän marioneteistaan
ja nukeistaan sekä milloin enemmän, milloin vähemmän onnistuneista
näytännöistään. skst 1297, Tieto | n. 150 s. nid. | 77.153; 92 | 24,-
isbn 978-952-222-237-4 Ilmestyy syyskuussa Hillitse itsesi ja
pysyttele tyynenä, älä kiihdy, kun ihmiset tunkeutuvat ohitsesi,
läimäyttävät oven kiinni nenäsi edessä, töykkäävät sinua tai
kinastelevat paikasta, jonka vääryydellä ovat anastaneet.
****
Ulla-Maija Peltonen ja Ilona Kemppainen (toim.)
Kirjoituksia sankaruudesta
Sankaruuden on pitkään nähty olevan kriisissä, ja uudenlaisen
sankaruuden etsintä on parhaillaan käynnissä Suomessa, Euroopassa ja
maailmalla. Sankaruus herättää suuria tunteita, yhdistää ja erottaa
ihmisiä. Keskeistä sankaruuden määrittelyssä, luomisessa ja
ylläpitämisessä ovat kertomukset ja mielikuvat. Artikkelikokoelma
laajentaa historiallista ja kulttuurista ymmärrystämme sankaruudesta,
sen tuottamistavoista ja merkityksistä. Kokoelman läpi kulkeva teema
on sankaruuden sukupuoli ja sen problematisointi. Suomalaisen
sankaruuden historian lisäksi kokoelmassa pohditaan sankaruuden
kriisiytymistä ja arkipäiväistymistä. Kirjan kirjoittajat edustavat
perinteen-, historian ja kirjallisuudentutkimusta neljästä eri
yliopistosta. skst 1283, Tiede | n. 350 s. nid. | 92; 86.14 | 29,-
isbn 978-952-222-207-7 Ilmestyy lokakuussa
****
Irma-Riitta Järvinen
Kalevala Guide
Kansainvälisille lukijoille suunnattu opas kertoo pähkinänkuoressa
keskeiset asiat Kalevalasta, Suomen kirjallisuuden käännetyimmästä
merkkiteoksesta. Kirja johdattaa eepoksen juonenkulkuun ja keskeisiin
hahmoihin, paikkoihin sekä sen teemoihin ja maailmankuvaan. Niin ikään
opas luo katsauksen niin Elias Lönnrotin työhön, kalevalamittaiseen
runouteen, Kalevalan inspiroimaan taiteeseen kuin Kalevalan paikkaan
maailman muiden eeposten joukossa. Teos on tehty yhteistyössä
Kalevalaseuran kanssa. skst 1276, Tieto | n. 120 s. nid. | 86 | 24,-
isbn 978-952-222-193-3
****
Seppo Knuuttila, Ulla Piela ja Lotte Tarkka (toim.)
Kalevalamittaisen runon tulkintoja
Minkälaisia kysymyksiä tutkijat esittävät nykyään kalevalamittaiselle
runolle? Mitkä ovat kalevalamittaisen runon tutkimuksen metodologiset
avainkäsitteet tänään? Miten vanha tutkimustraditio hengittää tämän
päivän lukutavoissa? Kalevalaseuran vuosikirjassa paneudutaan laajasti
kalevala mittaisen runoston lajeihin ja sisältöihin sekä niiden
esittämiseen, keruuseen, arkistointiin ja tutkimukseen. Kirja
tarkastelee kalevalamittaisen runouden muuttuvia merkityksiä eri
näkökulmista ja osallistuu keskusteluun "suoma laisista runoistamme",
tutkimusmenetelmistä ja niiden käytännöistä. Lukija pääsee seuraamaan
myös tutkimusprosessia konkreettisimmillaan: miten menetelmällinen tai
teoreettinen idea kohtaa aineiston, miten runoanalyysi tuotetaan,
perustellaan ja esitetään? Lähtökohtana artikkeleissa on yksi teksti,
runolaji, laulaja tai teema, runonlaulukulttuurin ominaispiirre,
runoperinteen pitkä kesto tai hetken improvisaatio. Kirjaan sisältyy
Juminkeon tuottama runonlaulu-cd.
****
Marjut Paulaharju (toim.)
Samuli Paulaharjun Inkeri
Samuli Paulaharju teki kesällä 1911 rakennustutkimus matkan Inkeriin
ja julkaisi matkaltaan toistakymmentä lehtikirjoitusta. Artikkelit on
nyt koottu kirjaksi, jonka runsas kuvitus pohjautuu Suomalaisen
Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston ja Museoviraston kuva-
arkiston hallussa olevaan Paulaharjun ainutlaatuiseen, lähes
tuntemattomaksi jääneeseen aineistoon. Teoksessa seurataan Paulaharjun
1 300 virstan mittaista reittiä Pietarista Pohjois-Inkeriin ja sieltä
kaakon kautta läpi vatjalais- ja inkeroiskylien Länsi-Inkeriin.
Matkalla ihastellaan maisemia, pysähdytään tutkimaan savupirttejä ja
ulkorakennuksia, tarkastetaan niiden pohjapiirroksia, tutustutaan
kyläläisiin ja alueen kansanperinteeseen. Kirja sisältää
havainnollisia karttaotteita matkan kulusta. Teos julkaistaan
yhteistyössä Museoviraston kanssa. skst 1292, Tieto | n. 220 s. sid. |
49 | 34,- isbn 978-952-222-226-8 Ilmestyy marraskuussa
****
Juha Pentikäinen
Marina Takalo
Runolaulaja ja näkijä Marina Takalo (1890-1970) on 1960-luvun
viimeiseksi nimetyn runonlaulajien sukupolven tunnetuimpia edustajia.
Hän oli vienalainen runonlaulaja, tietäjä, näkijä ja elämänsä kertoja,
jolta tallennettu folkloren sadan tunnin äänite kokoelma lienee suurin
yhden ihmisen suullisesta muistista koottu perimätiedon kokoelma.
Takalon muisti on kaiken sen summa, mitä luku- ja kirjoitustaidoton,
vanhauskoinen kansannainen liki 80-vuotisen elämänsä aikana eri
paikkakunnilla kuuli, näki ja painoi mieleensä sekä 15 viimeisen
elinvuotensa aikana kertoi ja lauloi hänet kohdanneille tutkijoille.
Hänen muistitietonsa käsittää kaikki Vienan perinteisen folkloren
lajit, mutta on samalla pakolaisen rankka elämäkerta. Nyt odotettu
kansannaisen tarina on luettavana kertojansa sanoin ja lauluin,
joista osa on nuotinnettu. Teos on kokonaan uusittu painos kirjasta
Marina Takalon uskonto (1971), joka on ollut vuosia loppuunmyyty
narratiivisen yksilötutkimuksen klassikko. Sen englantilainen laitos
voitti Chicagon Folklore-palkinnon. skst 1270, Tiede | n. 500 s. sid.
| 20; 49 | 38,- isbn 978-952-222-043-1 Ilmestyy lokakuussa
****
Seurujärvi-Kari ja Risto Pulkkinen (toim.)
Saamentutkimus tänään
Teos esittelee saamentutkimuksen keskeisten alojen uusimmat tulokset
ja näkemykset ja päivittää saamelaisia ja saamelaiskulttuuria
koskevat tiedot alkaen genetiikasta ja esihistoriasta, kielitieteen
ja historian kautta päätyen saamelaisten nykykulttuuriin. Kirjassa
perehdytään myös saamelaisten aineelliseen ja henkiseen
perinnekulttuuriin: käsityöhön, poronhoitoon, folkloreen, taiteisiin
sekä muinais- ja kansanuskoon. Erityisen painon teoksessa saavat
ajankohtaiset ihmisoikeus- ja alkuperäiskansakysymykset. Kaikki
kirjoittajat ovat alojensa aktiivitutkijoita. Kirja on 1994 Tietolipas-
sarjassa julkaistun Johdatus saamentutkimukseen -teoksen kokonaan
uudistettu ja huomattavasti laajennettu laitos. Tietolipas 234 | n.
300 s. nid. | K 49.2 | 28,- isbn 978-952-222-220-6 Ilmestyy loppuvuonna
****
Simo Häyrynen
Kulttuuri jää
Kaivosperinne Outokummun uuden paikallisidentiteetin sisältönä
Haastattelu- ja dokumenttiaineistoon perustuva ajankohtainen teos
analysoi, miten niin työn kuin ihmisen arkielämänkin kannalta
hallitsevan teollisuuslaitoksen ympärille muodostunut yhdyskunta
reagoi kulttuurisesti teollisuuslaitoksen lakkautuksen jälkeen.
Taloudellisten innovaatioiden ja poliittisten rakenteiden ohella
murroksesta selviämiseen vaikuttaa myös yhteisön henkinen tila ja
jatkuvuuden tunne. Siinä puolestaan kulttuuritoiminta on merkittävä
taustatekijä. Kirja kytkeytyy Suomen - ja koko Euroopan - nykyiseen
teollisuuspaikkakuntien murrokseen ja tarjoaa mahdollisia keinoja
selviytyä taantumasta. Teoksesta käy ilmi, miten Outokummun valtavan
teollisuuskompleksin koettiin toisaalta säteilevän modernisaation
kulttuurisena etuvartiona, kun se toisille oli arkinen työpaikka. skst
1294, Tiede | n. 250 s. nid. | 30; 92 | 28,- isbn 978-952-222-233-6
****
Outi Paloposki ja H. K. Riikonen (toim.)
Suomennetun tietokirjallisuuden historia 1800-luvulta 2000-luvulle
Teos on ensimmäinen laajamuotoinen esitys tietokirjallisuuden
suomennoksista ja sellaisenaan uraauurtava. Se on jatkoa vuonna 2007
ilmestyneelle kaksiosaiselle Suomennoskirjallisuuden historialle.
Laajojen historiallisten katsausten ohella teos sisältää
tietokirjallisuuden suomentajien esittelyjä sekä pienempiä
tietolaatikoita erilliskysymyksistä. Teoksessa käsitellään eri
tieteenalojen tutkimuksia, yleistajuisia tietoteoksia ja opaskirjoja.
Asiaproosan muodoista esillä ovat esimerkiksi essee, matkakirja ja
elämäkerrallinen kirjallisuus. Monipuolisesti kuvitettu kirja sisältää
myös katsauksen 1800-lukua edeltävään suomenkieliseen
tietokirjallisuuteen. Kirjan kirjoittajina on fennistiikan,
kirjallisuudentutkimuksen, käännöstieteen ja oppija aatehistorian
asiantuntijoita. Teoksen toimitussihteeri on Anne-Maria Latikka. skst
1289, Tieto | n. 600 s. sid. | 86.12 | 46,- isbn 978-952-222-216-9
Ilmestyy loppuvuonna
****
Aleksis Kivi Nummisuutarit
Kriittinen editio
Päätoimittaja Jyrki Nummi
Aleksis Kiven Nummisuutarit-komediasta on sen ensipainoksen (1864)
jälkeen julkaistu kymmenittäin erilaisia laitoksia. Näytelmää on
esitetty satoja kertoja teattereissa, ja siitä on tehty useita
elokuvasovituksia. Nyt julkaistava Nummisuutarit on teoksen kriittinen
editio, joka pohjautuu teoksen ensipainokseen, mutta valaisee myös sen
myöhempiä vaiheita sekä suhdetta varhempaan ja samanaikaiseen
suomalaiseen kirjallisuuteen. Nummisuutarit-editio aloittaa sks:n
julkaisemien kriittisten editioiden sarjan. Teoksen toimituskuntaan
ovat kuuluneet professori Jyrki Nummi, erikoistutkija Petri Lauerma
sekä Edithin toimituspäällikkö Sakari Katajamäki ja tutkija Ossi Kokko.
****
Juhani Niemi (toim.)
Toinen herääminen
Arvid Järnefeltin päiväkirjamerkintöjä vuosilta 1916-1919
Vuodet 1916-1919 olivat kirjailija Arvid Järnefeltin (1861- 1932)
elämässä ja Suomen historiassa suuren murroksen aikaa.
Vallankumousvuoden keväällä 1917 Järnefelt koki henkisen murroksen ja
lähti saarnaamaan rakkaudenoppia kolmeen kirkkoon. Ajanjaksoa seurasi
oikeudenkäyntejä, pidätyksiä ja kuulusteluita. Järnefelt piti
päiväkirjaa pikakirjoituksella, mutta kirjoitti itse puhtaaksi vuosien
1916-1919 päiväkirjat. Henkilökohtainen ja yleinen kohtaavat
päiväkirjamerkinnöissä, vaikka pääpaino onkin Järnefeltin sisäisen
maailman ja tolstoilaisuuden pohdiskelussa. Professori Juhani Niemen
esipuhe ja selitykset taustoittavat päiväkirjamerkintöjen suhdetta
Järnefeltin kirjailijantyöhön ja omaan aikaansa. Editio sisältää myös
Järnefeltin kirkkopuheet kolmessa kirkossa. skst 1286, Tieto | n. 200
s. nid. | 91.1 | 28,- isbn 978-952-222-210-7 Ilmestyy lokakuussa
****
Lasse Koskela ja Pasi Lankinen
Johtajakirja
Suomalaisen kaunokirjallisuuden johtajia
Johtajakirja esittelee kotimaista kaunokirjallisuutta johtamisen
kannalta ja johtajuutta suomalaisille tutuiksi tulleiden fiktiivisten
hahmojen kautta. Teos tarkastelee johtajuuteen liittyviä ilmiöitä ja
lieveilmiöitä esimerkkiteosten ja johtamiskirjallisuuden avulla. Kirja
kartoittaa, mitä lisättävää suomalaisilla kirjailijoilla on
johtamisesta käytävään keskusteluun. Miksi johtajien - ja muidenkin
ihmisten - kannattaisi lukea kaunokirjallisuutta? Kuinka toteutuu
jaettu johtajuus Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä? Soveltuuko
Väinö Linnan Tuntematon sotilas johtamiskirjallisuudeksi? Minkälaisia
haasteita ja tuntemuksia kokee muutosjohtaja, joka huomaa visioittensa
kariutuvan ankaran majakkasaaren rantakallioihin? Onko liike-elämän
etiikka luonteeltaan kahiseva? skst 1288, Tieto | n. 300 s. nid. |
86.2; 69.11 | 28,- isbn 978-952-222-215-2 Ilmestyy lokakuussa
****
Tuomas Martikainen ja Lotta Haikkola (toim.)
Maahanmuutto ja sukupolvet
Teos on ensimmäinen laajempi katsaus maahanmuuton sukupolvistumiseen
Suomessa. Suomalaisessa tutkimuksessa ja julkisessa keskustelussa
maahanmuuttajataustaisiin nuoriin liittyvät kysymykset ovat tulleet
tärkeämmäksi 2000-luvun kuluessa. Tämä heijastaa
maahanmuuttajataustaisen väestön sukupolvistumista, sillä
maahanmuuttajien sekä ulkomailla että Suomessa syntyneet lapset ovat
jo merkittävä väestöryhmä eri puolilla maata, erityisesti
pääkaupunkiseudulla. Yhteistyössä Nuorisotutkimusverkoston kanssa
julkaistava kirja koostuu 13 asiantuntija-artikkelista. Kirjan
keskeiset kohderyhmät ovat maahanmuuton ja etnisyyden tutkijat,
opiskelijat ja käytännön toimijat. Tietolipas 233 | n. 350 s. nid. | K
30.1; 32.21 | 28,- isbn 978-952-222-212-1 Ilmestyy lokakuussa
****
Kaarlo Jonathan Jalkanen
Rautalammin vanhan hallintopitäjän historia
Teos on näköispainos SKS:n vuonna 1900 Pitäjänkertomuksiasarjassa
julkaistusta teoksesta. Kartalla varustettu kirja selvittää Keski-
Suomen suurimpiin pitäjiin kuuluneen alueen vaiheita esi
historiallisista ajoista lähtien. Pitäjänhistoria perustuu K. J.
Jalkasen väitöskirjaan, eikä kohteesta ole Jalkasen työtä
perusteellisempaa selvitystä tehty. Teos julkaistaan yhteistyössä
Peuran museosäätiön kanssa.
****
Jussi Kurunmäki ja Jan Strang (toim.)
Nordic Democracy
Demokratiaa käsittelevässä kirjallisuudessa on kiinnitetty runsaasti
huomiota demokratialle suosiollisiin yhteiskunnallisiin,
taloudellisiin ja kulttuurisiin olosuhteisiin. Vähemmälle huomiolle on
sen sijaan jäänyt se, minkälaisin retorisin siirroin ja minkälaisin
poliittisin tavoittein "demokratia" on kytketty kuuluvaksi juuri
tiettyjen maiden, alueiden ja kulttuurien ominaispiirteeksi. Tässä
kirjassa tutkitaan, kuinka käsitystä erityisestä pohjoismaisesta
demokratian versiosta on tuotettu. Kirja osoittaa, että
"pohjoismainen demokratia" oli aluksi ennen kaikkea
sosiaalidemokraattien käyttämä ilmaus, jonka avulla 1930-luvulla
tuotettiin käsitystä fasismille ja kommunismille immuunista
poliittisesta kulttuurista. Kylmän sodan aikakautena "pohjoismainen
demokratia" merkitsi suurvaltablokkien välistä menestys tarinaa,
sosiaalisesti ja taloudellisesti menestyksellistä keskitietä.
Tultaessa 1900-luvun lopulle "pohjoismaisesta demokratiasta" oli
tullut synonyymi "pohjoismaiselle hyvinvointivaltiolle". Kirja on näin
myös analyysi hyvinvointivaltion retorisesta, ideologisesta ja
geopoliittisesta perustasta. Studia Fennica Historica 17 | n. 300 s.
nid. | 90; 91 | 32,- isbn 978-952-222-228-2 Ilmestyy marraskuussa
****
Maija Urponen
Yli kaikkien rajojen?
Helsingin olympialaiset ja Armi Kuusela kansainvälisyyden kynnyksellä
Vuoteen 1952 sijoittuu kaksi tapahtumaa, jotka vuosikymmenten saatossa
ovat painuneet suomalaisten kollektiiviseen muistiin: Helsingin
olympialaiset ja Armi Kuuselan valinta Miss Universumiksi.
Olympialaiset ja Armi toimivat vertauskuvallisina vedenjakajina
kansallisen sulkeutuneisuuden ja avoimuuden, karun menneisyyden ja
loistavan tulevaisuuden välillä. Tapahtumiin liittyneissä julkisissa
keskusteluissa koeteltiin suomalaisuuden rajoja; "vieraat" miehet ja
"vieras" rakkaus hämmensivät kansakuntaa. Teemojaan monisyisesti
tarkasteleva kirja luo kansakunnan muistin ydintapahtumien kautta
näkökulman suomalaisuuden historiaan ja historiakuviimme. Millaisena
olympialaisten ja Armi Kuuselan varaan rakentuva Suomi näyttäytyy, kun
sitä tarkastellaan suomalaisten naisten ja ulkomaalaisten miesten
välisten suhteiden näkökulmasta? skst 1279, Tieto | n. 300 s. sid. |
92 | 34,- isbn 978-952-222-201-5 Ilmestyy lokakuussa
****
Keijo K. Kulha
Erkki Salonen Kulttuurin etulinjassa
Erkki Salonen edusti koulusta rintamalle siirtynyttä, akateemista
sukupolvea, joka täytti sodasta palattuaan osakuntien ja
ylioppilaskuntien johtopaikat. Suomen Teiniliiton perustajana Salonen
nousi ikäluokkansa eturiviin mm. HYY:n ja SYL:n johtotehtävissä ja
Ylioppilas lehden päätoimittajana. Salonen päätoimitti myös Mitä Missä
Milloin -teosta. Idearikas Salonen toimi lukuisten taide laitosten ja
-yhteisöjen luottamusja johtotehtävissä. Suomen Kulttuurirahaston
yliasiamiehenä Salonen teki pitkän ja ansiokkaan elämänuran. Keijo K.
Kulhan kirjoittama monitoimi miehen elämäkerta tarjoaa erinomaisen
läpileikkauksen sodan jälkeisten vuosikymmenten sivistys elämään ja
siinä tapahtuneisiin muutoksiin. skst 1257, Tieto | 298 s. sid. | 99.1
| 32,- isbn 978-952-222-194-0
****
Matti Klinge
Suomalainen ja eurooppalainen menneisyys
Historiankirjoitus ja historiakulttuuri keisariaikana
Matti Klinge tarkastelee teoksessaan historiankirjoitusta ja historia
kulttuuria Suomessa Venäjän vallan aikana. Klinge irtau tuu
perinteisistä historiantutkimuksen oppialarajoista ja tarkastelee
laajempia ilmiöitä: suomalaisen keisariajan historiakulttuuria
kokonaisuudessaan sisällyttäen siihen mm. kaunokirjallisuuden,
arkeologian, genealogian, hiljalleen kehkeytyvät yhteiskuntatieteet,
tilastolliset tutkimukset ja biografiat. Kirja todistaa, kuinka
keisariaikana julkaistut teokset osoittivat Suomen ja nimenomaan
suomeksi kirjoittavan Suomen yltäneen sekä sivistyksellisesti ja
tieteellisesti että kirjatuotannon kannalta täysipainoiseksi
eurooppalaiseksi kulttuurikansaksi. skst 1285, Tiede | n. 350 s. sid.
| K 90 | 34,- isbn 978-952-222-208-4
****
Kustaa H. J. Vilkuna
Katse menneisyyden ihmiseen
Valta ja aineettomat elinolot 1500-1850
Kustaa H. J. Vilkuna tarkastelee teoksessaan teemoja, jotka palautuvat
valtaan, ihmiseen ja ihmisten käsityksiin yhteiskunnasta ja
moraalista. Vallan ytimessä valtakunta haluttiin harmonisoida
muuttumattomaksi, moraalin määrittelemäksi yhteiskunnaksi, mikä
käytännössä osoittautui mahdottomaksi. Samalla kun esivallat - valtio
ja kirkko - kirjoittivat sääty-yhteiskunnan ideologiaa lakeihin,
asetuksiin ja muihin sääntöihin, kansa eli tavallaan, ideologiasta
piittaamattomana tai sääntöjä mieleisekseen muuntaen. Mielenkiintoinen
teos käsittelee esivallan ja yksilön suhdetta erilaisista
näkökulmista. Se selvittelee myös erilaisuuden vastaanottoa ja
sietämistä pureutumalla moraalijärjestelmiin ja niissä tapahtuneisiin
muutoksiin. Historiallisia Tutkimuksia 253 | n. 200 s. nid. | 92 |
28,- isbn 978-952-222-204-6 Ilmestyy lokakuussa
****
Tuomas Heikkilä (toim.)
Kirjallinen kulttuuri keskiajan Suomessa
Teos perehtyy keskiaikaan - aikakauteen, jolloin Suomi kirjoitettiin
maailmankartalle. Se luo ensimmäistä kertaa kokonaiskuvan maamme
varhaisimmasta kirjallisesta kulttuurista. Mitä, missä ja milloin
keskiajan Suomessa kirjoitettiin ja luettiin? Kuinka käsikirjoitukset
laadittiin, mistä tulivat vaikutteet? Latinaksi kirjoitetut tekstit
liittivät nyky-Suomen alueen keskiajalla osaksi Ruotsin valtakuntaa,
läntistä kristikuntaa ja kansainvälistä latinankielistä
kulttuuripiiriä. Pian Suomessa kirjoitettiin myös ruotsiksi ja
saksaksi. Keskiajalla Suomeen rantautunut ja kotimaisin voimin
laadittu kirjallisuus on edelleen osa kulttuuriperintöämme, ja sen
kautta määrittyy vieläkin suuri osa suomalaisesta identiteetistä. Teos
on kotimaisen keskiajantutkimuksen viimeisin tieteellinen sana
aihepiiriinsä liittyen, ja sen kirjoittajina on joukko Suomen parhaita
nuoren polven keskiajan ja kirjallisen kulttuurin asiantuntijoita.
Kirja esittelee laajasti Suomen vanhimpia kirjallisia
kansallisaarteita ja avaa keskiajan kirjallista kulttuuria ja Suomen
syntyä mielenkiintoisesta näkökulmasta myös maallikkolukijalle.
Historiallisia Tutkimuksia 254 | n. 400 s. nid. | K 86; 86.192; 92 |
36,- isbn 978-952-222-223-7 Ilmestyy lokakuussa
****
Terhi Kiiskinen
Fem källor från den svenska reformationstiden i Finland
Viisi Ruotsin reformaatioajan lähdettä Suomessa Teos on suomennos
neljästä, vuosina 1560-1564 kirjoitetusta, yhteensidotusta
käsikirjoituksesta. Teoksen kirjoitukset ovat maisteri Laurentius
Olavi Gestritiuksen vuoropuhelun muotoon laatima katekismus,
muistiinpanoja Tukholmassa vuonna 1562 pidetystä teologisia kysymyksiä
käsitelleestä kokouksesta, tuntemattoman kirjailijan laatima
pilkkaruno katolilaisista ja katolisesta uskosta sekä Erik Falckin
kirjoittama lohdutuskirjanen odottaville äideille. Kolme ensin
mainittua käsikirjoitusta ovat olleet tähän asti tuntemattomia. Teos
on kiinnostava lisä Ruotsin valtakunnan kirkkohistoriaan ja
aatehistoriaan.
****
Anja Heikkinen ja Pirkko Leino-Kaukiainen (toim.)
Valistus ja koulun penkki
Kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle
Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian toinen osa keskittyy
kansakunnan rakentumisen ja modernisaation aikaan, jolloin muotoutui
erityinen "kasvatuksen maailma". Sääty-yhteiskunnan rapautuessa ja
tuotannon siirtyessä etäämmälle perheiden välittömästä elämänpiiristä
oli luotava uudenlainen työhön ja kansalaisuuteen sosiaalistava
instituutio, yleinen ja julkinen koululaitos. Kasvatuksen muodoiksi
kehittyivät opillinen, kansalaisja ammatillinen kasvatus.
Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historia II Sarjan aloittanut
Huoneentaulun maailma ilmestyi keväällä 2010. Kolmas osa, Tiedon ja
osaamisen Suomi, ilmestyy keväällä 2011. skst 1266:2, Tiede | n. 400
s. sid. | 92, 38.09 | 36,- isbn 978-952-222-176-6 Ilmestyy loppuvuonna
Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historia i-iii Koko sarjan
päätoimittaja Pauli Kettunen | Toimitussihteeri Elina Katainen Koko
sarjan isbn 978-952-222-174-2
****
J. O. E. Screen
The Queen Dowager's Life Regiment in Finland 1772-1808
Leskikuningattaren henkirykmentti tunnetaan parhaiten sen
osallisuudesta Ruotsin valtakunnan suurimman linnoituksen, Viaporin,
antautumiseen toukokuussa 1808 Suomen sodan aikana. Antautuminen
merkitsi rykmentin loppua, mikä on varjostanut sen jälkimainetta.
Kirja on rykmentin Viaporiin sijoitetun kahden patal joonan historia
vuosina 1772-1808. Se perustuu laajaan säilyneeseen
arkistomateriaaliin, erityisesti rykmentin katselmusrulliin, muuhun
arkistomateriaaliin ja tutkimuskirjallisuuteen. Se selvittää rykmentin
alkuperän ja orga nisaation, henkilöstön, palvelustehtävät sekä
sotatoimet ja luo kuvan Viaporin linnoituksen arkipäivästä. Studia
Historica 81 | n. 200 s. nid. | 92.4 | 29,- isbn 978-952-222-199-5
****
Lasse Vihonen
Radio sodissamme 1939-1945
Radio ja sanomalehdet olivat toisen maailmansodan ajan tärkeimmät
joukkotiedotusvälineet. Radion kautta välitetty sanoma eteni
salamannopeasti yli valtakuntien rajojen. Radio otettiinkin nopeasti
taisteluaseeksi propagandasodassa niin Suomessa kuin lähes kaikissa
muissakin teknisesti kehittyneissä valtioissa. Teos kertoo, miten
suomalaiset käyttivät radioaaltoja hyväkseen omissa
sotaponnisteluissaan. Vihollisen ja puo lueettomien maiden radioasemat
yrittivät vaikuttaa suomalaisten mielialoihin ja taistelumoraaliin.
Suomen radiotarkkailu seurasi näitä lähetyksiä ja raportoi niistä
maamme poliittiselle ja sotilaalliselle johdolle. Näiden raporttien
kautta kirjan lukija pääsee mukaan sotavuosien dramaattisiin hetkiin.
Kirjan tietolaatikoissa kerrotaan mm. talvija jatkosodan aikana
Yleisradiollamme olleista salaisista tehtävistä. Kirjan liitteenä on
DVD-levy, joka sisältää autenttisia äänija filminäytteitä sekä niihin
liittyviä taustatietoja sotavuosiem me 1939-1945 radio-ohjelmista.
Teos julkaistaan yhteistyössä Kansallisen audiovisuaalisen arkiston
kanssa. skst 1298, Tiede | n. 220 s. nid. | 92; 07.21 | 34,- isbn
978-952-222-224-4 Ilmestyy syyskuussa
****
Hannu Takala
Karjalan museot ja niiden tuhoutuminen talvi- ja jatkosodassa
Teos on ensimmäinen perusteellinen selvitys Karjalan museolaitoksen
kärsimistä tuhoista toisessa maailmansodassa. Miten suomalaiselle
kulttuuri omaisuudelle kävi? Missä on Hugo Simbergin maalaus "Kuolon
puutarha" nyt? Entä Viipurin museon muumiot ja muut Karjalan museoiden
aarteet - tai museoihin talletettu koko karjalainen kulttuuriperintö?
Kirja käy yksityiskohtaisesti läpi kaikki luovutetun Karjalan museot
kokoelmineen ja selvittää, missä kokoelmat ovat tällä hetkellä. Kirja
käsittelee myös laajemmin suomalaisen kulttuuriperinnön tuhoja sotien
aikana - asiaa, josta ei aikaisemmin ole puhuttu. Historiallisia
Tutkimuksia 252 | n. 200 s. nid. | 92.87; 06.2 | 29,- isbn
978-952-222-200-8
****
Gia Virkkunen
"Köyhyydestä ei puhuttu, sitä vain elettiin"
Köyhyyden kokemus ja selviytyminen 1930-luvun pulan oloissa Suomen
maaseudulla
Mitä oli köyhyys, miten se näkyi ja kuinka sitä koettiin 1930-luvun
pulan aikana maaseudulla? Teoksessa tutkitaan naisten ja miesten
tapoja hankkia elantoa sekä perheiden selviytymistä toiseen
maailmansotaan asti kestäneessä ahdingossa, kun töistä kilpailtiin
niin savotoilla kuin vainioillakin. Yhteiskunnan eriarvoisuus
paljastui monenlaisina hier arkioina ja rajoituksina. Parempiosaisten
ja vähäosaisten välillä oli olemassa näkymätön raja, joka näkyi
sosiaalisessa kanssakäymisessä koulussa, työssä ja vapaa-aikana.
"Pieneläjille" tämä raja oli itsestäänselvyys. Kirja pureutuu heidän
kokemuksiinsa, jotka ilmenivät häpeän ja vihan tuntemuksina, joskus
hiljaisena protestina. Bibliotheca Historica 127 | n. 220 s. nid. | 92
| 29,- isbn 978-952-222-205-3 Ilmestyy syyskuussa
-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: https://lists.utu.fi/pipermail/h-verkko/attachments/20100816/28f13433/attachment-0001.html