[H-verkko] Arvosteltavaksi: rahalöytöjä, pakkauksia ja muita museojulkaisuja

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com: ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.
***
Tuukka Talvio
SUOMEN KANSALLISMUSEO – IKKUNA MENNEESEEN JA TULEVAAN
Museovirasto 2016, 375 s., ISBN 978-951-616-279-2, 45 € (sis. alv)
Museoviraston julkaisuja 7, ISSN 2243-1357
Viime vuonna satavuotisjuhliaan viettäneen Kansallismuseon tarina on koottu yksien kansien väliin. FT Tuukka Talvion kirjoittama teos Suomen kansallismuseo – Ikkuna menneeseen ja tulevaan kuvaa museon kokoelmien ja museorakennuksen syntyä sekä museon monipuolista toimintaa valtakunnallisena Suomen historian museona.

Vaikka Kansallismuseo-rakennuksen avajaisia vietettiin sata vuotta sitten, sen historia ulottuu itse asiassa paljon kauemmas. Kokoelmia on koottu jo 1700-luvulta, ensimmäiset ohjelmaluonnokset museolle laadittiin 1880-luvulla ja kansallisromanttinen museorakennuskin valmistui jo vuonna 1910. Kansallisen museoprojektin perustana olivat laajat yliopistoilta, Muinaismuistoyhdistykseltä ja Muinaistieteelliseltä toimikunnalta peräisin olevat kokoelmat. Yhdessä ne muodostivat Valtion historiallisen museon, joka maamme itsenäistyessä sai nimekseen Suomen kansallismuseo.

Huomattava osuus kertomuksessa on luonnollisesti Kansallismuseo-rakennuksella, jonka arkkitehdit Gesellius, Lindgren ja Saarinen suunnittelivat vasta rakentumassa olevaan Töölön kaupunginosaan. Ainutlaatuisen museorakennuksen ulkoasu heijasti kansallista historiaa ja kulttuuria uusimpien kansainvälisten arkkitehtuurioppien mukaisesti. Se on paitsi oman aikansa wau-arkkitehtuuria myös elementti, joka on monin tavoin määritellyt Kansallismuseon toimintaa ja tulevaisuutta.

Historiateos peilaa museon vaiheiden lisäksi tapoja, joilla maamme historiaa on eri aikoina haluttu tallentaa, esittää ja suhteuttaa ympäröivään maailmaan. Vuosikymmenten kuluessa Kansallismuseo on laajentunut museoperheeksi, johon kuuluu Suomen historian eri vaiheita esitteleviä museoita keskiaikaisista linnoista itsenäisyyden ajan lähihistoriaan. Historiallisesti arvokkaat kohteet ja maamme laajimmat kulttuurihistorialliset kokoelmat tarjoavat mahdollisuuden löytää aina uusia ja ajankohtaisia näkökulmia Suomen historiaan ja kulttuuriin. Kansallismuseon toimintatavat muuttuvat ajassa, mutta sen ydintehtävä – luoda ikkunoita menneeseen ja tulevaan – on säilynyt.

Kansallismuseon historia on osa Suomen muinaismuistohallinnon historiasta kertovaa kirjasarjaa. Sarjassa on aiemmin ilmestynyt Visa Immosen teos Tutkimuksen ja hallinnon ristiaallokossa. Muinaistieteellinen toimikunta 1917–1972. Neliosaisen sarjan täydentävät vielä kaksi vuosien 2017–2018 aikana ilmestyvää julkaisua, jotka käsittelevät Suomen itsenäistymistä edeltävää aikaa sekä Museoviraston aikakautta 1972–2015

***
Opas Suomen rahalöytöihin
Jani Oravisjärvi
Turun museokeskuksen julkaisuja 77

Opas Suomen rahalöytöihin on ensimmäinen runsaasti kuvitettu opas maamme rahalöytöihin.
Oppaassa kerrotaan Suomessa yleisimmin löytyvistä rahatyypeistä, niiden levinneisyydestä, ajoituksesta, maantieteellisestä levinnästä sekä löytöjen tieteellisestä tärkeydestä.

Suomessa on liikkunut rahaa yli tuhannen vuoden ajan, ja maaperämme kätkee rahoja koko tuolta ajalta. Rahaa kulkeutui maahamme jo viikinkien mukana. Rahaa toivat maahan myös kauppiaat ja miehittäjät. Suomi oli usean sadan vuoden ajan osa Ruotsin valtakuntaa ja yli sadan vuoden ajan ennen itsenäistymistä osa Venäjää keisarikuntaa. Maamme monivaiheinen historia näkyy myös rahalöytöjen kirjavuudessa, joiden tunnistaminen voi olla haasteellista.
Kirja auttaa rahojen tunnistamisessa

Metallinetsintä on lisännyt viime vuosina kiinnostusta vanhoja rahoja kohtaan, ja vanhat rahat ovat yksi metallinetsijöiden yleisimmin löytämistä esineryhmistä. Ne ovat myös hyvin toivottuja löytöjä. Oppaan tarkoitus on helpottaa kaikista tärkeimpien ja yleisimpien rahalöytöjen tunnistamista. Opas sopii hyvin myös keräilijöille, museoammattilaisille, arkeologeille ja kaikille vanhoista rahoista kiinnostuneille. Selkeä esittämistapa ja useat kuvat eri rahatyypeistä auttavat kirjan käyttämistä apukeinona rahojen tunnistamisessa.
****
Silja Koskimies
Hyvin pakattu – puoleksi myyty
Turun museokeskuksen julkaisuja
95 sivua

Teos valottaa pakkausten merkitystä myynnille esittelemällä Suklaatehdas Hellaksen ja sen edeltäjien pakkaussuunnittelua 1900-luvun alkupuolella. Samalla kerrotaan pakkaussuunnittelijan ammatin kehittymisestä ja nostetaan esille eräitä Hellaksella ja Ipnoksella vaikuttaneita suunnittelijoita kuten Marja Vuorelainen, Eva Wichman ja Valma Hakanen. Aistikkailla pakkauksilla houkuteltiin ostajia jo näyteikkunoissa, joiden somistuksista tuli suosittua 1930-luvulla. Pakkausten lisäksi Hellaksen taidetoimistossa suunniteltiin myös näyteikkunoita.

Aivan omaa luokkaansa ovat olleet Ipnoksen kekseliäät, monimuotoiset pakkaukset, joita kirjassa esitelläänkin runsaasti. Niiden vastakohtana ovat 1940-luvun RaNa-tuotteet. Ne kertovat omaa karua kieltään pula-ajasta, jolloin pakkauksilta vaadittiin erilaista näkyvyyttä. Sodan jälkeen makeisten kysyntä kasvoi ja mainonnan painopiste siirtyi myymälämainontaan. Samalla pakkausten merkitys kasvoi edelleen.

Kirja on runsas tietopaketti kuluttamisen vuosisadan vilkkaista alkuvuosikymmenistä, jolloin merkkituoteajattelu syntyi ja kansalaisia alettiin houkutella tuotteiden ostajiksi käyttäen pakkausta mainoksena. Pakkaussuunnittelussa näkyvä tuotannon ja kulutuksen välinen suhde peilaa samalla koko yhteiskunnan muuttumista aikana jolloin asiakkaasta tuli kuluttaja.

Kirjan värikkäät pakkaukset esittelevät nimien, kuvituksen ja koristelun kautta eri aikojen ajankohtaisia aiheita. Ne puhuttelivat ihmisiä aikanaan ja puhuttelevat yhä edelleen.

Julkaisu perustuu FM Silja Koskimiehen pro gradu -työhön. Teoksen värikkäästä graafisesta ilmeestä vastaa graafikko Ulla Kujansuu.
***
Jari Lybeck
Reinhold Hausen. Valtionarkiston johtaja ja historiantutkimuksen edistäjä.
Turun yliopisto, Suomen historian julkaisuja 3, 2016. 302 s.

Reinhold Hausen (1850-1942) oli Suomen valtionarkiston­ hoitaja, järjestyksessä toinen. Hän tuli arkiston palvelukseen vuonna 1872. Valtionarkistonhoitaja K. A. Bomanssonin sijainen hänestä tuli vuonna 1880, ja vakinaisesti virkaan hänet nimitettiin vuonna 1883.

Hausenin toiminta oli hämmästyttävän monipuolista. Hänen keskeisiin saavutuksiinsa kuului Valtionarkiston uudisrakennus, jonka suunnitteli arkkitehti Gustaf Nyström. Rakennus valmistui vuonna 1890. Hausenin aloitteesta hovioikeuksista siirrettiin renovoituja tuomiokirjoja ja alioikeuksista konseptituomiokirjoja Valtionarkistoon. Tuomiokirjasiirrot edistivät merkittävästi paikallishistoriallista tutkimusta Suomessa. Hausen panosti yksityisarkistojen hankintaan.  Viranomaisasiakirjojen seulonnassa hän teki Senaatin toimeksiannosta mittavan työn. Seulonta on nykyisin arkistolaitoksen tärkeimpiä tehtäviä.

Hausen on Suomen merkittävin asiakirjalähteiden julkaisija. Hänen kahdeksanosainen Finlands medeltidsurkunder -teoksensa on monumentaalinen saavutus. Hänen Suomen keskiaikaisia sinettejä koskeva teoksensa palkittiin Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900.
 Perustuslaillinen Hausen joutui eroamaan virastaan venäläisten painostamana vuonna 1916.
***
TYÖ MERELLÄ
Nautica Fennica 2015-2016
Toim. Tapio Bergholm
2016, 192 s., nid., ISBN 978-951-616-278-5, ISSN-L 1235-9122,

Uusi Nautica Fennica -julkaisu kertoo merityöläisten arjesta

Merimiehen ja -naisen työ nähdään usein joko romantisoituna seilaamisena eksoottisilla vesillä tai tauottomana raatamisena. Uusi Nautica Fennica -julkaisu pohtii merityötä eri näkökulmista. Mukana on artikkeleita, jotka kuvaavat työtä merellä menneillä vuosisadoilla ja tänä päivänä, miesten ja naisten kuvaamana sekä suomalaisesta ja kansainvälisestä näkökulmasta.

Syvimmälle merihistoriaan sukeltaa Katja Tikka 1600-luvun terva- ja meripelastuskomppanioita käsittelevässä artikkelissaan. Kirsi Keravuori puolestaan käsittelee varsinaissuomalaisen talonpoikaislaivurin työtä yhden laivuriperheen kirjeenvaihdon kautta. 1800-luvun merenkulkua kotiin jäävien vaimojen ja perheiden näkökulmasta taas esittelee Pirita Frigren omassa artikkelissaan.

Useat julkaisun artikkeleista liittyvät merimiesten ammatti-identiteettiin ja sen muotoutumiseen eri aikoina. Jari Ojala, Jaakko Pehkonen ja Jari Eloranta pohtivat, onko merimiestyö vain nuorten miesten ammatti, kuten stereotyyppisesti usein ajatellaan. He tarkastelevat merimiesten keski-iän ja ammattitaidon kehitystä 1700-luvulta 1900-luvun puoliväliin.

Richard Gorski käsittelee englantilaisen merimiehen stereotyyppisen ja pilakuviinkin päätyneen Jack Tar -hahmon ja merimiesten ammatti-identiteetin suhdetta. Tiina Kirvesniemen ja Sari Mäenpään näkökulma on monitieteinen ja he tarkastelevat merillä työskentelevien suhdetta työhönsä muun muassa sukupuolen kautta. Omakohtaista merityön kokemusta kirjaan tuo Sven-Erik Nylundin muistelma omilta merimiesajoiltaan.

Merityö on aina ollut kansainvälistä. Kiinnostavan parivaljakon muodostavat artikkelit, jotka käsittelevät kansainvälisiä merimiesyhteisöjä laivoilla. Yrjö Kaukiaisen näkökulmana on suomalaisten merimiesten asema edullisena työvoimana ulkomaisilla aluksilla 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa, Johanna Laine taas tutkii suomalais-filippiiniläisiä miehistöjä tämän päivän suomalaisaluksilla.

Kirjan ovat yhteistyössä julkaisseet Suomen merimuseo ja Suomen merihistoriallinen yhdistys ja se sisältää niin suomen-, ruotsin- kuin englanninkielisiäkin artikkeleita.
***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.

Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/ josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja- arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja- arvostelut/.
-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: <http://lists.utu.fi/pipermail/h-verkko/attachments/20170220/74be4677/attachment-0001.html>