[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Pintaraapaisu Suomen asemaan Yhdysvaltojen, Saksan ja Venäjän \"kohtalon kolmiossa\"

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Kimmo Elo <kimmo.elo at utu.fi> Yliopistonlehtori, Turun yliopisto & Åbo Akademi
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Iloniemi, Jaakko; Nyberg, René; Hakkarainen, Petri: Trump, Putin, Merkel ja
Suomi. Otava, 2017. 139 sivua.


Pintaraapaisu Suomen asemaan Yhdysvaltojen, Saksan ja Venäjän "kohtalon
kolmiossa"
---------------------------------------------------------

Suomen asema osana globaalia maailmanjärjestystä ei ole koskaan ollut
yksinomaan suomalaisten käsissä, pikemminkin päinvastoin. Suomi on ollut aina
osa eurooppalaista poliittista karttaa, jonka asetelmia ovat historian saatossa
määrittäneet Ruotsin ja Saksan ohella suurvaltojen – etenkin
Venäjän/Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen – keskinäiset suhteet. Ilmeisen
nopeasti kirjoitetussa kirjassaan Iloniemi, Nyberg ja Hakkarainen kutovat yhteen
viimeaikaisten keskustelujen päälinjoja ja päätyvät niihin
johtopäätöksiin, joita asioita seuraava yleisö lienee jo tahollaan tehnyt.

Trump, Putin ja Merkel – tai Yhdysvallat, Venäjä ja Saksa – siinä tämän
kirjan asetelma lyhyesti ja tiivistetysti ilmaistuna. Tuskin kukaan voi
kiistää, puhuttiinpa sitten nykyisessä tai historiallisessa kontekstissa,
näiden kolmen maan merkitystä Suomen kaltaiselle pienelle maalle maanosassa,
jolla on ollut kyseenalainen kunnia jo vuosisatojen ajan toimia suurvaltojen tai
sellaiseksi haluavien temmellyskenttänä. Kun tähän yhdistetään populismin
nousu Euroopassa, Venäjän geopoliittisesti motivoitunut ärhentely sekä
protektionismin ja ”America first”-mantran autuaaksi tekevään voimaan
uskova Yhdysvaltojen presidentti, jonka mielestä politiikkaa voi tehdä kuin
bisnestä, näihin kysymyksiin pureutumaan lupautuvaan kirjaan saakin kohdistaa
suuria odotuksia.

Kirja rakentuu lyhyestä esipuheesta, kolmesta pääluvusta - ”Trumpin
Yhdysvallat” (Iloniemi), ”Putinin Venäjä” (Nyberg) ja ”Merkelin
Saksa” (Hakkarainen) – sekä kokoavasta päätäntöluvusta. Kun sivuja on
kaikkiaan alle puolitoistasataa, lukija ei luonnollisestikaan voi odottaa
asioiden laaja-alaista ja moniulotteista käsittelyä. Sen sijaan odotukset
kohdistuvat siihen, miten hyvin tekijät onnistuvat tiivistämään olennaisen
kunkin maan nykymenosta ja projisoimaan tämän näkemykseksi Suomen asemasta
näiden maiden määrittämässä tilassa.



Kuva: Angela Merkel, Putinin koira Konni ja Vladimir Putin Sotsissa 2007.
(Wikipedia)

Tiivistämisen vaikea taito

Valitettavasti kirja todistaa, miten vaikeaa on tiivistäminen, kyky erottaa
olennainen epäolennaisesta. Olen varma siitä, että kukin kirjoittajista on,
ei pelkästään tätä kirjaa varten, seurannut laajasti ajankohtaisia
keskusteluja. Yhtä vakuuttunut olen myös siitä, että kullakin kirjoittajista
on sellaista kumuloitunutta tietämystä, joka luo perustan asettaa
aikalaiskeskustelut laajempaan, historialliseen ja institutionaaliseen
viitekehykseen. Mutta valitettavasti juuri tämä nykyisyyden
”ylittäminen”, tapahtuminen sijoittaminen osaksi laajempaa kaarta, jää
lapsipuolen asemaan.

Ehkä osaltaan tämä ongelma syntyy siitä, ettei kirjalla tunnu olevan –
takakannen markkinointiteksteistä huolimatta – minkäänlaista, lukijalle
selkeästi avautuvaa johtoajatusta. Toki tämä ei ole helppoa, kun kyseessä on
kolme toisistaan vahvasti eroavaa maata, joista kirjoittavat
kirjoitustyyleiltään hyvin erilaiset kirjoittajat. Mutta jos tavoitteena on,
kirjan takakannen tekstiä siteeratakseni, arvioida ”miten Suomen kannattaa
suunnistaa kansainvälisen näyttämön tuntemattomilla ja vaarallisillakin
vesillä”, niin kysyä voi, miksi pääluvut tuntuvat koostuvan lähinnä
tilkkutäkkimäisen löyhästi toisiinsa liittyvistä teemoista, joiden
välillä kirjoittajat siirtyvät monesti ilman, että lukija hahmottaa
siirtymän taustalla mahdollisesti kulkevaa punaista lankaa? Eikö jo tässä
vaiheessa olisi ollut mielekästä yrittää rakentaa kuvaa siitä, mitä tämä
kaikki voisi tarkoittaa Suomen kannalta? Päätäntöluvussa tätä toki
yritetään, mutta kovin vajaaksi hyppy tältä osin jää.



Kuva: Karikatyyri vuodeksi 1877. Fred W Rose, Revised Edition. Serio-Comic War
Map for the Year 1877, London, England, 1877.

Toinen ongelma, jolle kirjoittajat eivät valitettavasti voi mitään, syntyy
tarkastelun ajallisesta eritahtisuudesta. Iloniemen Yhdysvaltoja käsittelevää
osuutta lukiessaan lukija tajuaa varsin nopeasti, että Donald Trumpin
valtaannousu on kirjan tärkein motivaattori. Nimittäin ilman tätä
käännekohtaa moni asia olisi jatkunut varsin samalla tavoin kuin Barak Obaman
kaudella – jolloin koko teoksen kirjoittamiselta olisi saattanut pudota pohja
pois. Tästä syntyy kuitenkin analyyttinen ongelma: koska kirja on kirjoitettu
vain joitakin viikkoja Trumpin presidenttikauden alun jälkeen, mitään
analyysiä ei ollut mahdollista tehdä.

Toki rehellisyyden nimissä on myönnettävä, että Trump ei myöskään
tarjonnut mitään apua edes hahmottaa, mihin Yhdysvaltojen ulkopolitiikka on
matkalla. Tätä taustaa vasten ei siis ole mikään ihme, että Yhdysvaltoja
käsittelevä luku lähinnä kertaa Trumpin valinnan selitykseksi esitettyjä
näkemyksiä. Tämän rinnalla Merkelin ja Putinin valtakaudet tarjoavat paljon
enemmän ajallista horisonttia, mitä horisonttia olisi voinut mielestäni
hyödyntää vähän perusteellisemminkin.

Ruotsin käsittely jäi vain lupaukseksi

Kirjan ehkä erikoisin yksityiskohta liittyy Ruotsiin – tai tarkemmin
sanottuna Ruotsin lähinnä marginaaliseen rooliin. Kun vielä takakannessa
muistetaan korostaa kirjoittajien päivittävän Suomen ”kohtalon kolmion”
nelikulmioksi, jonka kärkinä ovat ”Moskovan, Washingtonin ja Berliinin
lisäksi Tukholma”, painuu tämä näkemys kirjan sivuilla lähinnä
alaviitteen asemaan. Vaikka huomioitaisiin vain aivan viimeaikaiset keskustelut
esimerkiksi Ruotsin kanssa tehtävän puolustusyhteistyön tiivistämiseksi tai
laajemmin Itämeren alueen kehitykseen liittyen, Ruotsin merkitystä Suomen
koordinaateille olisi voinut pohtia ihan omassa luvussaankin sen sijaan, että
tälle – kirjoittajien mukaan Suomen politiikan ”kiintopisteelle” -
uhrattiin pari sivua kirjan lopussa.

Jokainen kirja on aikansa lapsi ja tästä kirjasta huokuu vahvasti pyrkimys
saada se nopeasti markkinoille tilanteessa, jossa maailmanpolitiikka tuntuu
olevan jatkuvassa myllerryksessä. Väkisinkin jää – kuten jo edelläkin
totesin – miettimään, olisiko tätä kirjaa koskaan kirjoitettu, ellei
Donald Trumpia olisi valittu Yhdysvaltain presidentiksi. Tämä nimittäin ei
ole ensimmäinen (eikä varmasti viimeinen) kirja, jossa yritetään valottaa
Trumpin Yhdysvaltojen (kansainvälis)poliittista vaikutusta. Ajanpuutteen
asettamissa reunaehdoissa nyt käsillä oleva kirja voi päätyä vain siihen
ainoaan mahdolliseen johtopäätökseen: Trump merkitsee murrosta millä tahansa
mittarilla, mutta murroksen suuruutta ja vaikutusta voidaan arvioida vasta
myöhemmin.



Kuva: Angela Merkel ja VDonald Trump Valkoisessa talossa 2017. (Wikipedia)

Kolmen sekä Suomen että Euroopan kannalta merkittävän valtion käsittely
rinnakkain on hyvä ajatus, jota ei kirjan kirjoittamiseen käytössä olleen
ajan puitteissa kuitenkaan pystytty täysimittaisesti toteuttamaan.
Maailmanpolitiikkaa ja Euroopan kehitystä seuraaville kirja lähinnä kokoaa
yhteen keskustelujen päälinjoja, mikä toki on ansio sekin. Myöskään
johtopäätösten osalta kirjoittajat eivät tarjoa mitään suuria
yllätyksiä, vaan pysyvät vahvasti aiemmin eri yhteyksissä esittämissään
näkemyksissä.

Kirja tarjoaakin helppolukuisessa ja kompaktissa muodossa nopean katsauksen
kansainvälisen politiikan kolmen tärkeän toimijan ajankohtaisiin kysymyksiin.
Mutta kuka tietää, ehkäpä kustantaja tuo markkinoille uuden laitoksen ensi
vuoden aikana. Silloin meillä olisi, ei vain reilun vuoden perspektiivi Trumpin
presidenttiyteen, vaan myös tiedossa niin Suomen, Saksan kuin Venäjänkin
poliittiset valinnat – vaikka näiden kohdalla tuskin on odotettavissa
mitään maata järisyttäviä mullistuksia. Ja ehkäpä siihen mennessä
löytyisi myös joku, joka voisi kirjoittaa Ruotsin merkityksestä Suomelle.

 

 

---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/