[Kansanaanestys] Kollektiivikirjoitus, kolmas versio

[anne.uotila at tyoterve.fi]

Pyrin huomioimaan alla olevassa Juhan esittämät näkökohdat, jkv myös tiivistin 
kirjoitusta, pitäydyin kuntalaissa. Tiivistämistä/muuttamista  kaivannee 
lisääkin. 
Anne U.

Anne U.

Miksi valtuuston enemmistö käänsi selkänsä turkulaisille?

Kuntalaki antaa mahdollisuuden neuvoa-antavaan kansanäänestykseen.  
Äänestysten aiheita ei ole laissa mitenkään rajattu. Joulukuussa yli 13 000 
äänioikeutettua turkulaista (lähes 9% kaikista) teki laissa myös mainitun 
kansalaisaloitteen kansanäänestyksen järjestämisestä koskien toriparkin 
mahdollista rakentamista.

Turun kaupunginvaltuuston enemmistö (sosiaalidemokraattien ja keskustan 
valtuustoryhmät kokonaisuudessaan, kokoomuksen 19 ja lisäksi RKP:n  kaksi ja 
Vasemmistoliiton yksi valtuutettu) päätti 16.2., ettei kansanäänestystä 
järjestetä. Vähemmistöön jäivät vihreät, kristillisdemokraatit, 
perussuomalaiset, Suomenkansan sinivalkoiset ja yhdeksän Vasemmistoliiton 
valtuutettua sekä yksi kokoomuslainen varavaltuutettu.

Valtuustossa voittaneen kaupunginjohtaja Pukkisen esityksen perusteet ovat  
kestämättömät. Kunnallisvaalit eivät olleet toriparkkivaalit, sillä ennen 
vaaleja oli yleisesti vallalla käsitys, että kaavamuutos ratkaistaan vielä 
vanhan valtuuston aikana. Vaalien jälkeen useat kaupunginvaltuutetut ovat myös 
muuttaneet julkisesti ilmaisemansa kantansa toriparkista.  Koska  kaupungin 
johto ja turkulaiset valtapuolueet eivät ole tasapuolisesti tutkineet 
vaihtoetoja toriparkille, kansanäänestys olisi ollut myös ainoa mahdollisuus 
näiden vaihtoehtojen selvittämiselle. Jos demokratialle asetetaan hintalappu, 
oheen olisi hyvä vertailun vuoksi asettaa esimerkiksi kauoungin 
toriparkkiasiassa maksamat korvaukset konsulteille ja juristeille. 

Valtuuston enemmistö torjui mahdollisuuden vahvistaa turkulaisten 
kansalaisuutta ja sitouttaa heidät ja muut osapuolet mahdollisimman laajan ja 
avoimen päätösprosessin kautta toriparkkiratkaisuun ja samalla koko kaupungin 
kehittämiseen. Valtuuston enemmistö käänsi näin selkänsä turkulaisten  
enemmistölle, jonka se tuomitsi pelkiksi hallintoalamaisiksi  ja demokratian 
sivustakatsojiksi. Kehittyneeseen yhteiskuntaan kuuluu mahdollisimman avoin 
päätöksenteko ja hallinto. Edustuksellista demokratiaa ei palvele kansalaisten 
oma-aloitteisen vaikuttamisen poissulkeminen vaan se kuunteleminen.

Valtuuston päätös syntyi muodollisesti lain mukaisesti ja laissa valtuustolle 
annetun harkintavallan puitteissa.  Poliittisesti ja moraalisesti päätös 
merkitsee kuitenkin sitä, että toriparkista myöhemmin kaupunginvaltuustossa 
tehtävä ratkaisu ei edusta turkulaisten enemmistön mielipidettä, eikä siksi 
ole 
tekotavaltaan hyväksyttävä.

Jos valtuusto päättää sallia toriparkin rakentamisen, päätöksen vastustaminen 
kaikin rauhanomaisin ja laillisin keinoin on nyt vähintäänkin täysin 
oikeutettua ja hyväksyttävää. Osallistavamman yhteiskunnan näkökulmasta se on 
myös toivottavaa.  Turussakin pyöritetyt erilaiset kaupunkilaisten  
osallistamisohjelmat osoittautuivat nyt pelkäksi kulissiksi.  
Toriparkkiasiassa turkulaiset 
eivät saa tietää, mitkä tekijät päätöksiin todella vaikuttavat ja kenen etuja 
ja tahtoa niissä toteutetaan.

Kansa on saanut kaksi muutakin opetusta.  Ensiksi sen, että valtuustoon 
kannattaa äänestää henkilöitä, jotka tarpeen tullen uskaltavat antaa päätöksen 
tekemisen myös  kuntalaisten vastuulle.  Toinen opetus on se, että kuntalakia 
tulee muuttaa.  Kuntalaisten määräosalla (esim. 5%:lla) tulee olla oikeus 
aloitteeseen, joka velvoittaa kansanäänestyksen järjestämisen.  Yleensä hyvin 
toimivaa edustuksellista järjestelmää ei tarvitse kyseenalaistaa, vaikka 
myönnettäisiin, että suorempi demokratia voi palvella enemmistön tahtoa 
paremmin yksittäisessä, kaupunkilaisille merkittävässä kysymyksessä. 
Demokratiaa voidaan laajentaa ja syventää. Osallistavamman demokratian siemen 
on Turussakin kylvetty!