[H-verkko] Helsinki, Väitös: Suurmaihinnousun uhkasta kaappaushyökkäyksen torjuntaan

agricola at utu.fi agricola at utu.fi
Ke Helmi 8 10:38:39 EET 2017


Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi ilmoitus:
---------------------------------------------------------

Väitös: Suurmaihinnousun uhkasta kaappaushyökkäyksen torjuntaan

Helsinki, Fabianinkatu 33
17.2.2017 klo 12:00
---------------------------------------------------------

Juuso Säämänen: Suurmaihinnousun uhkasta kaappaushyökkäyksen torjuntaan

pe 17.2.2017 12:00-14:00

Päärakennus, sali 5, Fabianinkatu 33

Sotatieteiden maisteri, kapteeniluutnantti Juuso Säämänen väittelee
17.2.2017 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta
"Suurmaihinnousun uhkasta kaappaushyökkäyksen torjuntaan - Suomen
meripuolustuksen maihinnousuntorjuntakyvyn kehittyminen jatkosodan
päättymisestä 1960-luvulle". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa
Päärakennus, sali 5, Fabianinkatu 33.

Vastaväittäjänä on professori Vesa Tynkkynen, Maanpuolustuskorkeakoulu, ja
kustoksena on professori Juha Siltala.

***

Meripuolustus varautui kylmän sodan aikana suurvaltojen maihinnousujen
torjuntaan Helsingin yliopistossa 17.2.2017 tarkastettava Juuso Säämäsen
väitöskirja Suurmaihinnousun uhkasta kaappaushyökkäyksen torjuntaan Suomen
meripuolustuksen maihinnousuntorjuntakyvyn kehittyminen jatkosodasta
1960-luvulle käsittelee maa-, meri- ja ilmavoimien sekä rajavartiolaitoksen
valmistautumista mereltä suuntautuvien hyökkäysten torjuntaan kylmän sodan
ensimmäisinä vuosikymmeninä. Maihinnousuntorjuntakyvyn kehittäminen
aloitettiin jatkosodan jälkeen lähes alkutekijöistä, koska toisen
maailmansodan sotakokemukset, Euroopan sotilaspoliittinen tilanne ja Pariisin
rauhansopimuksessa Suomelle asetetut sotilaalliset rajoitukset olivat muuttaneet
merkittävästi meripuolustuksen toimintamahdollisuuksia. Meripuolustuksen
päätehtäväksi toisen maailmansodan jälkeen tullut maihinnousuntorjunta
otettiin huomioon puolustus- ja materiaalihankintasuunnitelmissa sekä taktiikan
kehittämisessä. Päävastuu maihinnousuntorjunnan kehittämisestä oli
yleisesikuntaupseerikoulutuksen saaneilla sekä päällikkötehtävissä
toimineilla meri- ja rannikkotykistöupseereilla. Maihinnousuntorjuntakykyä
kehitettiin ensisijaisesti operaatiotaidon ja taktiikan keinoin, koska
vähäiset puolustusmäärärahat eivät mahdollistaneet merkittäviä
materiaalihankintoja ennen 1950-luvun loppua. Neuvostoliiton kanssa vuodesta
1959 alkaen tehdyt puolustusmateriaalikaupat nostivat meripuolustuksen kykyä
hyökkäysten torjuntaan, koska sodanajan joukkojen varustuksen modernisointi
oli osoittautunut mahdottomaksi pelkästään kotimaasta tai Länsi-Eurooppasta
tehdyin hankinnoin. Idästä hankittuja aseita valmistauduttiin käyttämään
valmistajaansa vastaan, sillä Neuvostoliiton toimiin oli suhtauduttu
upseeriston keskuudessa erittäin varauksellisesti 1940-luvun lopulta lähtien.
Puolustussuunnitelmissa Neuvostoliiton uhkaa ei juuri käsitelty, koska
YYA-kumppanin leimaaminen potentiaaliseksi viholliseksi oli ulkopoliittisten
syiden vuoksi mahdotonta. Meripuolustukselle kehittyi heikosta
lähtökohtatilanteesta huolimatta 1960-luvun puoliväliin mennessä
edellytykset koordinoitujen torjuntataisteluiden käymiseen. Puolustusvoimien
parantunut kyky hyökkäysten torjuntaan pantiin 1960-luvun alussa merkille
myös Ruotsissa. Maiden yleisesikuntien päälliköt keskustelivat 1960-luvun
alussa muun muassa Suomen kriisiajan materiaalihankinnoista ja Neuvostoliiton
asevoimista. Ruotsalaisten tavoitteena oli todennäköisesti oman puolustuksensa
vahvistaminen, kun taas Suomen puolustusvoimille länsisuhteet merkitsivät oman
toimintavapauden lisääntymistä. Ne tarjosivat kriisitilanteessa
mahdollisuuden YYA-konsultaatioiden välttämiseen.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisusarja 1.

Väitöskirjaa myy http://pv.juvenesprint.fi/fi/642.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa
osoitteesta:https://helda.helsinki.fi/handle/10138/173457

 


---------------------------------------------------------
Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/


Lisätietoja postituslistasta H-verkko