[H-verkko] Arvosteltavaksi: Otavan syksyn 2019 kirjoja

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com<mailto:agricolan.arvostelut at gmail.com>> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.
***
Otavan syksy 2019

Jari Ehrnrooth:
Kymmenen vaatimusta vapaalle ihmiselle

Kutsuhuuto vastuulliseen elämään
Mitä jokaisen vapaan ihmisen tulee vaatia itseltään? Jari Ehrnroothin mukaan meidän kaikkien on uudistuttava perinpohjaisesti, korotettava rimaa ja hyväksyttävä yksilön luovuttamaton vastuu hyvästä elämästään. Voimaannuttava tutkimusmatka ihmisyyden ytimeen.
***
Anu Heiskanen: Salateitse Saksaan: Hitlerin valtakuntaan 1944 lähteneet suomalaiset naiset

Tuhat nuorta naista lähti Suomesta Lapin sodan puhjettua. He päätyivät saksalaisten mukana Norjaan tai sortuvaan Saksaan. Naisten salaperäinen lähtö synnytti villejä huhuja heidän kohtalostaan. Keitä nämä naiset olivat, miksi he lähtivät ja mitä heille tapahtui?
***
Oleg V. Hlevnjuk: Stalin: diktaattorin uusi elämäkerta

Josif Stalin käytti ylintä valtaa Neuvostoliitossa 1926-1953. Hän vangitutti ja teloitutti miljoonia kansalaisia. Millaiset kokemukset muokkasivat Stalinista näin säälimättömän? Uudet arkistolähteet, kirjeet ja päiväkirjat piirtävät tarkan ja monipuolisen kuvan diktaattorin häkellyttävästi elämäntarinasta, joka muutti maailmanhistorian kulkua.
***
Arto Luukkanen: Suomi hajoavan imperiumin sylissä

Neuvostoliiton hajoamisesta alkanut prosessi jatkuu. Venäjä on vääjäämättä matkalla kohti kriisiä, ja Putinin imperiumi voi jäädä hetkelliseksi historian vaiheeksi. Keskusvallan haastavat Venäjällä alueet ja paikalliset mahtailijat. Kuvio kannattaa tuntea, sillä hajoavan imperiumin myrskyt voivat tuntua Suomessa.
***
Jouni Tikkanen: Lauma: 1880-luvun lastensurmat ja susiviha Suomessa

Vuosina 1880-1881 sudet tappoivat Turun seudulla 22 lasta. Lapsensurmista tuli oman aikansa suuri mediatapaus ja kansallinen kysymys, joka on vaikuttanut susiasenteisiin meidän päiviimme asti. Mitä lopulta tiedämme susista ja surmien taustoista? Lauma on vetävästi kerrottu tarina susista ja ihmisistä ankarissa oloissa.
***
Mikko Karjalainen: Mannerheimin päämaja: sodanajan johtoesikunta 1918–1945

Mannerheimin Päämajassa Mikkelissä tehtiin Suomen kohtalon määritelleet ratkaisut. Millaista oli arki ja juhla Päämajassa? Havahduttiinko Päämajassa suurhyökkäyksen uhkaan keväällä 1944? Kauan odotettu Päämajan historia ilmestyy vihdoin!
***
Pekka Tuomisto: Elämää antiikin Rooman satamakaupungissa

Mitä tapahtui 16-vuotiaalle naiselle, jonka aviomies heitti Tiberiin? Miksi vapautettu orjatar pystytti haudan entiselle isännälleen? Satamakaupunki Portuksen hautakivien kirjoitukset kertovat keisariajan roomalaisten elämänmenosta. Hautoihin hakatut tekstit eivät ole antiikin kirjallisuuden tavoin senaattori- ja ritarisäädyn tai jopa keisarien näkökulmasta kirjoitettuja, vaan tavallisen kansan alkuperäisiä viestejä suoraan antiikista. Nekropoliksen tekstit valaisevat niin orjien ja isäntien välisiä suhteita kuin roomalaista avioliittoa, kuolinsyitä sekä naisten ja lasten asemaa.
***
Risto Volanen: Nuori Suomi sodan ja rauhan Euroopassa 1918–1922

Suomen itsenäistymistä seurasi sota, kuningashanke, Venäjän sisällissota ja Mannerheimin hyökkäyssuunnitelmat Pietariin. Suomen kohtalo on vaarassa monta kertaa. Kirja on jatkoa teoksille Suomen synty ja 1918, ja se vie lukijan dramaattisten ratkaisujen keskelle.
***

Asko Palviainen, Minna Saarelma-Paukkala, Onerva Ollila
Ajan tasalla

Mitä uusia nimiä kalenteriin saadaan? Miten pääsiäisen paikka päätetään?
Suomalaiseen kalenteriin tulee merkittäviä uudistuksia vuonna 2020: useita uusia merkkipäiviä ja 35 uutta nimipäivänimeä. Asiantuntijat kertovat tässä tietopaketissa myös mm. kalenterin historiasta sekä almanakkaan liittyvistä tähtitieteellisistä asioista.

Ajan tasalla on populaari ja kiinnostavasti kirjoitettu tietokirja suomalaisesta kalenterista. Teoksen kirjoittajat ovat Helsingin yliopiston almanakkatoimiston asiantuntijoita.
***
Matilda Gustavsson: Yhdeksästoista jäsen
Kulttuurieliitin #metoo-skandaali

Kirjallisuuden Nobelia jakava Ruotsin akatemia syöksyi syvään kriisiin syksyllä 2017. Kohu alkoi #metoo-kampanjan aikana, kun 18 naista kertoi yhden akatemian jäsenen puolison harjoittaneen yli 20 vuotta seksuaalista häirintää. Kirja paljastaa uskomattomat tapahtumat, joiden lonkerot ulottuvat Ruotsin hoviin saakka.
***
Markus Hotakainen: Kosminen pimeys väistyy
Universumin ihmeellinen tarina

Ihminen luuli pitkään olevansa kaikkeuden keskipiste. Nyt tiedämme, että Maa, Aurinko ja jopa oma kotigalaksimme Linnunrata ovat vain hippusia universumin tähtipölyssä.
Kirjan tarina etenee kuin jännityskertomus, jonka lopputulos, moderni käsitys maailmankaikkeudesta, tiedetään, mutta matka sitä kohti paljastuu vähitellen ja mutka kerrallaan.
***
Samuli Siltanen: Astu matematiikan maailmaan
Innostava ja yleistajuinen kirja johdattaa lukijan matematiikan saloihin.

Matematiikka on erottamaton osa digitaalista arkeamme. Matemaattiset mallit toimivat vaivihkaa älypuhelimen syövereissä ja tietoverkon risteyksissä sekä sää- ja terveystietojen taustalla. Samuli Siltanen kertoo kutkuttavasti, miten matematiikka toimii arjessamme. Samalla kirja perehdyttää yhtälöitä osaamattomankin matematiikan olemukseen.
***
Paavo Castrén: Pappilan poika
Maaningan ja Pielaveden pappiloissa kasvaneesta pojasta tuli kansainvälisesti tunnettu antiikintutkija

Muistelmateoksessaan Castrén palaa lapsuutensa päiviin pappisperheessä. Hän kertoo myös kokemuksistaan Helsingin yliopistossa, uraauurtavasta työstään Rooman ja Ateenan tiedeinstituuttien hyväksi sekä merkittävistä Pompejin tutkimuksistaan. Lisäksi Paavo Castrén valottaa pappilakulttuurin kiinnostavaa historiaa Suomessa 1600-luvulta nykypäiviin.
***
Jari Tervo: LOIRI.
Kirjailija Jari Tervon laaja elämäkerta taiteilija Vesa-Matti Loirista

”Pitkään ja hartaasti mietittyäni päätin kertoa Jarille kaiken. Kenenkään muun mukaan en olisi lähtenyt.” -Vesku

Vuonna 1980 runoilijana debytoinut Jari Tervo (s. 1959) on ollut maamme menestyneimpiä ja uudistuskykyisimpiä kirjailijoita 1990-luvulta lähtien, jolloin hän julkaisi ensimmäisen romaaninsa Pohjan hovi. Tervo on julkaissut useita romaaneja ja novellikokoelmia.
***
Björn Wahlroos: Kuinkas tässä näin kävi?
Miksi maallamme ei ollut malttia vaurastua?

Kiehtova kuvaus Suomen kehityksestä sodanjälkeisestä alhosta 2000-luvun vaihteen kärkimaaksi ja vaipumisesta kitukasvun ikeeseen.
Björn Wahlroos varoittaa, että Suomea uhkaa juuttuminen nollakasvun noidankehään. Ilmassa on merkkejä maailmantalouden kasvun ehtymisestä, ja Suomen tulevaisuutta varjostavat monet rakenteelliset ongelmat.
Heikkouksista huolimatta Suomella on kaikki edellytykset kehittyä ja vaurastua myös tulevaisuudessa. ”Oikeilla päätöksillä voisimme murtautua ulos nollakasvun noidankehästä”, Wahlroos viitoittaa.
***
David Wallace-Wells: Asumiskelvoton maapallo
Kaikki mitä sinun pitää tietää ilmaston lämpenemisestä.

Tilanne on paljon pahempi kuin luulimme! Ilmastonmuutoksesta keskusteltaessa ilmiön vakavuutta vähätellään. Kirja kuvaa vakuuttavasti tieteelliseen tutkimukseen nojautuen ilmastonkriisin vaikutuksia eri elämänalueilla. Se kutsuu ihmisiä toimimaan – kun vielä voimme.
***
Erkki Liikanen: Olin joukon nuorin
Savolaispojan matka Mikkelin Lähemäeltä Brysseliin

Omaelämäkerrallisessa teoksessaan Erkki Liikanen kuvaa Suomen polkua sodan jaloista Euroopan unioniin. Matka välirauhansopimuksesta Euroopan unionin jäseneksi vei 50 vuotta ja 100 päivää ja se oli ihmeellinen kasvutarina. Sodan päätyttyä syntyivät suuret ikäluokat, jotka muuttivat Suomea suuresti. Liikanen kuului heistä viimeisiin ja oli siksi yleensä joukon nuorin.

Kirjassa Suomi kehittyy ja uskonnollisessa perheessä varttuva nuori mies käy läpi monia koettelemuksia, löytää elämänsä rakkauden ja lähtee mukaan politiikkaan. 1970- ja 1980-luvuilla Liikanen toimii SDP:n ja valtakunnan sisäpiirissä ja nousee sen jälkeen valtiovarainministeriksi ja suurlähettilääksi Brysseliin. Kertomuksen kaari ulottuu vuoteen 1995, jolloin Suomi liittyy Euroopan unioniin ja Liikasesta tulee ensimmäinen suomalainen komissaari.

Kirja valottaa monipuolisesti Suomen lähihistoriaa ja vallankäytön kulisseja ̶ savolaisen huumorin siivittämänä. Teos tarjoaa vastauksia moniin suomalaisen politiikan avainkysymyksiin.
***
Juha Itkonen&Kjell Westö
7+7 Levottoman ajan kirjeitä

Banaanilaatikkonostalgiasta aikamme riidanaiheisiin – avointa ja syvälle menevää ajatuksenvaihtoa elämän keskeltä.
Keväällä 1997 nuori toimittaja Juha Itkonen haastatteli menestyskirjailija Kjell Westötä ja elätteli omia kirjoitushaaveitaan.
Kaksikymmentä vuotta myöhemmin kaksi kirjailijaa pohtii kirjeissään muistin olemusta, isyyttä, kulttuurista omimista, #metoota, hiihtoa, ilmastonmuutosta, musiikkia, kaikkea maan ja taivaan väliltä.
Kirjeenvaihdon edetessä sävy muuttuu yhä avoimemmaksi ja luottamuksellisemmaksi. Käsittelynsä saavat myös kirjailijan työn varjopuolet, kateus, pettymykset ja pelot. Mutta myös sen onni: se on vapaata liikkumista ajassa, tilassa ja ihmismielessä.
***
Harri Gustafsberg: Karhuryhmä
Poliisin erikoisjoukko kovissa paikoissa

Valmiusyksikkö Karhu on erikoiskoulutettu toimimaan rankoissa olosuhteissa pankkiryöstöistä panttivankitilanteisiin. Entinen karhuryhmäläinen Harri Gustafsberg kuvaa yksikön toimintaa ensimmäistä kertaa ja kertoo koukuttavasti myös ihmismielen pimeästä puolesta.
***
Jörn Donner: Viimeinen taisto
Tämä on Donnerin viimeinen taisto
Henkilökohtaiset päiväkirjamerkinnät paljastavat kulttuurijärkäleen yksityisen puolen. Millaista vanheneminen on ja mikä elämässä lopulta on tärkeää?
”Pysyäkseen elossa on oltava halu pysyä elossa, eikä ruveta
heti samanlaiseksi kuin muut, elottomaksi.”
***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle: https://agricolaverkko.fi/arvostelut/ josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.



-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: <http://lists.utu.fi/pipermail/h-verkko/attachments/20190911/7b9cd39f/attachment.html>