[H-verkko] Arvosteltavaksi: Into Kustannuksen kevään 2017 kirjoja

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)
 Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia  osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com<https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko>>, jossa ilmoitat kirjan  nimen ja kustantajan sekä postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen  kirjan.
***
Pekka Kauppi
Kahlittu yliopistomme Miten vapaudumme byrokratiasta ja opetuksen ylenkatsomisesta

Lukuvuonna 2015–2016 yliopistot joutuivat kriisiin ja historiallisiin professorien irtisanomisiin. Siihen kärjistyi vääränsuuntainen pitkä kehitys, joka vaarantaa laadukkaan opetuksen ja tutkimuksen jatkuvuuden. Yliopistoihin on luotu liikaa päällekkäisiä organisaatioita, ja tutkimuslaitoksissa tutkimus on eriytetty opetuksesta. Suomen Akatemian suhteettoman suuri määräysvalta rajoittaa tutkijoiden vapautta, ja rahoituksesta kilpaillaan suunnitelmilla eikä tehdyllä tutkimuksella.
Kirjassa Kahlittu yliopistomme professori Pekka Kauppi kehottaa lopettamaan holhoamisen ja tarjoaa keinot, joilla turhien töiden tekeminen yliopistoissa saadaan loppumaan ja akateeminen vapaus kukoistamaan. Kauppi esittää, että tieteeseen perustuva opetus on yliopistojen tärkein tehtävä ja että laadukas tutkimus palvelee tätä tarkoitusta parhaiten. Kauppi ehdottaa toimintaohjelmaa, jolla korjataan yliopistojen ja tiedepolitiikan epäkohtia. Varttuneet yliopistotutkijat ovat oman alansa parhaita asiantuntijoita – heitä on syytä kuunnella.
***
Ervo Vesterinen
Naisen ruumiin historia

Mitä hyötyä on aromaattisten aineiden suitsuttamisesta emättimeen? Liittyykö nenäverenvuoto kuukautisiin? Entä mitä saadaan selville, kun kastellaan ohranjyvä naisen virtsalla? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa Naisen ruumiin historia. Kirja kertoo, millaisia käsityksiä naiseudesta on ollut vallalla antiikin ajoista nykypäivään. Kirjassa esitellään esimerkiksi, mitä hippokraattisen ajan lääkärit ajattelivat kohdun merkityksestä naisen terveydelle tai miten 1800-luvulla suhtauduttiin hysteriapotilaisiin. Lääketieteen historian kartoitus puolestaan selittää, miten jotkut edelleenkin olemassa olevat käsitykset naisesta ja naiseudesta ovat syntyneet. Kirja paljastaa, miten lääketiedettä ja biologiaa käytetään perustelemaan kulttuurisia ja sosiaalisia näkemyksiä sukupuolesta ja seksuaalisuudesta. Maamme naisten kannalta erityisen kiinnostavaa on, että kirjassa on tutkittu muun muassa Carl Daniel von Haartmanin (1792–1877) julkaisemattomia luentomuistiinpanoja ja Suomen ensimmäisen gynekologian oppituolin haltijan Otto Engströmin (1853–1919) kirjakokoelmaa, joka kattaa lähes 500 vuotta lääketieteen, filosofian ja kulttuurin historiaa ja lääketieteen julkaisuja.
***
Mirja Metsola & Jukka Relas (toim.)
Sakari Pälsi – Elämä ja työt

Sakari Pälsin (1882–1965) vauhdikas elämä on nyt ensi kertaa yhden kirjan kansien välissä. Hänen työnsä arkeologina, kansatieteilijänä, kuvaajana ja kirjailijana saa 2000-luvulla uuden arvioinnin ja päivityksen seitsemäntoista taiteen ja tieteen asiantuntijan voimin. Moniulotteisessa muotokuvassa on valoa ja varjoa. Sakari Pälsi oli museoihminen ja arkeologi – hän kaivoi esiin Antrean kivikautisen verkon, joka on maailman vanhin säilynyt kalaverkko. Tutkimusmatkailija teki Koillis-Siperiassa sata vuotta sitten kuuluisan alkuperäiskansoista kertovan elokuvan ja myöhemmin muitakin kansatieteellisiä elokuvia. Hän otti myös tuhansia komeita valokuvia. Lehtijuttuja, teoksia arkeologiasta, matkakirjoja, romaaneja ja jutelmia hän synnytti tarmokkaasti läpi koko elämänsä. Kansatieteellisistä esseistään hän sai professorin arvonimen. Pälsillä oli laaja ystäväpiiri ja yksityiselämässä oli dramatiikkaa. Runsaasti kuvitettuun teokseen sisältyy myös ainutlaatuista kirje- ja muistikirja-aineistoa, ennen näkemättömiä valokuvia sekä Pälsin lyhyitä aiemmin julkaisemattomia tekstejä. Kirjan artikkelit palvelevat myös arkeologian, valokuva- ja elokuvataiteen ja kirjallisuudentutkimuksen opetusta
***
Kai Ekholm, Päivikki Karhula & Tuomo Olkkonen
Tiellä sananvapauteen Kekkonen, Jumala ja seksi

Tiellä sananvapauteen käy läpi suomalaisia tabuja ja suomalaisen ihannekansan kasvatusta itsenäisyyden ajan Suomessa. Kirja nostaa esiin suomalaisen sensuurin pääteemat: Jumala, Kekkonen, itsesensuuri, Neuvostoliitto ja tietenkin seksi. Näitä aiheita kirjassa käsittelevät Jörn Donner, Jukka Kemppinen, Janne Virkkunen, Sirpa Kähkönen, Jukka Rislakki ja Jukka Gronow. Teoksessa on mukana kiellettyjen kirjojen kymmenen kärjessä, kielletyt levyt, kielletyt kartat ja teokset, jotka laajensivat sananvapautta. Kirjan kuvituksena on myllykirjeitä, myrkkykaappeja, ennen näkemättömiä teoksia, piilokirjoja, sitaatteja ja jo unohtuneita sensuuritapauksia. Tiellä sananvapauteen on sananvapauden ja sensuurin muistikirja, joka kertoo, miksi verkkoaikana olemme maailman sananvapauden huippumaa. Sitä tilaa ei ole saavutettu sattumalta, vaan määrätietoisen lainsäädännön, rohkeiden tekijöiden ja keskustelun tuloksena. Kirjan rinnalla julkaistaan verkkoteos, jossa esitetään ainutlaatuinen suomalaisen sensuurin ja sanavapauden aikajana ja tapahtumahistoria. Kai Ekholm, FT, professori, on Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja. Päivikki Karhula YM, on johtava tietoasiantuntija Eduskunnan kirjastossa. Tuomo Olkkonen, FM, on historioitsija ja toiminut Tiellä sananvapauteen –hankkeen kirjoittajana. Marjaana Kinnermä on Suomen tunnetuimpia graafikoita.
***
Mai Kivelä, Veikka Lahtinen & Laura Uotila (toim.)
Uusi eläinlaki Miten tehdä Suomesta eläinten hyvinvoinnin edelläkävijä?

Eläinten hyvinvointi kiinnostaa ihmisiä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Vuonna 2005 vain 34 prosenttia suomalaisista piti mielipidetiedusteluissa eläinten kasvatusoloja tärkeänä asiana. Vuonna 2012 luku oli jo 62 prosenttia ja nykyään kysymyksenasettelusta riippuen 90 tai 99 prosenttia suomalaisista määrittelee eläinten hyvän kohtelun itselleen tärkeäksi asiaksi. Virallinen Suomi on kuitenkin menossa vastakkaiseen suuntaan: Suomesta on nopeasti tulossa eläintensuojelun takapajula. Eurooppalaisessa vertailussa Suomi on nyt alempaa keskikastia ja putoaa koko ajan alemmas sitä mukaa kun muiden EU-maiden lainsäädäntö kehittyy. Parsinavetat, sikojen porsimishäkit, lehmänsarvien polttaminen ilman kivunlievitystä ja turkistarhaus on kielletty yhä useammissa Euroopan maissa mutta Suomessa ne ovat edelleen sallittuja. Suomi on EU:n ainoa maa, joka myöntää investointitukia parsinavetoille. Suomen nykyinen eläinsuojelulaki on säädetty 20 vuotta sitten. Eduskunnan käsiteltäväksi vuonna 2017 tuleva uusi eläinsuojelun puitelaki olisi oiva tilaisuus korjata tilanne. Eläinten kohtelun parantamista ei kuitenkaan ole mainittu Suomen nykyisessä hallitusohjelmassa. Uusi eläinlaki kokoaa yhteen tietoa eläintuotannon nykytilanteesta Suomessa. Se esittelee tärkeimmät eläinlakiin liittyvät kysymykset ja käy läpi uusimpia eläinten hyvinvointiin liittyviä tutkimustuloksia
Kirjan kirjoittajiin kuuluvat toimittajien lisäksi muun muassa oikeustieteen tutkijat Visa Kurki ja Tarja Koskela sekä kirjailija Risto Isomäki
***
Hanna Apajalahti
Kulttuurimatkailijan Lappi

Kulttuurimatkailijan Lappi on paitsi matkaopas, myös ensimmäistä kertaa yksiin kansiin koottu tietopaketti Lapin kulttuureista. Mitä lukea, kuunnella ja nähdä? Mitä elokuvia katsoa?
Kirja avaa Lapin kulttuurielämää: arkkitehtuuri, elo- kuvat, festivaalit, historian tarinat, kirjallisuus, kuva- taiteen ja käsityön tekijät, murteet, museot, musiikki, mytologia, ruokakulttuuri, Saamenmaan kulttuurit.
Kirjan luettuasi olet jo tehnyt yhden matkan Lappiin. Lapinhulluille ja vasta-alkajille.
Kulttuurimatkailijalle tarjoillaan vaikkapa näitä löytöjä: Koe kuvataidetta Kittilässä ja Sodankylässä. Uhraa seidalle Muoniossa ja Kolarissa. Kuule joikua Inarissa. Kannusta suopunginheittokilpailuissa Enontekiöllä. Lue romaani sen tapahtumapaikoilla. Näe ITE-tai- detta. Opi museoissa muun muassa saamelaisuudesta, savotoista ja kullankaivuusta. Katso Lapin tarinoita elo- kuvina. Lapissa on muitakin eläimiä on kuin poroja ja hyttysiä, näe mikä on niiden merkitys kulttuurissa.
Mukana lappi–suomi-sanastoa utameille, josta selviää esimerkiksi: Mitä voimasanoja lappilainen käyttää? Mitä hän tarkoittaa kun ei kehtaa, tekee vasiten, tai joku menee häneksi? Mitä on kuu? Mikä on pissi- haukka? Räkkä? Ja mikä se jänkä oikeastaan on?
***
Jean Drèze & Amartya Sen
Vastakohtien Intia

Kestävä kasvu ja demokratia ovat tärkeitä Intialle, mutta ihmisten epätasa-arvoinen kohtelu uhkaa heikentää maan menestymismahdollisuuksia. Nobel-palkittu Amartya Sen ja Jean Drèze, maan johtavat taloustieteilijät, osoittavat, kuinka Intian suurimmat ongelmat liittyvät köyhien ja naisten ongelmien sivuuttamiseen. Tuloerot ovat valtavat, eri osavaltioiden kehityksessä on suuria eroja ja kaikkien oikeus kunnolliseen koulutukseen ja sukupuolten tasa-arvo ovat vielä kaukaisia tavoitteita. Vastakohtien Intia pureutuu siihen, miksi näin on. Analyysin yleissävy on kuitenkin toiveikas: Intian tilanne ei ole mahdoton, vaan asioiden parantamiseksi on monia keinoja, joista jotkut ovat jo käytössäkin. Sen ja Drèze tuovat myös esille, kuinka muut samankaltaisessa tilanteessa olleet maat, esimerkiksi Bangladesh, ovat jo pystyneet kirimään Intian ohi vaikkapa lapsikuolleisuuden vähentämisessä ja tyttöjen koulunkäynnin lisäämisessä. Nobel-palkittu Amartya Sen työskentelee kansantaloustieteen ja filosofian professorina Harvardin yliopistossa. Jean Drèze on vierailijaprofessori Delhin School of Economicsissa ja Allahabadin yliopistossa. Drèze ja Sen ovat kirjoittaneet useita kirjoja yhdessä.
***
Timo Salo (toim.) Tiedeaforismikirja

Uusia ajatelmia tieteestä Suomen aforismiyhdistys ja Tieteen päivät järjestivät vuonna 2015 valtakunnallisen aforismikilpailun, jossa tavoiteltiin uusia mietelauseita eri tieteenaloilta. Aforismeja saapui runsaasti, 83 kirjoittajalta. Kilvan parhaimmisto on koottu Tiedeaforismikirjaan. Kirjassa on mukana myös suurten suomalaisten tieteentekijöiden klassikkositaatteja. Tiedeaforismikirja – uusia ajatelmia tieteestä on osa vuoden 2017 Tieteen päivien 40-vuotisjuhlallisuuksia ja näitä aforismeja tullaan näkemään myös pääkaupunkiseudulla raitiovaunuissa Aforismeja raiteilla -kampanjassa. Kirjan on toimittanut runoilija ja aforistikko Timo Salo ja kansikuvan on tehnyt Iines Toivanen.
***
Petri Laukka
Pieni kansa pyristeli Sata tarinaa itsenäisestä Suomesta 1917–2017

Aatteet, asenteet, muoti ja päätöksentekomallit ovat imeytyneet Suomeen molemmista ilmansuunnista, idästä ja lännestä. Ideologiat ovat saaneet Suomeen tultuaan kummallisia piirteitä. Rotuopin avulla löytyi kansan heikko viinapää. Äärioikeistolaiset ryhtyivät tekemään maailmankatsomuksensa nojalla väkivaltaisia muilutuksia, kommunistit järjestivät vallankumoukseen tähtääviä lakkoja. Keskustalla oli halu pitää sama, muistinsa menettänyt vanhus presidenttinä ikuisesti. Ja niin edelleen. Vanhempi ikäpolvi humppasi hulluna. Kylmän sodan aikana Yhdysvallat tuki kommunismin vastaista taistelua lahjoittamalla Buick-henkilöautoja. Neuvostoliitto teki oman osansa jakamalla käteisrahaa, painostamalla nooteilla ja rajoittamalla kirjallisuutta. Euroopan peräkolkkana pidetty maa on osannut käyttää perifeeristä tarkkailuasemaansa hyödyksi. Suomalaiset kävivät menestyksekkäästi kauppaa Neuvostoliiton kanssa. Kauppa alkoi kokaiinin ja amfetamiinin salakuljetuksella 1920-luvulla ja huipentui kokonaisten kaupunkien rakentamiseen itärajan taakse. Suomi on osannut kehittää läntistä teknologiaa ja keksiä uutta. Kunnes teollisuushistorian mahtavin menestystarina päättyi 2000-luvulla, kun Nokian pääkonttoriin Espoon Keilaniemeen tuotiin Kaliforniasta ostettu iPhone-puhelin. Hopeinen suorakaide luhisti pian kaiken. Satavuotias tasavalta on aina ollut muutoksessa. Yhtenäiseksi väitetty kansa on sisäisesti erilainen ja monimuotoinen. Yhtä ja samaa Suomea ei ole olemassa.

Petri Laukka on filosofian tohtori ja kulttuurihistorioitsija. Hän on pääkirjoitustoimittaja sanomalehti Kalevassa Oulussa. Laukka on aiemmin julkaissut 70-luvun kulttuurielämää luotaavan kirjan Remu ja Hurriganes Kekkoslovakiassa (2014) ja artikkeleita yliopistollisissa julkaisuissa. Hän on luennoinut Suomessa ja ulkomailla

***
Bastian Obermayer & Frederik Obermaier
Panaman paperit Miten rikkaiden veronkierto paljastui

Kaikkien aikojen suurin tietovuoto paljasti maailman mahtavien omistukset veroparatiiseissa: Stanley Kubrick, Bobby Fischer, Pedro Almodovar, Petro Poroshenko, Saudi Arabian kuningas, Islannin pääministeri, Sudanin presidentti, Espanjan kuningasperhe ja iso joukko muita. Tapahtumat lähtivät rullaamaan Münchenissä, kun kaksi toimittajaa sai käsiinsä yli 200 000 veroparatiiseihin rekisteröidyn postilaatikkofirman tiedot, yhteensä 11,5 miljoonaa asiakirjaa. Panamalainen lakifirma Mossack Fonseca oli välittänyt postilaatikkoyrityksiä veroparatiiseista. Tarkoituksena oli piilottaa näihin yrityksiin suuria summia rahaa verottajalta piiloon. Usein off-shore-firmat eivät ole laittomia, mutta tutkimuksissa selvisi, että Mossack Fonsecan välittämiä postilaatikkoyrityksiä käytettiin usein laittomuuksiin, petoksiin, kleptokratiaan, verojen välttelyyn ja kansainvälisten pakotteiden kiertämiseen. Tämän seurauksena useilta valtioilta jää saamatta miljardien verotulot. Bastian Obermayer ja Frederik Obermaier tutkivat saamiaan papereita yli vuoden ajan. Heidän apunaan oli neljäsataa tutkivaa toimittajaa yli 80 maasta ja he löysivät miljardeja piilotettua rahaa. Sen olivat kätkeneet presidentit, rikolliset ja ihan tavalliset superrikkaat: pääministereitä ja kuninkaita ja heidän lähipiirejään, elokuvaohjaajia ja tunnettuja näyttelijöitä.
***
Jarmo Nieminen
Viaporin kapina

Venäjän vallankumous alkoi Suomesta. Kesällä 1906 yli 2000 sotilasta nousi Viaporissa eli Suomenlinnassa aseelliseen vastarintaan tsaarille uskollisia joukkoja vastaan. Punalippu – Maata ja Vapautta – liehui linnoituksen korkeimmalla kalliolla kolmen päivän ajan. Siitä piti alkaa Venäjän vallankumous, mutta kapina kukistettiin verisesti. Kaatuneita ja haavoittuneita oli satoja. Oikeuden eteen joutui 967 miestä, joista 29 teloitettiin ja 127 lähetettiin yli kymmeneksi vuodeksi Moskovan Butyrkan kuritushuoneeseen. Sinne määrätyistä kuoli ensimmäisen kymmenen vankilavuoden aikana lähes 90. Jokainen kiinni jäänyt Suomen punakaartilainen, 81 miestä, tuomittiin vuosiksi kuritushuoneeseen. Ankarimmat tuomiot raivasivat osaltaan tietä Venäjän vallankumoukselle. Kapina vaikutti myös suomalaisten mieliin: Venäjän raakuus kansalaisiaan kohtaan kiihdytti Suomen itsenäistymistä.

Jarmo Nieminen on entinen Sotahistorian laitoksen johtaja ja tietokirjailija, joka on tutkinut Viaporin tapahtumia ja taistelupaikkoja 20 vuoden ajan. Hänen maineikkaita teoksiaan ovat mm. Teloitettu totuus (yhdessä Jukka Kulomaan kanssa), Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa sekä Aarresaaret, joka valittiin vuoden luontokirjaksi 2014.
***
Seppo Konttinen
Kallis ruokakassi

Kahden tuhannen euron käteen jäävästä palkasta ruoka nielaisee joka kuukausi 260 euroa. Keskiverto suomalainen käyttää ruokaan 13 prosenttia tuloistaan. Suomi on jo pitkään ollut yksi Euroopan kalleimmista ruokamaista. Miksi suomalaisen ruokalaskun suuruus on vuosikaudet pysynyt EU-vertailussa huipulla? Mikä maksaa? Tavallinen kuluttaja ei maksa ruokalaskuaan pelkästään kaupan kassalla, vaan joka vuosi myös verotuloja ohjataan pari miljardia tukiaisiksi elintarvikeketjuille. Juha Sipilän hallitus on jatkanut elintarviketuotannon tukemista esimerkiksi poistamalla makeisveron. Taloustieteen oppikirjat kertovat, että kilpailu laskee hintoja ja keskittyminen taloudessa vähentää kilpailua ja nostaa hintoja. Suomessa elintarviketalouden piirteitä ovat kilpailun puute ja keskittyminen. Kauppaa hallitsee kaksi kauppaketjua, liha- ja maitoteollisuutta pyörittää muutama iso yritys ja koko maatalous keskittyy yhä suuremmille tiloille. Myös kaavoituspäätökset ovat edistäneet keskittymistä. Kaavoituksesta on tullut kytkykaupan ja puoluerahakorruption avioliitto. Elintarviketuotanto on kasvanut pyhäksi lehmäksi, jonka epäkohtiin ei haluta tai uskalleta puuttua. Kuinka kauan tämä voi jatkua?
***
Heikki Hiilamo
Maailma tupakka- yhtiöiden vallassa

Tupakkateollisuuden luvut ovat ällistyttäviä. Joka toinen tupakoitsija kuolee tupakan aiheuttamiin seurauksiin. Tupakointi lyhentää elinikää keskimäärin 10 vuotta. Viime vuosisadalla tupakka surmasi noin 100 miljoonaa ihmistä koko maailmassa. Nykyisin tupakointi tappaa kuusi miljoonaa ihmistä vuodessa eli enemmän kuin AIDS, malaria ja liikenneonnettomuudet yhdessä. Jos tupakoinnin tuho jatkuu pysäyttämättömänä, tällä vuosisadalla kuolee miljardi ihmistä tupakointiin. Yhdysvaltojen osavaltioiden ja tupakkayhtiöiden välisten oikeudenkäyntien ja niitä koskevien sopimusten yhteydessä on tullut viime vuosikymmeninä julkisiksi miljoonia sivuja tupakkayhtiöiden sisäisiä asiakirjoja. Tupakka-asiakirjat kuvaavat teollisuuden toimintaa paitsi Yhdysvalloissa myös lähes kaikissa muissa maailman maissa. Kirjassa tarkastellaan kansainvälisen tupakkateollisuuden toimintaa Pohjoismaissa ja erityisesti Suomessa.

***
Kati Berninger, Raimo Lovio, Armi Temmes, Mikko Jalas, Paula Kivimaa & Eva Heiskanen
Suomi seuraaville sukupolville

Taloudellisten murrosten käsikirja Suomen talous tarvitsee uudistuksia. 2010-luvun talous on kehittynyt hitaasti ja Pariisin ilmastosopimus edellyttää ekologisen kestävyyden parantamista. Toisaalta energia-alalla on lupaavia kansainvälisiä trendejä uusiksi ratkaisuiksi. Pieni vähittäinen korjaus ei riitä, vaan tarvitaan suuri murros, energia- ja liikennejärjestelmän ja ravinnetalouden toimintatapojen perusteellinen muutos. Onnistummeko muuttumaan ja luomaan kansainvälisestikin hyödyllisiä ratkaisuja vai jäämmekö perässähiihtäjäksi? Suomi seuraaville sukupolville kuvaa uudenlaisia toimintamalleja. Perinteinen insinööriajattelu yhdistyy humanistisiin, sosiologisiin ja muihin yhteiskuntatieteellisiin näkökulmiin. Kirjan lopussa tarjotaan työkaluja käytännön toimijoille, eli teos on eräänlainen keittokirja murroksen aikaansaamiseksi.
***
Pekka Korpinen
Suomi kääntyy länteen
Talouden tarina sisäpiiriläisen kertomana

Alkuinnostuksen jälkeen euro on osoittautunut pettymykseksi. Pystytäänkö eurojärjestelmän valuvikoja korjaamaan, vai olisiko Suomen viisainta erota tulonsiirtounioniksi muuttuneesta rahaliitosta ja hakeutua lähemmäksi muita pohjoismaita? Pitäisikö siis Nordek jossakin muodossa herättää henkiin? Mikä vaikutus Britannian erolla EU:sta on? Kuinka unionia tulisi uudistaa? Nämä ja muut integraatiota ravistelevat kysymykset tulevat hallitsemaan keskustelua myös Suomessa lähivuosina. Hallituksen iltakoulupöytäkirjoja hyväksi käyttäen entinen pääministerin sihteeri Pekka Korpinen tuo esiin erittäin salaisena piilossa pitkään ollutta uutta tietoa Suomen ja EEC:n vapaakauppasopimusneuvotteluista, Neuvostoliiton voimakkaasta painostuksesta ja presidentti Urho Kekkosen valinnasta poikkeuslailla. Suomen tie länteen ja eurojärjestelmän osaksi on ollut luultua kuoppaisempi.
***
Mia Takula
Elämäni vegaanina 14 ihmistä huipulla

Mia Takulan (o.s. Salli) Elämäni vegaanina on ensimmäinen kotimainen tietokirja vegaaneista. Kirja julkaistiin vuoden 2017 alussa. Samaan aikaan alkoi seuraava vegaanihaaste, joka kutsuu ihmiset vegaanisen tammikuun viettoon. Siihen arvioidaan osallistuvan 10 000 ihmistä. Elämäni vegaanina kertoo 14 suomalaisen vegaanin tarinan. Kirjan esipuheen on kirjoittanut Katariina Souri, ja oman tarinansa kertovat thainyrkkeilyn maailmanmestari Harri Nieminen, vuorikiipeilijä Carina Räihä, ultrajuoksija Juuso Simpanen, eläinsuojelukeskus Tuulispään perustaja Piia Anttonen, kirjailija Antti Nylén, palomies Sami Lillsunde, lääkäri Nina Ilmaniemi, maalainen Timo Kantola, eläintenkouluttaja Miira Hellsten, salakuvaaja Kristo Muurimaa, kokki Inna Somersalo, ympäristöaktiivi Leo Stranius, kauneusyrittäjä Viola Riste ja eläinasiavaikuttaja Salla Tuomivaara. Kirjasta selviää, kuka heistä työskenteli aiemmin turkishuutokaupassa, kenen harrastuksiin kuului metsästys, millaista on joutua itse haulikon maalitauluksi ja miksi urheilu on helppoa vegaanina. Loppukirjoituksessa kirjailija palaa tekemiinsä kettujen vapautuksiin vuonna 1995. Hän kertoo myös ensimmäistä kertaa muusta laittomasta toiminnastaan eläinten puolesta.
***
Syksy Räsänen
Israelin apartheid

Israelin/Palestiinan tilanteesta uutisoidaan paljon ja sitä ymmärretään vähän. Tapahtumien ytimessä on Israelin järjestelmä, joka asettaa ihmiset erilaiseen asemaan ja jakaa heidät eri asuinalueille etnisen taustan mukaan. Järjestelmä täyttää kansainvälisen oikeuden määritelmän apartheidille, mutta se ei ole toisinto Etelä-Afrikasta, vaan ainutlaatuinen omanlaisensa versio rotuerottelusta. Israelin apartheid on ensimmäinen suomenkielinen kokonaisesitys tämän järjestelmän historiasta, nykytilanteesta ja häämöttävästä lopusta. Juutalainen kansallisuusaate, sionismi, syntyi vastauksena eurooppalaiseen antisemitismiin ja otti vaikutteita kolonialismilta. Sionismi johti Israelin valtion perustamiseen ja palestiinalaisten etniseen puhdistukseen vuonna 1948. Vuonna 1967 Israel valloitti Gazan ja Länsirannan, Itä- Jerusalemin mukaan lukien, ja asetti niillä asuvat palestiinalaiset sotilasmiehitykseen. Sotilashallinnon piirteet oli hiottu valmiiksi jo Israelin sisällä: hallitus oli pitänyt israelinpalestiinalaisia sotilashallinnon alla vuoteen 1966 asti. Nykypäivään saavuttaessa keskiöön nousee väkivallan kasvu ja äärimmäistyminen, ja toisaalta toivoa hohkaava kansainvälinen boikottiliike. Lopuksi kirjailija hahmottelee apartheidin korvaamista yhdellä demokraattisella valtiolla.

***
Slavoj Žižek
Uusi luokkataistelu Terrorismin ja pakolaisuuden todelliset syyt

Pakolaisvirta ja islamilaisen terrorismin uhka ovat ajaneet lännen sotien jälkeisen ajan suurimpaan kriisiin, eikä sitä voiteta pelkällä myötätunnolla ja empatialla. Terrorismi ja hallitsematon muuttoliike eivät ole vain poliittisten pää- tösten seurausta, vaan ne ovat Žižekin mukaan ensisijaisesti globaalin kapitalismin oire. Kaiken perustana on luokkataistelu. Kun eri maiden vaurastumista ja ihmisten osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan yritetään estää ja hillitä, niin seurauksena yhteiskunnat hajoilevat liitoksistaan ja ihmiset valitsevat helpommin uskonnollisen tai ideologisen ääriliikkeen tai lähtevät muualle paremman elämän toivossa. Lännen vaatimukset tasa-arvosta ja demokraattisista ja liberaaleista arvoista kaikuvat onttouttaan – huolimatta kuinka toivottavia nämä arvot ehkä ovatkin. Todellinen uhka lännen sosiaaliselle rakenteelle ei ole peräisin maahanmuuttajista, vaan globaalin kapitalismin dynamiikasta, joka on kulkenut käsi kädessä maailmanlaajuisen fundamentalismin synnyn kanssa.

***
Lester R. Brown
Suuri energiamurros

Huolet saastemäärien kasvusta ja fossiilisten polttoaineiden käytöstä saattavat olla pian historiaa. Worldwatch- ja Earth Policy -instituuttien perustaja Lester R. Brown kuvaa kirjassaan yksityiskohtaisesti kiihtyvää, maailmanlaajuista energiavallankumousta. Energiatalous on siirtymässä keskitetystä ja saastuttavasta energiatuotannosta hajautettuun ja puhtaaseen aurinko- ja tuulivoimaan – nopeammin kuin kukaan osasi odottaa. Muutos näkyy jo sijoittajien toiminnassa ja valtioiden investoinneissa.
***
Olli Tammilehto
Tuhokehitys poikki Yhteiskunnan olomuodon muutos

Vallitseva kehitys vie kohti ilmastokatastrofia, ekologista tuhoa tai ydinsotaa. Tämä yhteiskuntiemme rakenteista ja voimista johtuva prosessi voidaan pysäyttää vain syvällekäyvällä yhteiskunnallisella muutoksella. Muutoksen on oltava nopea.
Nopeita ja perustavanlaatuisia ”olomuodon muutoksia” voi kuitenkin tapahtua. Kirja esittelee tällaisia siirtymiä, joita on tapahtunut historian kuluessa ja myös viime aikoina. Toisenlaisia maailmoja on syntynyt esimerkiksi luonnonkatastrofien ja vallankumousten keskellä.
Kirja tuo esille yhteiskuntiemme piirteitä, jotka tekevät olomuodon muutoksen mahdolliseksi. Virallisen yhteiskunnan rinnalla on olemassa varjoyhteiskunta, joka kriisitilanteissa nopeasti voimistuu. Myös jokaisessa ihmisessä on varjossa olevia puolia, jotka voivat nousta päällimmäiseksi ja tukea yhteis- kunnan olomuodon muutosta.
***
Pentti Arajärvi & Kaarin Taipale
Kriittinen kaupunkiaapinen Kuntapolitiikan termit ja taikasanat

"Valinnanvapaus" on keskeinen käsite sote- ja maakuntauudistussanastossa. Kyseessä on vuosisadan suurin muutos hyvinvointikaupungin ja -valtion periaatteissa. Sinisilmäinen uskoo olevansa vapaa valitsemaan palvelun tarjoajan. Hän kuitenkin valitsee vain kerran, kuten nykyisin terveysasemansa. Tästä yhdestä valinnasta seuraa suuri osa muiden palvelujen tuottajia.
"Ryhmäkurista" puhutaan jokaisen suurta julkisuutta saavan päätöksen kohdalla, niitä ovat esimerkiksi yleiskaava ja Guggenheim. Ryhmäkuria on totuttu pitämään rumana sanana. Entä jos ryhmäkuri onkin äänestäjälle annettava turvatakuu siitä, että koko ryhmä sitoutuu noudattamaan yhdessä sovittua linjaa? Rakentajista ja rakennuttajista tulee puhe, kun käsitellään asuntopolitiikkaa: kysytään, onko rakennuttaja yleishyödyllinen vai voittoa tavoitteleva taho. Rakentaja muuraa tiiliskivet, kun taas rakennuttaja tilaa talot.
***
Pekka Peltola
Botswana Afrikan timantti

Botswanassa on mennyt hyvin jo viisikymmentä vuotta, koko itsenäisyyden ajan. Ei sotia naapureiden kanssa eikä varsinkaan maan sisällä. Botswana on noussut köyhyydestä keskituloisten maiden joukkoon eikä tarvitse kehitysapua. Lapset ovat ilmaisessa koulussa ja ilmainen terveydenhuolto toimii erinomaisesti. Maan johto on aina vaihtunut demokraattisesti ja vaalituloksia kunnioitetaan. Korruptio on Afrikan vähäisintä ja rikollisuus kohtuuden rajoissa.
Eteläisestä Afrikasta jo vuosikymmeniä kirjoittanut Pekka Peltola on tehnyt viime vuosina kolme matkaa Botswanaan selvittääkseen menestyksen syyt. Timanttien lisäksi vahvan heimokulttuurin kytkeminen osaksi paikallishallintoa on taannut Botswanan kansalaisille vaikutuskanavan itseään koskeviin asioihin. Nykypäivään vaikuttaa vahvasti myös suuri rakkaustarina. Bangwato-prinssi Seretse Khama rakastui Lontoossa englantilaiseen porvaristyttöön Ruth Williamsiin ja meni hänen kanssaan naimisiin huolimatta kohtaamastaan raivokkaasta vastarinnasta. Kamppailu kesti 17 vuotta ja päättyi vasta kun Seretse valittiin suurella enemmistöllä itsenäistyvän Botswanan johtoon ja Ruthista tuli maan ensimmäinen nainen.
***
Esa Suominen
Suo, kuokka ja sosialidemokratia

Sosiaalidemokratia on 1900-luvun kansainvälisesti menestynein poliittinen ideologia, sen pohjalle raken- nettiin hyvinvointivaltiot ja monet kansainväliset organisaatiot. Sen viimeisin kukoistuskausi oli vuosituhannen vaihteessa. Silloin kolmannen tien sosiaalidemokraattiset puolueet ja hallitukset Tony Blairin, Gerhard Schröderin, Göran Perssonin ja Paavo Lipposen johdolla rakensivat eurooppalaista yhteisöä ja markkinaehtoisia yhteiskuntia.
Vuoteen 2005 mennessä kolmannen tien käyttövoima hiipui ja aloite siirtyi poliittista keskustaa lähestyneelle oikeistolle. Sosiaalidemokratia taipui huonosti identiteettipolitiikkaan, jakamistalouteen tai uuden teknologian mukana nouseviin asioihin. Aloite hukkui, dynaamisuus katosi ja liike ajautui aatteelliseen käymistilaan. Tilanne on jatkunut kymmenen vuotta. Politiikan nouseviin asioihin tarttuvat nopeammin ja luontevammin uudet poliittiset voimat.
Kirja hahmottaa syitä sosiaalidemokratian aatteelliselle pysähtyneisyydelle ja ehdottaa konkreettisia ratkaisuja teknologisoituvaan, yksilöllistyvään ja monimuotoistuvaan Suomeen ja maailmaan.
***
Eero Byckling
Talous nousuun Näin luomme uusia menestyviä vientituotteita

Robert Solow sai taloustieteen Nobelin vuonna 1987 tuloksesta, että kansantuotteen kasvusta 85 prosenttia aiheutuu innovaatioista. Innovaatio on uusia tehtaita, uusia yrityksiä ja uusia prosesseja. Innovaatioiden takana on ennen kaikkea ihmisiä, jotka tekevät asioita uudella tavalla. Innovaatio ei ole keksintö, vaan se on taloudellista hyötyä tuottava uusi tapa tehdä asioita. Tutkimustulos, tieteellinen julkaisu tai patentti eivät ole innovaatioita vaan keksintöjä. Valitettavasti innovaation väärin tulkinta on suunnannut Suomessa rajalliset voimavarat vähemmän hyödyllisiin kohteisiin.
Talous nousuun -kirjaan on koottu tiiviiseen muotoon yhdeksän vuoden aikana kerätty tieto maailman arvostetuimmilta tutkijoilta, sijoittajilta ja päättäjiltä siitä, miten luodaan menestystä. Kirjassa on myös ulkopuolisten lausuntoja maamme teknologian ja teollisuuden rahoituksen epäonnistumisista ja vääristä tavoista tukea uusiutumista. Teoksen lopussa luetellaan heidän ohjeitaan, millaisissa puitteissa syntyy kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluja maailmanmarkkinoille. Kirjoittaja kertoo itse kokemiaan esi- merkkejä, miten Suomessa ja ulkomailla on luotu suuren volyymin ja mittavan lisäarvon menestyksellisiä tuotteita. Tärkein huomio ehkä on, että menestyksemme ei riipu ulkomaista. Sen määräävät maamme valtiovalta ja taloudelliset ja poliittiset instituutiot sekä voimavarojen suuntaaminen.
***

Mika Helander, Ilkka Levä ja Sanna Saksela–Bergholm (toim.)
Työaikakirja

Työaika on jännitteinen asia. Työnantajat haluavat pidentää työaikaa ja lisätä tuottavuutta. Tehostuuko ajankäyttö ja mitä tämä aiheuttaa yksilöille? Mikä on työn intensiteetti? Luonnehtivatko työtä keskeytykset vai tasarytmisyys? Onko työssä aikaa häiriöttömälle keskittymiselle ja tulevaisuuden suunnittelulle. Tekevätkö työntekijät ylitöitä säännöllisesti?
Kirja tarkastelee opettajien, über-kuljettajien, poliisien, korkeasti koulu- tettujen ja toimihenkilöiden, bussinkuljettajien ja marjanpoimijoiden kokemusta työelämästä.
Jotta joillakin voisi olla hidasta aikaa täytyy toisten ammattiryhmien kiirehtiä. Rytmien erilaisuus voi merkitä suurempaa konfliktiriskiä ja kitkaa eri ryhmien välillä. Millaista paineensietokykyä tällainen aika vaatii? Teos tarjoaa kiinnostuneille varteenotettavia puheenvuoroja ajasta ja sen kokemisen olennaisuudesta nykyajan työelämässä.
Kirjan artikkelit ovat kirjoittaneet Juha Antila, Jeff Hearn, Hilma Immonen, Ville Jalovaara, Mira Karjalainen, Charlotta Niemistö, Mats Nylund, Minna Toivanen, Olli Viljanen ja Charlotta Österlund.
 ***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat  vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et  saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale  Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen  arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin  julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös  Agricolassa.

Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen  Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/  josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja  julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja- arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja- arvostelut/.
-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: <http://lists.utu.fi/pipermail/h-verkko/attachments/20170207/6e72ce55/attachment-0001.html>