[H-verkko] Arvosteltavaksi: Teoksen syksyn 2019 kirjoja

Ke Syys 11 15:18:38 EEST 2019

Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.
***
Olavi Paavolainen, Ville Laamanen & H. K. Riikonen (toim.) : Elämme uutta luovaa aikaa : esseitä ja arvosteluja 1922–1950

Olavi Paavolainen on asettunut poikkeukselliselle paikalle suomalaisen kirjallisuuden historiaan, yleisesti tunnistetuksi keulakuvaksi. Häneen on tavallista viitata edelleen, kun tarvitaan esimerkki modernin elämän suomalaisesta tulkitsijasta tai yhteiskunnallisen murroksen polttopisteitä etsineestä kulttuurimatkailijasta. ”Minusta tuntui, että Suomessa ei yleensä oikein tajuttu, mitä maailmassa nykyisin oikein tapahtuu”, Paavolainen julisti palattuaan Saksasta syksyllä 1936. Vielä vuosikymmen aiemmin Paavolainen tunnettiin ennen kaikkea nuorena runoilijana sekä sanoma- ja aikakauslehtiin kirjoittavana kotimaan kulttuurielämän kriitikkona. Samalla kansainväliset virtaukset kuitenkin jo tuulettivat voimakkaasti sisällissodasta toipuvaa Suomea. Etenkin Helsingistä tuli kohtaamispaikka, jonka ravintoloissa ja asunnoissa pian sodan jälkeen aikuistuneet kulttuurivalppaat nuoret väittelivät. ”Me elämme uutta luovaa aikaa”, Paavolainen julisti esseekokoelmansa Nykyaikaa etsimässä alussa (1929). ”On onnellista tänä aikana olla nuori”. Tämän kokoelman tarkoituksena on tuoda edustavasti esille Paavolaisen erityisesti 1920-luvulle ja 1930-luvun alkupuolelle keskittynyt kausi useita eri taiteenaloja käsitelleenä, osin uraauurtavana kriitikkona, jolla on erityinen paikka suomalaisen esseistiikan ja kritiikin historiassa.
***
Simo Sipola
Verokirja

Verotus on kiehtova juttu. Aika harvat pohtivat sitä huvikseen. Verotus kun on luonteeltaan välttämätön paha: se on pakkoperintää ilman suoraa vastiketta. Lisäksi verottaja kajoaa pyhään lehmään nimeltä yksityis-omistus.

Näin ainakin silloin, jos rajoitutaan vain yhteen näkökulmaan. Toisaalta kaikki tietävät myös, että veroja kerätään yhteiskunnan toiminnasta aiheutuvien kulujen kattamiseksi. Niin ikään moni ymmärtää, että meikäläisessä järjestelmässä verotus on politiikkaa: sillä ohjataan yhteiskuntaa.

Kaiken kaikkiaan verotus on, ja kautta historiansa on ollut, kiehtova juttu.

Uudessa Verokirjassaan toimittaja Simo Sipola kertoo meille kaiken, mitä meidän täytyy tietää verotuksesta. Hän tarkastelee tätä yhteiskunnallisen elämän keskeistä ulottuvuutta neljästä näkökulmasta: verojen tarpeen, niiden oikeutuksen, verotuksen kohtuullisuuden ja sen oikeudenmukaisuuden kannalta. Kaikkea tätä valaistaan sekä historian että nykypäivän aineistoilla eri puolilta maailmaa, vaikka tietenkin keskipisteenä on Suomi nyt ja (kenties) tulevaisuudessa. Sipola onnistuu mahdottomassa: dokumentaristin vankkumattomalla ammattitaidolla hän saa muodostettua valtavasta aiheestaan sekä selkeän tietopaketin että äärimmäisen mukaansatempaavaa luettavaa.
***
Ville Blåfield&Heli Blåfield
Saunavuoro

Kaikki tietävät, että me suomalaiset olemme päällisin puolin hiljaista, lakonista ja introverttiä kansaa – yksinäisiä raatajia, jotka hammasta purren rämmimme hangesta toiseen saadaksemme työmme tehtyä.

Mutta on perinteinen elämänalue, jolla toinenkin puoli suomalaisista pääsee esiin: sauna. Kiukaan lämmössä meillä on yllättäen paljonkin puhuttavaa, tai voimme olla paljonpuhuvasti hiljaa tai ihan olla vain, myös ventovieraiden seurassa. Muodollisuudet jätetään pukuhuoneeseen tai jopa sen ulkopuolelle ja jäykistelevä pidättyväisyys sulaa löylyssä pois. Sauna on yksinkertaisesti osa suomalaista elämää niin arjessa kuin juhlassakin.

Siitä, miten saunotaan, ei Suomessa kuitenkaan vallitse mitään yhtä ja yleistä totuutta. Kirjassaan Saunavuoro toimittaja Ville Blåfield ja valokuvaaja Heli Blåfield lähtevät kiertämään kotimaataan maakunta maakunnalta dokumentoidakseen oikeita ja todellisia saunoja ja saunomisia. Kokonaisuus näyttää 19 erilaista kuvareportaasia saunomisen eri muodoista intiimeistä perheilloista varusmiesten palvelussaunaan. Lisäksi kirjaan on koottu saunaetiketti, jota ei tarvitse noudattaa, mutta jota usein tullaan noudattaneeksi.
***
Vesa Heikkinen
Täydellinen lause

Ihminen on merkitysolento. Hän tekee merkitystekoja ja elää merkityksissä. Mutta mistä merkityksessä oikein on kysymys?

Esseekokoelmassaan Täydellinen lause on mahdoton yhtälö kieli-ihminen Vesa Heikkinen tutkii tätä teemaa. Yhdensorttisen vastaushorisontin hän löytää teorioista, erityisesti kielitieteilijä M. A. K. Hallidayn ”systeemis-funktionaalisesta” ajattelusta. Sen mukaan kieli on järjestelmä, jotta se toimii. Jotta ihminen voi tehdä sillä asioita. Ihminen on ihminen, koska hän merkitsee, on kykenevä tuottamaan, tulkitsemaan ja ymmärtämään sekä ilmaisemaan merkityksiä niin kielellisillä kuin muillakin teoillaan. Jos merkityksiä jostain etsii, kannattaa katsoa ihmisen korvien välin eli aivojen lisäksi ihmisten väliin. Kielenkäyttömme muotteihin ja ideologisiin olettamuksiimme.

Silti ajoittain hiipii mieleen epäilys: löytyykö teoriasta kaikki tarvittava? Kun selvitellään, mitä, miten, miksi ja millaisia merkitykset ovat, taitaa olla välttämätöntä kouraista aineistoon myös elettyä elämää, epätäydellisiä lauseita, jotka eivät istu mukavasti mihinkään tunnettuun teoriaan.
***
Stefan Bremer
Keskeltä ja täysillä

Turvapaikanhakijoita ja ylitetyn meren horisontti. Valtava Gobin autiomaa ja veteen hitaasti sekoittuva muste. Oopperan loisto ja kuoleva ystävä... Stefan Bremerin teos Keskeltä ja täysillä kattaa 20 vuotta Suomen yhden merkittävimmän ja monipuolisimman valokuvaajan työtä. Se on myös kunnianosoitus Bremerin päättymättömälle uteliaisuudelle, oikeudentunnolle ja absurdin rakkaudelle. Teoksen kahdeksaan kuvasarjaan on ladattu uskomaton paukku ihmisen ja maapallon oloa.
***
Seppo Kimanen
Kamarimusiikin kauneus

Kamarimusiikin pitkässä perinteessä on syntynyt lukuisia tunnetun musiikkihistorian hienoimmista teoksista. Eikä ihme. Se on lähtökohdiltaan intiimiä musiikkia, jota pienet kokoonpanot esittävät lähellä olevalle yleisölle. Niin säveltäjiltä kuin tulkitsijoiltakin vaaditaan monipuolista osaamista onnistuneen, kuulijoita puhuttelevan lopputuloksen saavuttamiseksi.

Kirjassaan Kamarimusiikin kauneus sellotaiteilija Seppo Kimanen kertoo kamarimusiikin tarinan sen tärkeimpien tekijöiden ja teosten kautta. Kirja on ainutlaatuinen johdatus
tämän omalakisen eurooppalaisen taiteen ääreen.

Kimanen on luonut tarinaa kommentoimaan myös soitinrakentaja Francesco Goffrillerin hahmon. Goffrillerin elämästä ei tiedetä varmuudella paljon, mutta hänen noin kolmesataa vuotta sitten rakentamiaan selloja soitetaan yhä maailman merkittävimmissä konserttisaleissa.

***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle: https://agricolaverkko.fi/arvostelut/ josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.

-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: <http://lists.utu.fi/pipermail/h-verkko/attachments/20190911/8fbdf355/attachment-0001.html>