[Kansanaanestys] Kollektiivikirjoitus, viides versio

[Mauno Joukamaa]

Hei, ehdin nyt viimein vilkaista itsekin tätä tekstiä ajan ja ajatuksen kanssa. Kirjoitus näyttää minusta pääosin oikein toimivalta, mutta sen kieliasu kaipasi mielestäni hieman viilailua, jota olen tehnyt alla olevaan versioon. Lisäksi kansanäänestyksen puolesta äänestäneet kaksi RKP:läistä olivat päässeet unohtumaan aiemmasta versiosta.

Henkilökohtaisesti kaipaisin kyllä viimeiseen kappaleeseen vahvempaa muotoilua ennen kuin olisin itse valmis tekstin allekirjoittamaan, esim. kappaleen kakkosvirkkeen tilalle vaikkapa: "Jotta kansalaisten laskeva luottamus poliittiseen järjestelmään saataisiin käännettyä nousuun, on edustuksellisen demokratian rinnalle luotava todellisia ja kaikille kansalaisille avoimia suoran vaikuttamisen keinoja." Mutta päätös asiasta on toki tietysti enemmistön käsissä. :-)

Terveisin,
Mauno


Miksi valtuuston enemmistö käänsi selkänsä turkulaisille?

Kuntalaki antaa mahdollisuuden neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämiseen. Äänestysten aiheita ei ole laissa mitenkään rajattu.  Joulukuussa yli 13 000 äänioikeutettua turkulaista, lähes 9 % kaikista kaupungin äänioikeutetuista asukkaista, teki lain mukaisen kansalaisaloitteen kansanäänestyksen järjestämisestä koskien toriparkin mahdollista rakentamista.

Turun kaupunginvaltuuston enemmistö päätti kaupunginjohtaja Mikko Pukkisen (kok) esityksestä 16.2., ettei kansanäänestystä järjestetä. Kansanäänestyksen kaatoivat sosiaalidemokraattien ja keskustan valtuustoryhmät kokonaisuudessaan, yhdeksäntoista kokoomuslaista valtuutettua, kaksi valtuutettua RKP:stä sekä yksi Vasemmistoliitosta. Vähemmistöön jäivät vihreät, kristillisdemokraatit, perussuomalaiset, Suomen kansan sinivalkoiset, yhdeksän Vasemmistoliiton ja kaksi RKP:n valtuutettua sekä yksi kokoomuslainen varavaltuutettu.

Valtuuston enemmistö torjui mahdollisuuden vahvistaa turkulaisten kansalaisuutta ja sitouttaa heidät ja muut osapuolet mahdollisimman laajan ja avoimen päätösprosessin kautta toriparkkiratkaisuun ja samalla koko kaupungin kehittämiseen.

Valtuuston enemmistö käänsi näin selkänsä turkulaisten enemmistölle, jonka se tuomitsi pelkkään hallintoalamaisten ja demokratian sivustakatsojien osaan. Kehittyneeseen yhteiskuntaan kuuluu mahdollisimman avoin päätöksenteko ja hallinto. Edustuksellista demokratiaa ei palvele kansalaisten oma-aloitteisen vaikuttamisen poissulkeminen, vaan sen kunnioittaminen.

Valtuuston päätös syntyi muodollisesti lain mukaisesti ja laissa valtuustolle annetun harkintavallan puitteissa.  Poliittisesti ja moraalisesti päätös merkitsee kuitenkin sitä, että toriparkista myöhemmin kaupunginvaltuustossa tehtävä ratkaisu ei edusta turkulaisten enemmistön mielipidettä, eikä siksi ole tekotavaltaan tämän enemmistön silmissä hyväksyttävä.

Turussakin pyöritetyt erilaiset kaupunkilaisten osallistamisohjelmat ovat osoittautuneet pelkiksi kulisseiksi.  Esimerkiksi toriparkkiasiassa kaupunkilaiset eivät saa tietää, mitkä tekijät päätöksiin todella vaikuttavat ja kenen etuja ja tahtoa niissä toteutetaan.

Kansalaiset ovat saaneet kaksi muutakin opetusta.  Ensiksi sen, että valtuustoon kannattaa äänestää henkilöitä, jotka tarpeen tullen uskaltavat antaa vastuun päätösten tekemisestä myös kuntalaisille itselleen. Toinen opetus on se, että kuntalakia tulee muuttaa.  Kuntalaisten määräosalla (esim. 5 %:lla) on oltava oikeus tehdä aloite, joka todella velvoittaa kansanäänestyksen järjestämisen.

Edustuksellinen ja suora demokratia eivät sulje pois toisiaan. Edustuksellinen järjestelmä toimii useimmissa tapauksissa riittävän hyvin eikä sitä tarvitsee kyseenalaistaa kokonaan, vaikka myönnettäisiin, että suorempi demokratia voi palvella enemmistön tahtoa paremmin yksittäisissä, kuntalaisille merkittävissä kysymyksissä. Demokratiaa voidaan laajentaa ja syventää. Osallistavamman demokratian siemen on Turussakin kylvetty!