[H-verkko] Helsinki, Väitös: Stable and Fluid War Traditions - Re-Thinking the War Material from Qumran

[agricola at utu.fi]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi ilmoitus:
---------------------------------------------------------

Väitös: Stable and Fluid War Traditions - Re-Thinking the War Material from
Qumran

Helsinki, Unioninkatu 34
24.3.2017 klo 12:15
---------------------------------------------------------

TM Hanna Vanonen väittelee 24.3.2017 kello 12.15 Helsingin yliopiston
teologisessa tiedekunnassa aiheesta "Stable and Fluid War Traditions -
Re-Thinking the War Material from Qumran". Väitöstilaisuus järjestetään
osoitteessa Päärakennus, auditorio XII, Unioninkatu 34.

Vastaväittäjänä on professori Annette Steudel, Universität Göttingen, ja
kustoksena on professori Martti Nissinen.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis
-palvelussa.

***

Tämän tutkimuksen aiheena ovat Kuolleen meren rannalta Qumranin luolista 1940-
ja 1950-luvuilla löydetyt sotaa käsitteleviä tekstit. Painopisteenä ovat
erityisesti luolasta 4 löydetyt, fragmentaariset käsikirjoitukset (4Q471,
4Q491a, 4Q491b, 4Q492 4Q497), jotka ovat aiemmassa tutkimuksessa jääneet
luolasta 1 löydetyn laajan Sotakäärön (1QM) varjoon. Pyrkimyksenä on lukea
luolan neljän fragmentteja niiden omista lähtökohdista käsin, ei ainoastaan
luolan 1 löytöjä täydentävänä aineistona. Tutkimuksen yhtenä
pääsisältönä onkin yksityiskohtainen analyysi luolan 4 sotateksteistä.
Analyysi ei koske ainoastaan käsikirjoitusten sisältöä vaan myös
käsikirjoituksia materiaalisina esineinä. Lisäksi tarkastelun kohteena ovat
käsikirjoituksista aiemmin tuotetut editiot, joita analysoidaan jatkuvasti
kehittyvien editointiperiaatteiden valossa ja joihin esitetään korjauksia.
Tutkimus osoittaa, että Qumranin sotakäsikirjoitusten välillä voidaan
nähdä kolmenlaisia suhteita. Ensinnäkin voidaan osoittaa, että tietyt
käsikirjoitukset ovat kirjallisesti riippuvaisia toisistaan. Vertailevan
analyysin perusteella voidaan esimerkiksi todeta, että 1QM-käsikirjoituksen
kokoaja on todennäköisesti tuntenut tekstin, joka on säilynyt
käsikirjoituksessa 4Q491a. Joissakin tapauksissa lähinnä sotaa koskevien
sääntöjen kohdalla 1QM:n kokoaja on kopioinut tekstiä hyvinkin tarkasti ja
tehnyt vain pieniä muutoksia, mutta esimerkiksi tekstiin sisältyviä
rohkaisupuheita hän on muokannut merkittävästi. Toiseksi näyttää siltä,
että jotkin käsikirjoitukset ovat syntyneet konkreettisesti osana toisen
käsikirjoituksen syntyprosessia. Esimerkiksi 4Q492 on todennäköisesti
eräänlainen luonnosversio, jota tarvittiin, kun 1QM:n palstalla 19
säilynyttä tekstiä muokattiin sen siirtämiseksi uuteen kontekstiin, 1QM:n
12. palstalle. Kolmantena on syytä kiinnittää huomiota käsikirjoituksiin,
jotka eivät välttämättä ole suoraan kirjallisesti riippuvaisia mutta jotka
kuitenkin käsittelevät samanlaisia teemoja. 1QM:n kokoaja todennäköisesti
tunsi tekstin, joka vähintäänkin muistutti käsikirjoituksessa 4Q493
säilynyttä tekstiä. Käsikirjoituksille annetut samantyyppiset otsikot
osoittavat, että sisällön erilaisuudesta huolimatta näiden käsikirjoitusten
ajateltiin edustavan samaa traditiota, jota sitten muokattiin eri yleisöille
sopivaksi. Yksityiskohtaisen, käsikirjoitus käsikirjoitukselta etenevän
analyysin lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan aineistoa myös kokonaisuutena.
Kun aiemmassa tutkimuksessa on keskitytty käsikirjoitusten välisiin eroihin,
tässä tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena on erityisesti se, mikä säilyy
samana. Tutkimus osoittaa, että sotaan liittyviä ohjeita kopioitiin tarkasti,
kun taas hymni- ja puhemuotoinen aineisto tarjosi laajemmat mahdollisuudet
kirjallisen luovuuden toteuttamiseen ja uusien elementtien lisäämiseen.
Tutkimuksessa myös todetaan, että perinteinen, tiukan kronologinen
redaktiokriittinen malli, jossa jokainen käsikirjoitus edustaa tiettyä tekstin
kehitysvaihetta, ei riitä selittämään käsikirjoitusten välisiä suhteita.
Sotatekstien erilaiset käyttötarkoitukset esimerkiksi liturginen käyttö ja
tutkimuskäyttö loivat tarvetta tuottaa erilaisia käsikirjoituksia, jotka
olivat yhtä aikaa tärkeitä. Lisäksi sotavisioiden jatkuva kirjoittaminen
koettiin todennäköisesti tarpeellisena myös siksi, että niiden sanomaa oli
tarve tehdä eläväksi ja vakuuttavaksi yhä uudelleen ja myös uusille
yleisöille. Sotatekstien kohdalla tärkein sanoma oli, että lopulta kaikki on
aina Jumalan käsissä.

***


---------------------------------------------------------
Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/