[H-verkko] Helsinki, Väitös: Egyptin juudealaiset persialaisaikana (539-332 e.Kr.) arameankielisten dokumenttien valossa

[agricola at utu.fi]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi ilmoitus:
---------------------------------------------------------

Väitös: Egyptin juudealaiset persialaisaikana (539-332 e.Kr.) arameankielisten
dokumenttien valossa

Helsinki, Fabianinkatu 33
31.3.2017 klo 10:00
---------------------------------------------------------

TM Esko Siljanen väittelee 31.3.2017 kello 10 Helsingin yliopiston teologisessa
tiedekunnassa aiheesta "Judeans of Egypt in the Persian period (539-332 BCE) in
light of the Aramaic Documents" (Egyptin juudealaiset persialaisaikana (539-332
e.Kr.) arameankielisten dokumenttien valossa). Väitöstilaisuus järjestetään
osoitteessa Yliopiston päärakennus, auditorio XIV, senaatintorin puoleinen
sisäänkäynti.

Vastaväittäjänä on professori Antti Laato, Åbo Akademie, ja kustoksena on
professori Martti Nissinen.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis
-palvelussa.
***
SUMMARY IN FINNISH (TIIVISTELMÄ)

Siljanen Esko: Judeans of Egypt in the Persian Period (539-332 BCE) in Light of
the Aramaic Documents

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää millaisen kuvan Egyptistä löydetyt
erilaiset arameankieliset asiakirjat antavat persialaisaikana (539 332 eKr.)
Egyptissä asuneista juudealaisista.

Tutkimuksen lähdeaineiston muodostavat Egyptistä löydetyt arameankieliset
asiakirjat, jotka ovat peräisin persialaisajalta. Tutkimuskysymykset ovat
seuraavat: Millaisen kuvan Egyptistä löydetyt persialaisaikaiset
arameankieliset asiakirjat antavat Egyptissä asuvista juudealaisista? Millainen
oli Egyptin juudealaisten uskonto? Oliko heillä tietoa niistä teksteistä ja
uskonnollisista traditioista, jotka tunnemme Vanhasta testamentista ja
erityisesti sen sisältämästä Mooseksen laista? Millaisen kuvan nämä
arameankieliset asiakirjat antavat Persian valtakunnan hallinnosta, armeijasta
ja taloudellisesta järjestelmästä Egyptissä? Tutkimuksen lähdeaineiston
muodostavia persialaisajan arameankielisiä asiakirjoja lähestytään
historiallisen analyysin kautta. Tämä analyysi toteutetaan lähdekritiikin,
sisällönanalyysin ja tulkitseva vuoropuhelun avulla. Lähdekritiikin avulla
todennetaan lähteitten luotettavuus ja validiteetti, sisällönanalyysiä taas
käytetään sirpaleisen ja laajan lähdeaineiston tarkkaan tutkimiseen,
tulkitsevan vuoropuhelun tarkoituksena taas on ymmärtää sisällönanalyysin
tuottamien tutkimustulosten merkitys suhteessa tutkimuskysymyksiin. Tämän
tutkimuksen laajan, 1042 arameankielistä asiakirjaa sisältävän,
lähdeaineiston systemaattisen läpikäymisen tuloksena kuva juudealaisten
asutuksesta Egyptissä tarkentuu ja asettuu persialaisajan kehyksiin. Tutkimus
osoittaa, että juudealaiset olivat asettuneet asumaan pääasiassa
Etelä-Egyptissä sijaitsevaan Elefantineen sekä Memfiksen alueelle
Pohjois-Egyptissä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että juudealaisilla oli
perheet mukanaan Egyptissä, mikä puolestaan todistaa juudealaisten asutuksen
pitkäaikaisuudesta. Tutkimus näin ollen vahvistaa jo aikaisemmin esitetyn
teorian siitä, että juudealaisten asutus Egyptissä oli peräisin
todennäköisesti seitsemännen vuosisadan lopulta tai kuudennen vuosisadan
alusta eKr. Tutkimuksen uusi löytö on havainto, että juudealaiset toimivat
Egyptissä pääasiassa tavallisina sotilaina ja ammattimaisina arameankielen
kirjureina, heitä ei kuitenkaan mainita Persian armeijan upseereiden joukossa.
Heidän erityisosaamisensa kirjureina pohjautui arameankielen sujuvaan
hallintaan, joka oli Persian imperiumin hallinnon yleiskieli. Tutkimus myös
osoittaa sen, että Egyptin juudealaisella yhteisöllä oli pääasiassa
Jahvistinen ryhmäidentiteetti, joka oli todennäköisesti peräisin
pakkosiirtolaisuutta edeltäneen kuningasajan Juudasta. Tämän
ryhmäidentiteetin keskeisin tunnusmerkki oli Jahven temppeli Elefantinen
saarella ja siitä todistavat myös Jahvistiset henkilönnimet, jotka olivat
vielä persialaisajalla runsaasti käytössä. Edellisestä huolimatta
uskontojen sekoittumista on myös havaittavissa erityisesti juudealaisten ja
aramealaisten kesken. Tämä sekoittuminen todennäköisesti johtui näiden
kahden etnisen ryhmän jokapäiväisestä kanssakäymisestä Persian armeijan
palveluksessa. Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että vaikka juudealaiset
ammensivat samasta uskonnollisen tradition lähteestä, josta myös Vanhan
testamentin tekstit ovat peräisin, heidän tietämyksensä Mooseksen laista oli
kuitenkin rajallista. He halusivat säilyttää hyvät suhteet Jerusalemin
ylipappiin, mutta heillä ei näyttänyt olevan mitään tietoa kultin
keskittämisestä Jerusalemiin. Egyptistä ei ole löydetty yhtään
persialaisaikaista Vanhan testamentin tekstin kopiota. Ilmeisesti uskonnollinen
traditio siirtyi Juudeasta Egyptin juudealaisille suullisen perimätiedon
muodossa. Tämä tutkimus laajentaa käsitystä Persian valtakunnan hyvin
organisoidusta hallinnosta, tehokkaasta taloudellisesta järjestelmästä ja
voimakkaasta armeijasta, jotka aktiivisesti vaikuttivat Egyptissä ensimmäisen
persialaisjakson aikana (525 404 eKr.). Persian valtakunnan suurimmat haasteet
johtuivat Egyptin perifeerisestä sijainnista sekä useiden Persian
viranomaisten korruptoituneisuudesta. Sen jälkeen, kun Persia menetti valtansa
Egyptissä viidennen vuosisadan lopulla eKr., myös Egyptin juudealaiset
katosivat historian näyttämöltä.


---------------------------------------------------------
Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/