<html><body style="word-wrap: break-word; -webkit-nbsp-mode: space; -webkit-line-break: after-white-space; "><!--StartFragment-->
<div class="MsoPlainText"><!--StartFragment-->
<div class="MsoNormal">Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja
arvosteltavaksi<span style="mso-spacerun: yes"> </span>Agricolan
kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)</div>
<div class="MsoNormal"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä
sähköpostia<span style="mso-spacerun: yes"> </span>osoitteeseen:
<<a href="mailto:agricolan.arvostelut@gmail.com">agricolan.arvostelut@gmail.com</a>>, jossa ilmoitat kirjan <span style="mso-spacerun: yes"> </span>nimen ja kustantajan sekä aina myös
postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää
sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella
kyseisen<span style="mso-spacerun: yes"> </span>kirjan.</div>
<div class="MsoNormal"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille
jotka ovat<span style="mso-spacerun: yes"> </span>vanhat arvostelunsa
kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et<span style="mso-spacerun:
yes"> </span>saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi
arvostelukappale<span style="mso-spacerun: yes"> </span>Agricolan
toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen<span style="mso-spacerun:
yes"> </span>arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi
muussakin<span style="mso-spacerun: yes"> </span>julkaisussa ja muualla
julkaistun arvostelun voi julkaista myös<span style="mso-spacerun: yes">
</span>Agricolassa.</div>
<div class="MsoNormal"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn
lomakkeeseen<span style="mso-spacerun: yes"> </span>Agricolan sivulle:
<a href="http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/">http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/</a><span style="mso-spacerun:
yes"> </span>josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka
tarkistaa ja<span style="mso-spacerun: yes"> </span>julkaisee arvostelun.
Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille
sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja- arvostelut"
julkaisun sivulle: <a href="http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-">http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-</a> arvostelut/.</div>
<div class="MsoNormal"> <o:p></o:p></div>
<font class="Apple-style-span" face="'Times New Roman'" size="4"><span class="Apple-style-span" style="font-size: 16px;"><br></span></font></div><div class="MsoPlainText">****</div><div class="MsoPlainText">Petri Neuvonen (toim.) <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Kävelyretkiä<span style="mso-spacerun: yes">
</span>1930-luvun Viipurissa <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Eino Partasen valokuvia <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Runsaan 80 000 asukkaan Viipuri oli 1930-luvulla<span style="mso-spacerun: yes"> </span>Suomen toiseksi suurin kaupunki. Se oli
Itä-Suomen liike-elämän ja kulttuurin vilkas keskipiste, jonka kaduilla<span style="mso-spacerun: yes"> </span>puhuttiin neljää kieltä. Sen
kaupunkikuva oli omintakeinen sekoitus vanhaa ja uutta, eikä toista
samankaltaista ollut Suomessa. Talvisota tuhosi suomalaisen Viipurin, mutta
muistot siitä elävät yhä. Valokuvaaja Eino Partanen tallensi 1930-luvulla
kameralla ahkerasti kotikaupunkinsa näkymiä. Maaliskuussa 1940, viikkoa ennen
talvisodan loppua hän onnistui pelastamaan pommitusten ja tykistötulen
runtelemasta kaupungista yli 400 lasinegatiivia käsittävän valokuvakokoelmansa.
Upea valokuvateos houkuttelee kävelyretkelle 1930-luvun Viipuriin. Ennen
julkaisemattoman kuva-aineiston kautta avautuu kiehtovia näkymiä suomalaisen
Viipurin kaduille ja kadonneen karjalaiskaupungin ainutlaatuiseen miljööseen.
Kirjan kuvitusta täydentävät tekstit, joissa valotetaan kokoelman syntyvaiheita
ja annetaan taustatietoja kuviin tallen tuneesta kaupungista.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Erik Kruskopf <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Valon rakentajat <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Suomen kuvataidetta 1940-1950-luvulla <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Kirja luo katsauksen suomalaiseen kuvataiteeseen
1940-1950-luvulla, jolloin perinne ja uudistumistarve<span style="mso-spacerun:
yes"> </span>kohtasivat rajulla mutta hedelmällisellä tavalla. Sotavuodet
monine rajoituksineen leimasivat 1940-luvun alkuvuosia; näyttelytoiminta
supistui ja materiaaleista oli pulaa. Samaan aikaan patriotismi korostui, ja
taide pyrki antamaan oman panoksensa isänmaan puolustamiseen. Kun
taiteilijoille sodan jälkeen avautui mahdollisuus matkustaa taiteen
kansainvälisiin keskuksiin, myös suomalainen taide-elämä alkoi saada
modernismin vaikutteita. Lokakuun ryhmä uudistui, syntyi Prisma-ryhmä, ja
grafiikka hyväksyttiin vihdoin tasaveroiseksi taiteenlajiksi. Kausi oli yksi
suomalaisen taiteen kiinnostavimpia, ja 1950-luvulla käynnistyi kehitys, joka
seuraavilla vuosikymmenillä muutti käsitykset taiteen päämääristä ja keinoista
täysin.<span style="mso-spacerun: yes"> </span><o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Erkki-Sakari Harju ja Jussi T. Lappalainen <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Kuninkaan tiekartasto Suomesta 1790 <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Merkittävä arkistolöytö 1700-luvulta esittelee Kustaa
III:n<span style="mso-spacerun: yes"> </span>tilaamaa, salaisena
valmistunutta tiekartastoa, joka jäi<span style="mso-spacerun: yes">
</span>unohduksiin Suomen siirryttyä Venäjän alaisuuteen 1809. Teos selvittää
kartoitukseen liittyviä teknisiä ratkaisuja sekä kartoitustyön toimeenpanoa ja
luo katsauksen kartaston syntytaustaan sekä ajan yleiseurooppalaiseen
poliittiseen tilanteeseen. Teos on kartoitustyönä tarkka ja yksityiskohtainen<span style="mso-spacerun: yes"> </span>kartografinen kuvaus Etelä-Suomen
teistä, vesistöistä ja paikkakunnista, kylistä ja jopa yksittäisistä taloista.
Se<span style="mso-spacerun: yes"> </span>toimii ainutlaatuisena
sukututkimuksen, paikallishistorian ja nimistöntutkimuksen lähteenä. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Alueellisesti Kuninkaan tiekartasto kattaa
Pori-Jyväskylä- Kuopio-Joensuu-Laatokka-linjan eteläpuoleisen Suomen. skst
1296, Tieto | n. 430 s. sid. | 90.02; 92 | 92,- isbn 978-952-222-235-0 Ilmestyy
lokakuussa <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Susanna Luojus ja Tapani Pennanen <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Todellisuusmies ja unennäkijä Alfred Kordelinin säätiö
kuvataiteen mesenaattina <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Alfred Kordelin (1868-1917) oli yksi 1900-luvun alun
merkittävimmistä suomenkielisistä liikemiehistä. Vaatimattomista<span style="mso-spacerun: yes"> </span>oloista lähtöisin oleva raumalaisen
merimiehen poika loi suuromaisuutensa lähes tyhjästä. Kordelin toimi kaupan,
teollisuuden ja laivanvarustuksen aloilla ja omisti mm. Reposaaren höyrysahan
sekä Mommilan ja Jokioisten kartanot. Alfred Kordelin kävi koulua vain kaksi
vuotta. Hän arvosti kuitenkin henkisiä arvoja; testamentissaan hän jätti
valtaosan omaisuudestaan Alfred Kordelinin yleisen edistys- ja sivistysrahaston
peruspääomaksi. Kuvataiteiden ystävänä Kordelin rakennutti itselleen
kesäasunnoksi Naantaliin Kultarannan, josta piti hänen kuolemansa jälkeen tehdä
museo. Yhteistyössä Alfred Kordelinin säätiön kanssa toteutettu kirja kertaa
Kordelinin elämänvaiheet ja kertoo hänen suhteestaan kuvataiteisiin. Kirja
kertoo myös säätiön monipuolisesta tuesta kuvataiteille sekä säätiön
taidekokoelmien muotoutumisesta. Taidekokoelmasta esitellään sanoin ja kuvin
viitisenkymmentä teosta.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">skst 1290, Tieto | 160 s. sid. | 70.92, 70.063 | 34,-
isbn 978-952-222-217-6 <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Ilmestyy syyskuussa Pekka Halonen Viulunsoittaja (1900)<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Tiikerihevonen<span style="mso-spacerun: yes">
</span>ja muita juttuja Kukkulan korttelista Teksti Maija Larmola ja Antti
Larmola | Kuvitus Leena Lumme<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Kansainvälisiäkin lastenkirjapalkintoja saanut Kukkulan
kortteli -sarja saa jatkoa. Nyt kerrotaan muutaman perheen elämästä 1800-luvun
lopun Helsingissä, jossa kuvitteellinen<span style="mso-spacerun: yes">
</span>Kukkulan kortteli oli monen kaupunkilaisen kotipaikka vuonna 1899. Kirja
tarjoaa lapsille ja nuorille lukijoille elämänmakuisen matkan lähihistoriaan.
Tarinat vievät lukijansa kaupunkilaisten arkeen ja juhlaan; kaduille, pihoille,
keittiöihin ja saleihin, retkelle Korkeasaareen ja leikkihetkiin
tarinaperheiden lasten kanssa. Tarinoihin limittyvät myös ajan aatteet,
kielipolitiikka, elämä eri kaupunginosissa ja eri yhteiskuntaluokissa sekä
Helsingin kehittyminen kaupunkina. Ajan tapahtumia ja ilmiöitä taustoitetaan
tarinoiden lisäksi tieto-osalla. Upea, yksityiskohtainen kuvitus tukee elävää
tekstiä ja antaa mielikuvitukselle vauhtia. Teos vetoaa myös aikuisiin,
asumisen ja elämisen historiasta kiinnostuneisiin lukijoihin. Elämästä
entisajan Helsingissä kertovat myös Kukkulan kortteli. Kaupungin kaksi
vuosisataa (1987), Kesätukka (1990), Monosukka (1992, loppuunmyyty) ja
Jenkkikassi (1998). <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Satu Laatikainen (toim.) <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Pieni käytöskirja <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Kirja luo katsauksen käytöstapojen
kulttuurihistoriaan<span style="mso-spacerun: yes"> </span>hyödyntämällä
vanhoja käytösja tapaoppaita sekä arkistojen löytöjä. Tarkastelun kohteena ovat
ihmisten kohtaaminen, pukeutuminen, siisteys, ruokailu ja nautintoaineet sekä
juhlien ja työelämän etiketit. Kirjassa annetaan konkreettisten neuvojen ohella
tunnelmapaloja vanhoista materiaaleista ja pohditaan hyvän käytöksen olemusta
ja määritelmiä. Folklore | n. 120 s. sid. | 30.8; 90.2 | 26,- isbn
978-952-222-222-0 Ilmestyy lokakuussa <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Jouni Kuurne <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Unelmien koti <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Nukkekodit Suomen kansallismuseon<span style="mso-spacerun: yes"> </span>kokoelmissa <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Kaunis kirja esittelee kaikki Suomen kansallismuseon<span style="mso-spacerun: yes"> </span>kokoelmiin kuuluvat nukketalot, jotka
ajallisesti ulottuvat 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun loppuun. Mukana on
myös muita eri ajoilta peräisin olevia, nukketaloihin rinnastettavia
pienoismaailmoja. Nukkekodit ovat toimineet aikuisten maailman heijastuksena
lasten maailmassa, eräänlaisena harjoittelualustana matkalla kohti aikuisuutta.
Nukkekodin avulla tytöt opettelivat - tietoisesti tai tiedostamatta - talouden
hoitoa ja erityisesti suuren talouden pyörittämistä. 1900-luvun alkuun asti
nukkekodit kuvastivat varakkaan keskiluokan tai yläluokan elinympäristöä.
Yhteistyössä Museoviraston kanssa julkaistava kirja liittyy lokakuussa Suomen
kansallismuseossa avautuvaan nukke kotinäyttelyyn. skst 1287, Tieto | n. 100 s.
sid. 65.8; 90.2 | 24,- isbn 978-952-222-214-5 Ilmestyy lokakuussa <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Sven Hirn <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Suomalaisen marionetti- ja nukketeatterin varhaisvaiheet <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Tanskan ja Ruotsin kautta 1800-luvuna alussa Suomeen<span style="mso-spacerun: yes"> </span>levinneet marionetti- ja nukketeatteri
olivat yleistä kansan huvia, jonka seuraamiseen osallistuivat yhtä lailla
aikuiset kuin lapset. Kun keskieurooppalaiset teatteriseurueet siirtyivät
esiintymään Tukholmasta Pietariin, matka sinne taittui kätevimmin Suomen
etelärannikkoa pitkin, ja Turku,<span style="mso-spacerun: yes">
</span>Helsinki ja Viipuri olivat luontevia pysähdyspaikkoja. Marionetti ja nukketeatterinäytännöt
olivat 1900- luvun alkuun asti lähes yksinomaan näiden kansainvälisten
seurueiden varassa. Sven Hirn on onnistunut paljolti<span style="mso-spacerun:
yes"> </span>sanomalehtiaineiston ja erilaisten pienpainatteiden avulla
rekonstruoimaan elävän ja värikkään kuvan näiden lukuisten seurueiden
esiintyjistä, heidän marioneteistaan ja<span style="mso-spacerun: yes">
</span>nukeistaan sekä milloin enemmän, milloin vähemmän<span style="mso-spacerun: yes"> </span>onnistuneista näytännöistään. skst
1297, Tieto | n. 150 s. nid. | 77.153; 92 | 24,- isbn 978-952-222-237-4
Ilmestyy syyskuussa Hillitse itsesi ja pysyttele tyynenä, älä kiihdy,<span style="mso-spacerun: yes"> </span>kun ihmiset tunkeutuvat ohitsesi,
läimäyttävät<span style="mso-spacerun: yes"> </span>oven kiinni nenäsi
edessä, töykkäävät sinua tai<span style="mso-spacerun: yes">
</span>kinastelevat paikasta, jonka vääryydellä ovat<span style="mso-spacerun:
yes"> </span>anastaneet.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Ulla-Maija Peltonen ja<span style="mso-spacerun:
yes"> </span>Ilona Kemppainen (toim.) <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Kirjoituksia sankaruudesta <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Sankaruuden on pitkään nähty olevan kriisissä, ja
uudenlaisen sankaruuden etsintä on parhaillaan käynnissä Suomessa, Euroopassa
ja maailmalla. Sankaruus herättää suuria tunteita, yhdistää ja erottaa ihmisiä.
Keskeistä sankaruuden määrittelyssä, luomisessa ja ylläpitämisessä ovat kertomukset
ja mielikuvat. Artikkelikokoelma laajentaa historiallista ja kulttuurista
ymmärrystämme sankaruudesta, sen tuottamistavoista ja merkityksistä. Kokoelman
läpi kulkeva teema on sankaruuden sukupuoli ja sen problematisointi.
Suomalaisen sankaruuden historian lisäksi kokoelmassa pohditaan sankaruuden
kriisiytymistä ja arkipäiväistymistä. Kirjan kirjoittajat edustavat perinteen-,
historian ja kirjallisuudentutkimusta neljästä eri yliopistosta. skst 1283,
Tiede | n. 350 s. nid. | 92; 86.14 | 29,- isbn 978-952-222-207-7 Ilmestyy
lokakuussa <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Irma-Riitta Järvinen <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Kalevala Guide <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Kansainvälisille lukijoille suunnattu opas kertoo
pähkinänkuoressa keskeiset asiat Kalevalasta, Suomen kirjallisuuden
käännetyimmästä merkkiteoksesta. Kirja johdattaa eepoksen juonenkulkuun ja
keskeisiin hahmoihin, paikkoihin sekä sen teemoihin ja maailmankuvaan. Niin
ikään opas luo katsauksen niin Elias Lönnrotin työhön, kalevalamittaiseen
runouteen, Kalevalan inspiroimaan taiteeseen kuin Kalevalan paikkaan maailman
muiden eeposten joukossa. Teos on tehty yhteistyössä Kalevalaseuran kanssa.
skst 1276, Tieto | n. 120 s. nid. | 86 | 24,- isbn 978-952-222-193-3 <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Seppo Knuuttila, Ulla Piela<span style="mso-spacerun:
yes"> </span>ja Lotte Tarkka (toim.) <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Kalevalamittaisen runon tulkintoja <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Minkälaisia kysymyksiä tutkijat esittävät nykyään
kalevalamittaiselle runolle? Mitkä ovat kalevalamittaisen runon tutkimuksen
metodologiset avainkäsitteet tänään? Miten vanha tutkimustraditio hengittää
tämän päivän lukutavoissa? Kalevalaseuran vuosikirjassa paneudutaan laajasti
kalevala mittaisen runoston lajeihin ja sisältöihin sekä niiden esittämiseen,
keruuseen, arkistointiin ja tutkimukseen. Kirja tarkastelee kalevalamittaisen
runouden muuttuvia merkityksiä eri näkökulmista ja osallistuu keskusteluun
"suoma laisista runoistamme", tutkimusmenetelmistä ja niiden
käytännöistä. Lukija pääsee seuraamaan myös tutkimusprosessia
konkreettisimmillaan: miten menetelmällinen tai teoreettinen idea kohtaa
aineiston, miten runoanalyysi tuotetaan, perustellaan ja esitetään? Lähtökohtana
artikkeleissa on yksi teksti, runolaji, laulaja tai teema, runonlaulukulttuurin
ominaispiirre, runoperinteen pitkä kesto tai hetken improvisaatio. Kirjaan
sisältyy Juminkeon tuottama runonlaulu-cd. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Marjut Paulaharju (toim.) <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Samuli Paulaharjun Inkeri <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Samuli Paulaharju teki kesällä 1911 rakennustutkimus
matkan Inkeriin ja julkaisi matkaltaan toistakymmentä<span style="mso-spacerun:
yes"> </span>lehtikirjoitusta. Artikkelit on nyt koottu kirjaksi,
jonka<span style="mso-spacerun: yes"> </span>runsas kuvitus pohjautuu
Suomalaisen Kirjallisuuden<span style="mso-spacerun: yes"> </span>Seuran
kansanrunousarkiston ja Museoviraston kuva- arkiston hallussa olevaan
Paulaharjun ainutlaatuiseen,<span style="mso-spacerun: yes"> </span>lähes
tuntemattomaksi jääneeseen aineistoon. Teoksessa seurataan Paulaharjun 1 300
virstan mittaista reittiä Pietarista Pohjois-Inkeriin ja sieltä kaakon kautta
läpi vatjalais- ja inkeroiskylien Länsi-Inkeriin. Matkalla ihastellaan
maisemia, pysähdytään tutkimaan savupirttejä ja ulkorakennuksia, tarkastetaan
niiden pohjapiirroksia, tutustutaan kyläläisiin ja alueen kansanperinteeseen.
Kirja sisältää havainnollisia karttaotteita matkan kulusta. Teos julkaistaan
yhteistyössä Museoviraston kanssa. skst 1292, Tieto | n. 220 s. sid. | 49 |
34,- isbn 978-952-222-226-8 Ilmestyy marraskuussa <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Juha Pentikäinen <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Marina Takalo <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Runolaulaja ja näkijä Marina Takalo (1890-1970) on
1960-luvun viimeiseksi<span style="mso-spacerun: yes"> </span>nimetyn
runonlaulajien sukupolven tunnetuimpia edustajia. Hän oli vienalainen
runonlaulaja, tietäjä, näkijä ja elämänsä kertoja, jolta tallennettu folkloren
sadan tunnin äänite kokoelma lienee suurin yhden ihmisen suullisesta muistista
koottu perimätiedon kokoelma. Takalon muisti on kaiken sen summa, mitä luku- ja
kirjoitustaidoton, vanhauskoinen kansannainen liki 80-vuotisen elämänsä aikana
eri paikkakunnilla kuuli, näki ja painoi mieleensä sekä 15 viimeisen
elinvuotensa aikana kertoi ja lauloi hänet kohdanneille tutkijoille. Hänen
muistitietonsa käsittää kaikki Vienan perinteisen folkloren lajit, mutta on
samalla pakolaisen rankka elämäkerta. Nyt odotettu kansannaisen<span style="mso-spacerun: yes"> </span>tarina on luettavana kertojansa sanoin
ja lauluin, joista osa on nuotinnettu. Teos on kokonaan uusittu painos kirjasta
Marina Takalon uskonto (1971), joka on ollut vuosia loppuunmyyty narratiivisen
yksilötutkimuksen klassikko. Sen englantilainen laitos voitti Chicagon
Folklore-palkinnon. skst 1270, Tiede | n. 500 s. sid. | 20; 49 | 38,- isbn
978-952-222-043-1 Ilmestyy lokakuussa <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Seurujärvi-Kari ja Risto Pulkkinen (toim.) <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Saamentutkimus tänään <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Teos esittelee saamentutkimuksen keskeisten alojen<span style="mso-spacerun: yes"> </span>uusimmat tulokset ja näkemykset ja
päivittää saamelaisia<span style="mso-spacerun: yes"> </span>ja
saamelaiskulttuuria koskevat tiedot alkaen genetiikasta<span style="mso-spacerun: yes"> </span>ja esihistoriasta, kielitieteen ja
historian kautta päätyen saamelaisten nykykulttuuriin. Kirjassa perehdytään
myös saamelaisten aineelliseen ja henkiseen perinnekulttuuriin: käsityöhön,
poronhoitoon, folkloreen, taiteisiin sekä muinais- ja kansanuskoon. Erityisen
painon teoksessa saavat ajankohtaiset ihmisoikeus- ja
alkuperäiskansakysymykset. Kaikki kirjoittajat ovat alojensa aktiivitutkijoita.
Kirja on 1994 Tietolipas-sarjassa julkaistun Johdatus<span style="mso-spacerun:
yes"> </span>saamentutkimukseen -teoksen kokonaan uudistettu ja<span style="mso-spacerun: yes"> </span>huomattavasti laajennettu laitos.
Tietolipas 234 | n. 300 s. nid. | K 49.2 | 28,- isbn 978-952-222-220-6 Ilmestyy
loppuvuonna <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Simo Häyrynen <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Kulttuuri jää <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Kaivosperinne Outokummun uuden<span style="mso-spacerun:
yes"> </span>paikallisidentiteetin sisältönä <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Haastattelu- ja dokumenttiaineistoon perustuva
ajankohtainen teos analysoi, miten niin työn kuin ihmisen arkielämänkin
kannalta hallitsevan teollisuuslaitoksen ympärille muodostunut yhdyskunta
reagoi kulttuurisesti teollisuuslaitoksen lakkautuksen jälkeen. Taloudellisten
innovaatioiden ja poliittisten rakenteiden ohella murroksesta selviämiseen
vaikuttaa myös yhteisön henkinen tila ja jatkuvuuden tunne. Siinä puolestaan
kulttuuritoiminta on merkittävä taustatekijä. Kirja kytkeytyy Suomen - ja koko Euroopan
- nykyiseen teollisuuspaikkakuntien murrokseen ja tarjoaa mahdollisia keinoja
selviytyä taantumasta. Teoksesta käy ilmi, miten<span style="mso-spacerun:
yes"> </span>Outokummun valtavan teollisuuskompleksin koettiin toisaalta
säteilevän modernisaation kulttuurisena etuvartiona, kun se toisille oli
arkinen työpaikka. skst 1294, Tiede | n. 250 s. nid. | 30; 92 | 28,- isbn
978-952-222-233-6 <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Outi Paloposki ja H. K. Riikonen (toim.)<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Suomennetun tietokirjallisuuden historia 1800-luvulta
2000-luvulle <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Teos on ensimmäinen laajamuotoinen esitys
tietokirjallisuuden suomennoksista ja sellaisenaan uraauurtava. Se on jatkoa
vuonna 2007 ilmestyneelle kaksiosaiselle Suomennoskirjallisuuden historialle.
Laajojen historiallisten katsausten ohella teos sisältää tietokirjallisuuden
suomentajien esittelyjä sekä pienempiä tietolaatikoita erilliskysymyksistä.
Teoksessa käsitellään eri tieteenalojen tutkimuksia, yleistajuisia tietoteoksia
ja opaskirjoja. Asiaproosan muodoista esillä ovat esimerkiksi essee, matkakirja
ja elämäkerrallinen kirjallisuus. Monipuolisesti kuvitettu kirja sisältää myös
katsauksen 1800-lukua edeltävään suomenkieliseen tietokirjallisuuteen. Kirjan
kirjoittajina on fennistiikan, kirjallisuudentutkimuksen, käännöstieteen ja
oppija aatehistorian asiantuntijoita. Teoksen toimitussihteeri on Anne-Maria
Latikka. skst 1289, Tieto | n. 600 s. sid. | 86.12 | 46,- isbn
978-952-222-216-9 Ilmestyy loppuvuonna<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Aleksis Kivi Nummisuutarit<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Kriittinen editio<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Päätoimittaja Jyrki Nummi<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Aleksis Kiven Nummisuutarit-komediasta on sen ensipainoksen
(1864) jälkeen julkaistu kymmenittäin erilaisia laitoksia. Näytelmää on
esitetty satoja kertoja teattereissa, ja siitä on tehty useita
elokuvasovituksia. Nyt julkaistava Nummisuutarit on teoksen kriittinen editio,
joka pohjautuu teoksen ensipainokseen, mutta valaisee myös sen myöhempiä
vaiheita sekä suhdetta varhempaan ja samanaikaiseen suomalaiseen
kirjallisuuteen. Nummisuutarit-editio aloittaa sks:n julkaisemien kriittisten
editioiden sarjan. Teoksen toimituskuntaan ovat kuuluneet professori Jyrki Nummi,
erikoistutkija Petri Lauerma sekä Edithin toimituspäällikkö Sakari Katajamäki
ja tutkija Ossi Kokko. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Juhani Niemi (toim.)<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Toinen herääminen<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Arvid Järnefeltin päiväkirjamerkintöjä vuosilta 1916-1919<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Vuodet 1916-1919 olivat kirjailija Arvid Järnefeltin
(1861- 1932) elämässä ja Suomen historiassa suuren murroksen aikaa.
Vallankumousvuoden keväällä 1917 Järnefelt koki<span style="mso-spacerun:
yes"> </span>henkisen murroksen ja lähti saarnaamaan rakkaudenoppia
kolmeen kirkkoon. Ajanjaksoa seurasi oikeudenkäyntejä,<span style="mso-spacerun: yes"> </span>pidätyksiä ja kuulusteluita. Järnefelt
piti päiväkirjaa pikakirjoituksella, mutta kirjoitti itse puhtaaksi vuosien
1916-1919 päiväkirjat. Henkilökohtainen ja yleinen kohtaavat
päiväkirjamerkinnöissä, vaikka pääpaino onkin Järnefeltin sisäisen maailman ja
tolstoilaisuuden pohdiskelussa. Professori Juhani Niemen esipuhe ja selitykset
taustoittavat päiväkirjamerkintöjen suhdetta Järnefeltin kirjailijantyöhön ja
omaan aikaansa. Editio sisältää myös Järnefeltin kirkkopuheet kolmessa
kirkossa. skst 1286, Tieto | n. 200 s. nid. | 91.1 | 28,- isbn
978-952-222-210-7 Ilmestyy lokakuussa <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Lasse Koskela ja Pasi Lankinen<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Johtajakirja<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Suomalaisen kaunokirjallisuuden johtajia<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Johtajakirja esittelee kotimaista kaunokirjallisuutta
johtamisen kannalta ja johtajuutta suomalaisille tutuiksi tulleiden
fiktiivisten hahmojen kautta. Teos tarkastelee johtajuuteen liittyviä ilmiöitä
ja lieveilmiöitä esimerkkiteosten ja johtamiskirjallisuuden avulla. Kirja
kartoittaa, mitä lisättävää suomalaisilla kirjailijoilla on johtamisesta
käytävään keskusteluun. Miksi johtajien - ja muidenkin ihmisten - kannattaisi
lukea kaunokirjallisuutta? Kuinka toteutuu jaettu johtajuus Aleksis Kiven
Seitsemässä veljeksessä? Soveltuuko Väinö Linnan Tuntematon sotilas
johtamiskirjallisuudeksi? Minkälaisia haasteita ja tuntemuksia kokee
muutosjohtaja, joka huomaa visioittensa kariutuvan ankaran majakkasaaren
rantakallioihin? Onko liike-elämän etiikka luonteeltaan kahiseva? skst 1288,
Tieto | n. 300 s. nid. | 86.2; 69.11 | 28,- isbn 978-952-222-215-2 Ilmestyy
lokakuussa <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Tuomas Martikainen ja Lotta Haikkola (toim.)<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Maahanmuutto ja sukupolvet<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Teos on ensimmäinen laajempi katsaus maahanmuuton
sukupolvistumiseen Suomessa. Suomalaisessa tutkimuksessa ja julkisessa
keskustelussa maahanmuuttajataustaisiin nuoriin liittyvät kysymykset ovat
tulleet tärkeämmäksi 2000-luvun kuluessa. Tämä heijastaa maahanmuuttajataustaisen
väestön sukupolvistumista, sillä maahanmuuttajien sekä ulkomailla että Suomessa
syntyneet lapset ovat jo merkittävä väestöryhmä eri puolilla maata, erityisesti
pääkaupunkiseudulla. Yhteistyössä Nuorisotutkimusverkoston kanssa julkaistava
kirja koostuu 13 asiantuntija-artikkelista. Kirjan keskeiset kohderyhmät ovat
maahanmuuton ja etnisyyden tutkijat, opiskelijat ja käytännön toimijat.
Tietolipas 233 | n. 350 s. nid. | K 30.1; 32.21 | 28,- isbn 978-952-222-212-1
Ilmestyy lokakuussa <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Kaarlo Jonathan Jalkanen<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Rautalammin vanhan hallintopitäjän historia<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Teos on näköispainos SKS:n<span style="mso-spacerun:
yes"> </span>vuonna 1900 Pitäjänkertomuksiasarjassa julkaistusta
teoksesta. Kartalla varustettu kirja selvittää Keski-Suomen suurimpiin pitäjiin
kuuluneen alueen vaiheita esi historiallisista ajoista lähtien. Pitäjänhistoria
perustuu K. J. Jalkasen väitöskirjaan, eikä kohteesta ole Jalkasen työtä
perusteellisempaa selvitystä tehty. Teos julkaistaan yhteistyössä Peuran
museosäätiön kanssa. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Jussi Kurunmäki ja Jan Strang (toim.)<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Nordic Democracy<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Demokratiaa käsittelevässä kirjallisuudessa on
kiinnitetty runsaasti huomiota demokratialle suosiollisiin yhteiskunnallisiin,
taloudellisiin ja kulttuurisiin olosuhteisiin. Vähemmälle huomiolle on sen
sijaan jäänyt se, minkälaisin retorisin siirroin ja minkälaisin poliittisin
tavoittein "demokratia" on kytketty kuuluvaksi juuri tiettyjen
maiden, alueiden ja kulttuurien ominaispiirteeksi. Tässä kirjassa
tutkitaan,<span style="mso-spacerun: yes"> </span>kuinka käsitystä
erityisestä pohjoismaisesta demokratian versiosta on tuotettu. Kirja osoittaa,
että "pohjoismainen<span style="mso-spacerun: yes">
</span>demokratia" oli aluksi ennen kaikkea sosiaalidemokraattien<span style="mso-spacerun: yes"> </span>käyttämä ilmaus, jonka avulla
1930-luvulla tuotettiin käsitystä fasismille ja kommunismille immuunista
poliittisesta<span style="mso-spacerun: yes"> </span>kulttuurista. Kylmän
sodan aikakautena "pohjoismainen demokratia" merkitsi
suurvaltablokkien välistä menestys tarinaa, sosiaalisesti ja taloudellisesti
menestyksellistä keskitietä. Tultaessa 1900-luvun lopulle "pohjoismaisesta
demokratiasta" oli tullut synonyymi "pohjoismaiselle
hyvinvointivaltiolle". Kirja on näin myös analyysi hyvinvointivaltion
retorisesta, ideologisesta ja geopoliittisesta perustasta. Studia Fennica
Historica 17 | n. 300 s. nid. | 90; 91 | 32,- isbn 978-952-222-228-2 Ilmestyy
marraskuussa<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Maija Urponen<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Yli kaikkien rajojen?<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Helsingin olympialaiset ja Armi Kuusela kansainvälisyyden
kynnyksellä<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Vuoteen 1952 sijoittuu kaksi tapahtumaa, jotka
vuosikymmenten saatossa ovat painuneet suomalaisten kollektiiviseen muistiin:
Helsingin olympialaiset ja Armi Kuuselan valinta Miss Universumiksi.
Olympialaiset ja Armi toimivat vertauskuvallisina vedenjakajina kansallisen
sulkeutuneisuuden ja avoimuuden, karun menneisyyden ja loistavan tulevaisuuden
välillä. Tapahtumiin liittyneissä julkisissa keskusteluissa koeteltiin
suomalaisuuden rajoja; "vieraat" miehet ja "vieras" rakkaus
hämmensivät kansakuntaa. Teemojaan monisyisesti tarkasteleva kirja luo
kansakunnan muistin ydintapahtumien kautta näkökulman suomalaisuuden historiaan
ja historiakuviimme. Millaisena olympialaisten ja Armi Kuuselan varaan
rakentuva Suomi näyttäytyy, kun sitä tarkastellaan suomalaisten naisten ja
ulkomaalaisten miesten välisten suhteiden näkökulmasta? skst 1279, Tieto | n.
300 s. sid. | 92 | 34,- isbn 978-952-222-201-5 Ilmestyy lokakuussa <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Keijo K. Kulha<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Erkki Salonen Kulttuurin etulinjassa<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Erkki Salonen edusti koulusta rintamalle siirtynyttä,
akateemista sukupolvea, joka täytti sodasta palattuaan osakuntien ja
ylioppilaskuntien johtopaikat. Suomen Teiniliiton perustajana Salonen nousi
ikäluokkansa eturiviin mm. HYY:n ja SYL:n johtotehtävissä ja Ylioppilas lehden
päätoimittajana. Salonen päätoimitti myös Mitä Missä Milloin -teosta.
Idearikas<span style="mso-spacerun: yes"> </span>Salonen toimi lukuisten
taide laitosten ja -yhteisöjen luottamusja johtotehtävissä.<span style="mso-spacerun: yes"> </span>Suomen Kulttuurirahaston yliasiamiehenä
Salonen teki pitkän ja ansiokkaan elämänuran. Keijo K. Kulhan kirjoittama
monitoimi miehen elämäkerta tarjoaa erinomaisen läpileikkauksen sodan
jälkeisten vuosikymmenten sivistys elämään ja siinä tapahtuneisiin muutoksiin.
skst 1257, Tieto | 298 s. sid. | 99.1 | 32,- isbn 978-952-222-194-0<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Matti Klinge<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Suomalainen ja eurooppalainen menneisyys<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Historiankirjoitus ja historiakulttuuri keisariaikana<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Matti Klinge tarkastelee teoksessaan historiankirjoitusta
ja historia kulttuuria Suomessa Venäjän vallan aikana. Klinge irtau tuu
perinteisistä historiantutkimuksen oppialarajoista ja tarkastelee laajempia
ilmiöitä: suomalaisen keisariajan<span style="mso-spacerun: yes">
</span>historiakulttuuria kokonaisuudessaan sisällyttäen siihen mm.
kaunokirjallisuuden, arkeologian, genealogian,<span style="mso-spacerun:
yes"> </span>hiljalleen kehkeytyvät yhteiskuntatieteet, tilastolliset<span style="mso-spacerun: yes"> </span>tutkimukset ja biografiat. Kirja
todistaa, kuinka keisariaikana julkaistut teokset osoittivat Suomen ja
nimenomaan suomeksi kirjoittavan Suomen yltäneen sekä sivistyksellisesti ja
tieteellisesti että kirjatuotannon kannalta täysipainoiseksi eurooppalaiseksi
kulttuurikansaksi. skst 1285, Tiede | n. 350 s. sid. | K 90 | 34,- isbn
978-952-222-208-4 <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Kustaa H. J. Vilkuna<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Katse menneisyyden ihmiseen<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Valta ja aineettomat elinolot 1500-1850<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Kustaa H. J. Vilkuna tarkastelee teoksessaan teemoja,
jotka palautuvat valtaan, ihmiseen ja ihmisten käsityksiin yhteiskunnasta ja
moraalista. Vallan ytimessä valtakunta haluttiin harmonisoida muuttumattomaksi,
moraalin määrittelemäksi yhteiskunnaksi, mikä käytännössä osoittautui
mahdottomaksi. Samalla kun esivallat - valtio ja kirkko - kirjoittivat
sääty-yhteiskunnan ideologiaa lakeihin, asetuksiin ja muihin sääntöihin, kansa
eli tavallaan, ideologiasta piittaamattomana tai sääntöjä mieleisekseen
muuntaen. Mielenkiintoinen teos käsittelee esivallan ja yksilön suhdetta
erilaisista näkökulmista. Se selvittelee myös erilaisuuden vastaanottoa ja
sietämistä pureutumalla moraalijärjestelmiin ja niissä tapahtuneisiin
muutoksiin. Historiallisia Tutkimuksia 253 | n. 200 s. nid. | 92 | 28,- isbn
978-952-222-204-6 Ilmestyy lokakuussa<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Tuomas Heikkilä (toim.)<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Kirjallinen kulttuuri keskiajan Suomessa<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Teos perehtyy keskiaikaan - aikakauteen, jolloin
Suomi<span style="mso-spacerun: yes"> </span>kirjoitettiin
maailmankartalle. Se luo ensimmäistä kertaa kokonaiskuvan maamme varhaisimmasta
kirjallisesta<span style="mso-spacerun: yes"> </span>kulttuurista. Mitä,
missä ja milloin keskiajan Suomessa<span style="mso-spacerun: yes">
</span>kirjoitettiin ja luettiin? Kuinka käsikirjoitukset laadittiin, mistä
tulivat vaikutteet? Latinaksi kirjoitetut tekstit liittivät nyky-Suomen alueen
keskiajalla osaksi Ruotsin valtakuntaa, läntistä kristikuntaa ja kansainvälistä
latinankielistä kulttuuripiiriä. Pian Suomessa kirjoitettiin myös ruotsiksi ja
saksaksi. Keskiajalla Suomeen rantautunut ja kotimaisin voimin laadittu
kirjallisuus on edelleen osa kulttuuriperintöämme, ja sen kautta määrittyy
vieläkin suuri osa suomalaisesta identiteetistä. Teos on kotimaisen
keskiajantutkimuksen viimeisin tieteellinen sana aihepiiriinsä liittyen, ja sen
kirjoittajina on joukko Suomen parhaita nuoren polven keskiajan ja kirjallisen
kulttuurin asiantuntijoita. Kirja esittelee laajasti Suomen vanhimpia
kirjallisia kansallisaarteita ja avaa keskiajan kirjallista kulttuuria ja
Suomen syntyä mielenkiintoisesta näkökulmasta myös maallikkolukijalle.
Historiallisia Tutkimuksia 254 | n. 400 s. nid. | K 86; 86.192; 92 | 36,- isbn
978-952-222-223-7 Ilmestyy lokakuussa <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Terhi Kiiskinen<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Fem källor från den svenska reformationstiden i Finland<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Viisi Ruotsin reformaatioajan lähdettä Suomessa Teos on
suomennos neljästä, vuosina 1560-1564 kirjoitetusta, yhteensidotusta
käsikirjoituksesta. Teoksen kirjoitukset ovat maisteri Laurentius Olavi
Gestritiuksen vuoropuhelun muotoon laatima katekismus, muistiinpanoja
Tukholmassa vuonna 1562 pidetystä teologisia kysymyksiä käsitelleestä
kokouksesta, tuntemattoman kirjailijan laatima pilkkaruno katolilaisista ja
katolisesta uskosta sekä Erik Falckin kirjoittama lohdutuskirjanen odottaville
äideille. Kolme ensin mainittua käsikirjoitusta ovat olleet tähän asti
tuntemattomia. Teos on kiinnostava lisä Ruotsin valtakunnan kirkkohistoriaan ja
aatehistoriaan. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Anja Heikkinen ja<span style="mso-spacerun: yes">
</span>Pirkko Leino-Kaukiainen (toim.)<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Valistus ja koulun penkki<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Kasvatus ja koulutus Suomessa<span style="mso-spacerun:
yes"> </span>1860-luvulta 1960-luvulle<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian toinen osa
keskittyy kansakunnan rakentumisen ja modernisaation<span style="mso-spacerun:
yes"> </span>aikaan, jolloin muotoutui erityinen "kasvatuksen
maailma".<span style="mso-spacerun: yes"> </span>Sääty-yhteiskunnan
rapautuessa ja tuotannon siirtyessä etäämmälle perheiden välittömästä
elämänpiiristä oli luotava uudenlainen työhön ja kansalaisuuteen sosiaalistava
instituutio, yleinen ja julkinen koululaitos. Kasvatuksen muodoiksi kehittyivät
opillinen, kansalaisja ammatillinen kasvatus. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historia II Sarjan
aloittanut Huoneentaulun maailma ilmestyi keväällä 2010. Kolmas osa, Tiedon ja
osaamisen Suomi, ilmestyy keväällä 2011. skst 1266:2, Tiede | n. 400 s. sid. |
92, 38.09 | 36,- isbn 978-952-222-176-6 Ilmestyy loppuvuonna Suomen kasvatuksen
ja koulutuksen historia i-iii Koko sarjan päätoimittaja Pauli Kettunen |
Toimitussihteeri Elina Katainen Koko sarjan isbn 978-952-222-174-2<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">J. O. E. Screen<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">The Queen Dowager's Life Regiment in Finland 1772-1808<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Leskikuningattaren henkirykmentti tunnetaan parhaiten sen
osallisuudesta Ruotsin valtakunnan suurimman linnoituksen, Viaporin,
antautumiseen toukokuussa 1808 Suomen sodan aikana. Antautuminen merkitsi
rykmentin loppua, mikä on varjostanut sen jälkimainetta. Kirja on rykmentin Viaporiin
sijoitetun kahden patal joonan historia vuosina 1772-1808. Se perustuu
laajaan<span style="mso-spacerun: yes"> </span>säilyneeseen
arkistomateriaaliin, erityisesti rykmentin<span style="mso-spacerun:
yes"> </span>katselmusrulliin, muuhun arkistomateriaaliin ja
tutkimuskirjallisuuteen. Se selvittää rykmentin alkuperän ja orga nisaation,
henkilöstön, palvelustehtävät sekä sotatoimet ja luo kuvan Viaporin
linnoituksen arkipäivästä. Studia Historica 81 | n. 200 s. nid. | 92.4 | 29,-
isbn 978-952-222-199-5<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Lasse Vihonen<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Radio sodissamme 1939-1945<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Radio ja sanomalehdet olivat toisen maailmansodan ajan
tärkeimmät joukkotiedotusvälineet. Radion kautta välitetty<span style="mso-spacerun: yes"> </span>sanoma eteni salamannopeasti yli
valtakuntien rajojen.<span style="mso-spacerun: yes"> </span>Radio
otettiinkin nopeasti taisteluaseeksi propagandasodassa niin Suomessa kuin lähes
kaikissa muissakin teknisesti<span style="mso-spacerun: yes">
</span>kehittyneissä valtioissa. Teos kertoo, miten suomalaiset käyttivät
radioaaltoja<span style="mso-spacerun: yes"> </span>hyväkseen omissa
sotaponnisteluissaan. Vihollisen ja puo lueettomien maiden radioasemat
yrittivät vaikuttaa suomalaisten mielialoihin ja taistelumoraaliin. Suomen radiotarkkailu
seurasi näitä lähetyksiä ja raportoi niistä maamme poliittiselle ja
sotilaalliselle johdolle. Näiden raporttien kautta kirjan lukija pääsee mukaan
sotavuosien dramaattisiin hetkiin. Kirjan tietolaatikoissa kerrotaan mm.
talvija jatkosodan aikana Yleisradiollamme olleista salaisista tehtävistä.
Kirjan liitteenä on DVD-levy, joka sisältää autenttisia<span style="mso-spacerun: yes"> </span>äänija filminäytteitä sekä niihin
liittyviä taustatietoja sotavuosiem me 1939-1945 radio-ohjelmista. Teos
julkaistaan yhteistyössä Kansallisen audiovisuaalisen arkiston kanssa. skst
1298, Tiede | n. 220 s. nid. | 92; 07.21 | 34,- isbn 978-952-222-224-4 Ilmestyy
syyskuussa <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Hannu Takala <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Karjalan museot ja niiden tuhoutuminen talvi- ja
jatkosodassa<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"><span style="mso-spacerun: yes"> </span><o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Teos on ensimmäinen perusteellinen selvitys Karjalan
museolaitoksen kärsimistä tuhoista toisessa maailmansodassa. Miten
suomalaiselle kulttuuri omaisuudelle kävi? Missä on Hugo Simbergin maalaus
"Kuolon puutarha" nyt? Entä Viipurin museon muumiot ja muut Karjalan
museoiden aarteet - tai museoihin talletettu koko karjalainen kulttuuriperintö?
Kirja käy yksityiskohtaisesti läpi kaikki luovutetun Karjalan museot
kokoelmineen ja selvittää, missä kokoelmat ovat tällä hetkellä. Kirja
käsittelee myös laajemmin suomalaisen kulttuuriperinnön tuhoja sotien<span style="mso-spacerun: yes"> </span>aikana - asiaa, josta ei aikaisemmin
ole puhuttu. Historiallisia Tutkimuksia 252 | n. 200 s. nid. | 92.87; 06.2 |
29,- isbn 978-952-222-200-8 <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Gia Virkkunen <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">"Köyhyydestä ei puhuttu,<span style="mso-spacerun:
yes"> </span>sitä vain elettiin" <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Köyhyyden kokemus ja selviytyminen<span style="mso-spacerun: yes"> </span>1930-luvun pulan oloissa Suomen
maaseudulla <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Mitä oli köyhyys, miten se näkyi ja kuinka sitä koettiin
1930-luvun pulan aikana maaseudulla? Teoksessa tutkitaan naisten ja miesten
tapoja hankkia elantoa sekä perheiden<span style="mso-spacerun: yes">
</span>selviytymistä toiseen maailmansotaan asti kestäneessä ahdingossa, kun
töistä kilpailtiin niin savotoilla kuin vainioillakin. Yhteiskunnan
eriarvoisuus paljastui monenlaisina hier arkioina ja rajoituksina.
Parempiosaisten ja vähäosaisten välillä oli olemassa näkymätön raja, joka näkyi
sosiaalisessa kanssakäymisessä koulussa, työssä ja vapaa-aikana.
"Pieneläjille" tämä raja oli itsestäänselvyys. Kirja pureutuu heidän
kokemuksiinsa, jotka ilmenivät häpeän ja vihan tuntemuksina, joskus hiljaisena
protestina. Bibliotheca Historica 127 | n. 220 s. nid. | 92 | 29,- isbn
978-952-222-205-3 Ilmestyy syyskuussa<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<!--EndFragment-->
</body></html>