[H-verkko] Arvosteltavaksi: Vastapainon syksyn 2010 kirjoja

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi   
Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)

Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia   
osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com>, jossa ilmoitat kirjan   
nimen ja kustantajan sekä aina myös postiosoitteesi (maaposti!).  
Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan.  
Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen   
kirjan.

HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat   
vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et   
saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale   
Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen   
arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin   
julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös   
Agricolassa.

Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen   
Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/   
josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja   
julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut-  
listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja-  
arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-  
arvostelut/.

HUOMAA MUUTTUNUT SÄHKÖPOSTIOSOITE!

***
Ruoho Iiris & Torkkola Sinikka
Journalismin sukupuoli

Journalismissa sukupuolella on väliä. Iiris Ruoho ja Sinikka Torkkola  
vaativat kirjassaan journalisteja tunnistamaan alansa  
sukupuolittuneisuus ja sukupuolta rakentava vaikutus. Heidän mukaansa  
journalismin tulisi nähdä itsensä sukupuolta tuottavana  
yhteiskunnallisena ja kulttuurisena käytäntönä, jolloin sen on  
mahdollista irrottautua jo taakaksi käyneestä perinteisestä  
sukupuolijaosta.

Sukupuolten välisen tasa-arvon lisääntyminen toimituksissa ja  
mediaorganisaatioissa ei kuitenkaan tarkoita, että journalismi  
sukupuolittavana käytäntönä murtuisi tai katoaisi. Journalistien  
tulisi havaita voimavarat, jotka sukupuolitietoisuus paljastaa: alati  
monipuolisempaa journalismia vaativassa nykymediassa naistapaiselle  
journalismille on entistä enemmän kysyntää.

Dosentti Iiris Ruoho ja erikoistutkija Sinikka Torkkola tutkivat  
työkseen mediaa Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksella.
****
Julkunen Raija
Sukupuolen järjestykset ja tasa-arvon paradoksit

Sukupuolten tasa-arvosta on tullut kansainvälisesti tärkeä tavoite.  
Pohjoismaat pitävät kärkisijoja sukupuolten tasa-arvon globaaleissa  
vertailuissa ja myös Suomi esiintyy mielellään tasa-arvon mallimaana.  
Paradoksaalisen tilanteesta tekee se, että samalla sukupuolten tasa- 
arvo karkaa koko ajan käsistämme. Sukupuolijärjestelmän peruspiirteet  
– ero, hierarkia ja heteronormatiivinen muotti – haurastuvat yhdessä  
paikassa mutta uusiutuvat ja nousevat esiin toisessa. Itse sukupuolen  
käsite on problematisoitu, eikä sitä käsitetä pelkästään miesten ja  
naisten väliseksi eroksi vaan myös miesten ja naisten keskinäisiksi  
eroiksi. Jokainen sukupolvi tulkitsee uudelleen sukupuolen ja tasa- 
arvolle annetun merkityksen.

Tasa-arvopoliittisina keskustelunaiheina ovat säilyneet  
palkkaeriarvoisuus, työn ja perheen yhteensovittaminen sekä hoivaava  
isyys. Niiden rinnalle ovat nousseet uudet tai uusvanhat kysymykset  
seksuaalivähemmistöjen ja samansukupuolisten parien oikeuksista,  
kulttuurin seksualisoitumisesta, naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja  
seksikaupasta. Miehet ovat aktivoituneet Suomessakin ja arvostelevat  
tasa-arvopolitiikkaa feministisestä hegemoniasta. Keiden voimavarana  
tasa-arvopolitiikka toimii – naisten, miesten, molempien vai ei  
kenenkään?
****
Kaikella on paikkansa
Uuden paikallishistorian suuntaviivoja
Toimittanut
Ahtiainen Pekka, Tervonen Jukka & Teräs Kari

Paikallishistoriat antavat tavalliselle ihmiselle menneisyyden ja  
nykyisyyden sekä mahdollisuuden tulla näkyväksi  
historiankirjoituksessa. Nämä historiateokset ovat merkittäviä  
identiteetin luojia ja todisteita paikallisen historian  
olemassaolosta. Paikallishistorioita on Suomessa tehty paljon, ja  
niitä tehdään edelleen.

Alalle muodostettiin 1900-luvun mittaan vakiintuneet standardit muun  
muassa käsiteltävien aihepiirien ja käytettyjen lähdeaineistojen  
suhteen. Erityisiä näkökulmavalintoja tai ongelmanasetteluja ei tehty.  
Vaikka alun perin ohjeistuksella oli tarkoitus parantaa teosten  
laatua, on totuttu kaava sittemmin jähmettänyt paikallishistoriallista  
tutkimusta.

Tämän teoksen kirjoittajat kyseenalaistavat vakiintuneen tekemisen  
tavan ja kannustavat ongelmankeskeiseen tutkimukseen, joka  
parhaimmillaan johtaa kiinnostukseen sekä tiedemaailmassa että  
tavallisten lukijoiden keskuudessa.

Tekijät luotaavat paikallishistorian pysähtyneisyyteen johtaneita  
kehityskulkuja ja arvioivat omiin kokemuksiinsa sekä kotimaiseen ja  
kansainväliseen keskusteluun tukeutuen keinoja alan piintyneiden  
tapojen muuttamiseksi. He eivät kuitenkaan halua paaluttaa oikeaa ja  
väärää paikallishistoriaa – olennaista on vakiintuneiden totuuksien  
kyseenalaistaminen ja uusien kysymysten nostaminen.
****
Sumiala Johanna
Median rituaalit
Johdatus media-antropologiaan

Mikä saa kaksi miljoonaa suomalaista katsomaan Linnan juhlia? Tai  
miksi poptähti Michael Jacksonin kuolema nousee maailmanlaajuisesti  
median ykkösaiheeksi? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin Johanna  
Sumiala etsii vastauksia media-antropologian avulla.  
Poikkitieteellisenä tutkimusalana media-antropologia avaa tuoreita  
näkökulmia ihmisten mediakäyttäytymiseen antropologisten havaintojen  
ja viestinnän ilmiöiden tarkastelun kautta.

Sumialan avainkäsite on rituaali. Hän analysoi tämän päivän rituaaleja  
mediassa ja ritualisoituja tapojamme käyttää ja tulkita mediaa. Hän  
kertoo, mihin tarvitsemme median rituaaleja ja millä tavoin rituaalit  
auttavat meitä järjestämään elämämme mediayhteiskunnassa.

FT Johanna Sumiala on mediatutkija Helsingin yliopistossa.
****
Miller Peter & Rose Nikolas
Miten meitä hallitaan
Alkuteos
Governing the Present
Suomentanut
Suikkanen Risto

Yhteiskunnan ja talouselämän johtamista käsittelevässä tutkimuksessa  
ja keskustelussa hallintaan liittyvät kysymykset ovat viime vuosina  
nousseet keskeisiksi käsitteiksi. Tutkimusalan pioneerit Peter Miller  
ja Nikolas Rose esittelevät ja tarkastelevat teoksessaan kriittisesti  
hallinnointiproblematiikan peruskäsitteitä ja -ideoita. Tarkastelun  
kohteina ovat muun muassa johtamiskäytännöt yrityksissä, valtion  
hallinnossa ja kuntien organisaatioissa, mukaan lukien erilaiset  
markkinointiin ja psykologiseen johtamiseen liittyvät menetelmät.

He eivät kuitenkaan pysyttele ainoastaan teoreettisella tasolla, vaan  
soveltavat käsitteitä konkreettiseen yhteiskuntatutkimukseen piirtäen  
samalla laajan kaaren uuden ajan alusta omaan aikaamme. He muodostavat  
kuvan kehityksestä, jossa ihmisten väliset käskyvaltasuhteet ovat  
korvautuneet tietoon perustuvalla ja asioiden ”omaa luonnetta”  
kunnioittavalla asioiden hallinnalla. Tiedosta tulee sananmukaisesti  
valtaa. Tämä yhteiskuntateoreettista ajattelua olennaisesti uudistava  
teos tekee näkyväksi ja ymmärrettäväksi sen, miten oma toimintamme  
tietämättään toteuttaa siihen muualta istutettuja päämääriä.

Peter Miller on johdon laskentatoimen professori ja Nikolas Rose  
sosiologian professori London School of Economics and Political  
Science -yliopistossa.

****
Käsikirja sukupuoleen
Toimittanut

Saresma Tuija, Rossi Leena-Maija & Juvonen Tuula
Sukupuoli ei ole pelkkää biologiaa, mutta ei myöskään vapaasti  
valittavissa oleva rooli tai identiteetti. Sukupuoli on yhtä aikaa  
henkilökohtainen ja kokemuksellinen, sosiaalisesti tuotettu ja  
ruumiillinen. Sukupuoli on suhteita ja valtaa. Se muotoutuu  
yhteiskunnallisten ja kulttuuristen käytäntöjen ja normien määräämissä  
puitteissa.

Käsikirja sukupuoleen avaa sukupuolen rakentumista ja tutkimisen  
tapoja humanistis-yhteiskuntatieteellisistä näkökulmista.  
Artikkeleissa osoitetaan, miten sukupuolta kärjistetään ja häivytetään  
eri elämänaloilla, miten mediaa ja teknologiaa, uskontoa ja tutkimusta  
voidaan tarkastella läpeensä sukupuolittuneina. Kirjoittajat  
tarkastelevat sukupuolen merkitystä muun muassa vanhemmuudessa,  
työelämässä, kasvatuksessa, politiikassa ja kielessä. Teksteissä  
pohditaan myös miten sukupuoli, seksuaalisuus ja muut erot, kuten  
yhteiskuntaluokka ja etnisyys, muokkautuvat vuorovaikutuksessa.

Odotettu nais- ja sukupuolentutkimuksen perusoppikirja sopii  
yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja lukioiden oppimateriaaliksi  
sekä kaikille sukupuolen, vallan ja seksuaalisuuden yhteyksistä  
kiinnostuneille. Kirja haastaa analysoimaan sukupuolta sekä  
akateemisesti että arkielämässä.
****
Luonnonvarojen hallinnan legitimiteetti
Toimittanut
Rannikko Pertti & Määttä Tapio

Luonnonvarojen riittävyys ja hallinta ovat tulevaisuuden suurimpia  
haasteita ilmastonmuutoksen rinnalla. Kirjoittajat avaavat  
luonnonvarojen käyttöön liittyvää yhteiskunnallista ongelmakenttää ja  
analysoivat luonnonvarojen hallinnan keinoja. Legitimiteetin  
käsitteellä kytketään yhteen ympäristöpolitiikan, oikeustieteiden,  
filosofian, sosiologian ja taloustieteiden luonnonvarojen hallintaan  
liittyviä lähestymistapoja.

Kirjan artikkeleissa tarkastellaan luonnon käytön ja suojelun  
periaatteellisten kysymysten ohella luonnonvarapolitiikan  
uudistumista, oikeuskäytäntöjen legitimiteettiä sekä luonnonvarojen  
käytön muutoksia. Kirjoittajat esittelevät myös uuden näkökulman,  
ekosysteemipalvelujen paradigman.

Luonnonvarojen hallinnan legitimiteetti perustuu monitieteiseen  
vuoropuheluun ja on aihepiirin ensimmäinen suomenkielinen synteesi,  
joka sopii paitsi perusoppikirjaksi myös luonnonvara- ja ympäristöalan  
ammattilaisille ja aktiiveille.

Kirjoittajat: Jakob Donner-Amnell, Juha Karhu, Kai Kokko, Tuomas  
Kuokkanen, Simo Kyllönen, Tapio Määttä, Arto Naskali, Pertti Rannikko,  
Teijo Rytteri, Leila Suvantola
****
Rossi Paolo
Modernin tieteen synty Euroopassa
Alkuteos
La nascita della scienza moderna in Europa
Suomentanut Talvio Lena

Italialaisen Paolo Rossin teos modernin tieteen synnystä johdattaa  
lukijan yleistajuisesti tieteen historiaan ja sen herättämiin  
tieteenfilosofisiin kysymyksiin. Rossi tutkii eri tieteenalojen  
koulukuntien välisiä yhteenottoja ja niiden taustalla piileviä  
arvojärjestelmiä ja kumoaa siten oivallisesti käsityksen tieteestä  
neutraalina ja kulttuurista irrallisena asiana. Hän osoittaa monien  
nykyistä tiedettä ja tieteen tekemistä luonnehtivien piirteiden  
syntyneen 1600-luvulla sotien ja ruton piinaamassa Euroopassa. Samalla  
hän myös näyttää, mikä oli uutta ja vallankumouksellista tuolloin  
syntyneissä uusissa tiedon muodoissa.

Rossi tarkastelee monipuolisesti tieteen uusia saavutuksia kuten  
tähtitieteen keksintöjä, mikroskoopilla tehtyjä uusia havaintoja,  
Newtonin liikkeen lakeja, tyhjiössä tehtyjä kokeita sekä  
verenkiertojärjestelmän salojen paljastumista. Niiden ohella  
jokaisessa luvussa käsitellään ajatuksia, jotka olivat keskeisiä  
kullekin älylliselle vallankumoukselle. Modernin luonnontieteen synnyn  
ja luonteen tarkastelut kytketään niin historialliseen kuin aate- ja  
oppihistorialliseenkin taustaansa. Rossi purkaakin teoksessaan  
tavanomaisia mustavalkoisia vastakkainasetteluja tieteen historian ja  
tieteenfilosofian sekä luonnontieteiden ja humanististen tieteiden  
välillä.

Paolo Rossi (s. 1923) on Firenzen yliopiston emeritusprofessori, joka  
on teoksissaan tarkastellut erityisesti tieteen kehitystä.

[HUOM. tästä teoksesta on jo tulossa arvostelu Agricolaan]