[H-verkko] Arvosteltavaksi: SKS:n 2017 kirjoja

Ma Elo 28 16:50:47 EEST 2017

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com<mailto:agricolan.arvostelut at gmail.com>: ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.

Jussi Jalonen
SUMMAN TARINA
Talvisodan ratkaisutaistelun ihmiset ja historia

Summassa helmikuussa 1940 käyty taistelu ratkaisi talvisodan lopputuloksen. Kun neuvostoarmeija onnistui murtamaan suomalaisten sitkeästi pitämän puolustus- linjan, sodan päättyminen oli enää vain ajan kysymys. Talvisodan henki testattiin, kun eri lähtökohdista sotaan joutuneet miehet kävivät yhdessä läpi torjunta- voiton ja rintaman murtumisen. Summassa koettiin ihmisyyden äärimmäinen kirjo luokkarajat ylittävästä yhteishengestä ja tappamisen huumasta rintamakarkuruuteen ja itsensä silpomiseen.
Summan tarina on paljastava kertomus Summan taistelun sotilaista ja kokemuksista, jotka jättivät syvät jäljet veteraanien mieliin ja elämään. Millaisia ihmisiä Summassa taisteli?
***
Helena Pilke
PROPAGANDAA ITÄ-KARJALAAN
Heimokansan suomalaistajat 1941–1944

Suomi miehitti Itä-Karjalan syksyllä 1941. ”Orjuutetusta Karjalan maasta” piti tulla Suomen uusi maakunta, joka liitettäisiin Suomeen lyhyeksi kuvitellun sodan päätyttyä.
Itä-Karjalan asukkaista alettiin heti kasvattaa kunnon kantasuomalaisia valistustoiminnaksi kutsutulla propa- gandalla. Suomalaisten perustamat koulut, kirjastot ja opintokerhot sekä sanomalehti Vapaa Karjala vakuutti- vat kansalle, että elämä Suomessa oli kaikin tavoin rik- kaampaa ja onnellisempaa.
Itä-Karjalan kansaa kaikki tämä ei vakuuttanut, mutta suomalaiset miehittäjät jatkoivat voimakasta käännytystyötä siitä huolimatta.
Propagandaa Itä-Karjalaan tuo uutta tietoa Suomen sotilashallinnon varjoon jääneistä toimista Suur-Suomi- ideologian kyllästäminä vuosina. Runsas kuvitus näyt- tää, millaisena TK-kuvaajat näkivät ja esittivät myyttisen Itä-Karjalan maakunnan.
***
Ritva Ylönen
KALLE PÄÄTALO
Kirjailijan elämä

Kalle Päätalo on lähes myyttinen hahmo – työn, omillaan pärjäämisen ja rehellisyyden perikuva. Lukijat ja media loivat Päätalosta tuhkimotarinan sankarin, ja tätä käsitystä Päätalo itsekin vahvisti lukuisissa haastatteluissa ja Iijoki-sarjassaan. Mutta millainen oli mies myytin takana?
Kalle Päätalo – Kirjailijan elämä tuo esiin todellisen, inhimillisemmän Kalle Päätalon: epävarman, pikkutarkan, työhönsä liikaakin uppoutuvan miehen kirjavine naissuhteineen. Oliko Päätalo sittenkään niin keskiverto ja jokamiesmäinen kuin on ymmärretty? Tai niin re- hellinen? Millaisista asioista ja tunteista laveasanainen kirjailija vaikeni?
Kalle Päätalo on suomalaisessa kirjallisuudessa ainutlaatuinen ilmiö. Suosittu kirjailija on pysytellyt levikkilistojen kärjessä vuosikymmenestä toiseen. Uusi elämäkerta seuraa vaihe vaiheelta, millaisen elämän vetovoimainen kirjailija eli.
***
Eetu Kauppinen (toim.)
MITEN LAULUNI SYNTYVÄT?

Millaista on lauluntekijän arki parrasvalojen ja kulissien takana? Mistä laulujen kirjoittajat ammentavat ideansa; entä tuleeko musiikilla Suomessa toimeen?
Yhdeksän 2000-luvun lauluntekijää kertoo nyt omin sanoin, mistä heidän laulunsa syntyvät ja mistä palo musiikin tekoon tulee. Pop- ja rockmusiikin ytimessä on laulunteon taito: ilman hyvää biisiä ei ole levyä eikä tapahtumaa, jonka ympärille ihmiset kokoontuvat yhteen.
Tapoja työskennellä on yhtä monta kuin on tekijöitä, mutta kaikkia yhdistää ajankäyttö: hyvä kappale on useimmiten kovan työn tulos. Myös laulujen aiheet ovat uniikkeja: kukin tekijä ammentaa oman elämänsä kokemuksista ja mielenkiinnon kohteista, eikä kukaan kirjoita samalla tavalla kuin toinen.
***
Karolina Kouvola
SOTURIT
Assassiineista samuraihin

Keitä olivat historian pelätyimmät taistelijat temppeli- ritareista samuraihin ja assassiineihin?
Soturit kertoo historiallisista soturikulttuureista ympäri Eurooppaa, Asiaa ja Pohjois-Amerikkaa. Teos tarjoaa kiehtovan kurkistuksen soturiryhmien syntyyn ja historiaan sekä kuvailee, millaista elämä ja kuolema niiden piirissä on ollut.
Osa soturikulttuureista on painunut historian hämäriin, mutta monet niistä ovat jääneet elämään yhteisessä mielikuvituksessamme. Berserkkien ja tugeenikuristajien kaltaiset vähemmän tunnetutkin soturiryhmät esiintyvät kirjallisuudessa, elokuvissa ja peleissä.
Myyttiset uskontoon ja rituaaleihin kietoutuneet veren ja väkivallan kulttuurit kiehtovat fanaattisuudessaan edelleen, erityisesti 2000-luvun ammattimaisen ja teknisen sodankäynnin maailmassa
***
Hannu Takala
PUNA-ARMEIJAN SOTASAALIS
Karjalan kulttuuriomaisuuden ryöstö 1939–1941

Talvisodan päätyttyä luovutettuun Karjalaan jäi suurin osa evakkoon lähteneiden omaisuudesta. Puna-armeijan sotasaalis kertoo, mitä luovutetulle alueelle jääneel- le suomalaisomaisuudelle tapahtui, kun puna-armeija ja uudet asukkaat eri puolilta Neuvostoliittoa siirtyivät Kannakselle ja Laatokan Karjalaan.
Puna-armeija kasasi Viipuriin ja muualle Karjalaan sotasaalisvarastoja. Millaisia esineitä sotasaalisvarastoihin vietiin, ja mitä esineille sen jälkeen tapahtui? Ketkä kaikki sotasaalisvarastojen esineitä hyödynsivät, ja mitkä esineet ja taideteokset päätyivät lopulta Leningradin museoihin?
Kirja valottaa kulttuuriperinnön kohtaloita sodissa eri aikoina sekä sitä, miten eri maiden armeijat kohtelivat yksityistä omaisuutta ja arvotaidetta viime sodissa. Kirja pohjautuu keskeisiltä osiltaan venäläisiin alkuperäis- lähteisiin.
***
Markku Heikkilä ja Simo Heininen
UUSI SUOMEN
KIRKKOHISTORIA

Uusi Suomen kirkkohistoria esittelee suomalaisen kristinuskon tuhatvuotisen historian keskiajasta nykyhetkeen. Havainnollisesti kirjoitettu ja runsaasti kuvitettu teos perustuu uusimpaan tutkimukseen Suomen kirkon vaiheista.
Teos on tarkoitettu kaikille, jotka ovat kiinnostuneet kristinuskon vaikutuksesta suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Se sopii yliopisto- ja opistotason oppikirjaksi, opettajille ja kirkon työntekijöille.
Markku Heikkilä on Helsingin yliopiston käytän- nöllisen teologian emeritusprofessori ja maan johtava kirkollisen hallintohistorian tuntija. Simo Heininen on Helsingin yliopiston kirkkohistorian emeritusprofessori ja ansioitunut reformaation, erityisesti Mikael Agrico- lan tutkija.
***
Ville Hänninen
KIRJAN KASVOT
Sata vuotta suomalaisia kirjankansia

Kaikki tietävät, miltä Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan kansi näyttää. Harva kuitenkaan muistaa Martti Mykkästä, miestä ikonisen siluettikannen takana.
Kirjan kasvot kuvaa Mykkäsen ja kymmenien muiden unohdettujen kuvittajien ja suunnittelijoiden tuotantoa. Samalla ensimmäinen suomalaisista kirjankansista kertova yleisteos kertoo suomalaisen kirjan historiasta toisenlaisen tarinan.
Jokaiselta Suomen valtion itsenäisyyden vuodelta on valittu yksi aikansa virtauksia kuvaava teos: Yrjö Kokon Pessistä ja Illusiasta Laura Lindstedtin Oneironiin, Kirsi Kunnaksen Tiitiäisen satupuusta Hannu Salaman Juhannustansseihin. Sadan vuoden tarinat näyttävät historiaa sellaisena kuin se on: mosaiikkimaisena, erilaisten ja osittain ristiriitaistenkin ilmiöiden ja toisiinsa kytkeytyvien tarinoiden verkostona.
***
Minna Saarelma-Paukkala
ETUNIMIKIRJA
Suomalaiset nimitrendit 2000-luvulla
Tunnetko 2000-luvulla syntyneen Siirin, Fransin tai Väinön? Viime vuosina moni suomalainen lapsi on saa- nut uusvanhan nimen sadan vuoden takaa. Nyt suosittuja ovat myös uudet kansainväliset nimet, kuten Erin, Isla, Luka tai Noel.

Minna Saarelma-Paukkala on nimistöntutkimuksen dosentti ja Helsingin yliopiston almanakkatoimiston johtaja. Saarelma-Paukkala on vuodesta 2010 lähtien vastannut suomalaisen nimipäiväkalenterin ylläpidosta.
Etunimikirja kertoo, miltä suomalaisten etunimet näyttävät tänä päivänä, ja kuinka omaperäistä tai kansainvälistä nimistömme on. Nimiä tarkastellaan niin väestötilastojen, kielitaustan kuin yhä nopeammin vaihtuvien nimitrendien näkökulmasta.
Suomalaisten nimenanto on huomattavasti aiempaa yksilöllisempää: yhä useampi lapsi saa erikoisen, jopa vanhempien itse keksimän etunimen. Myös maahanmuuttajien nimet ovat monipuolistaneet suomalaista etunimistöä.
Lapsen nimiä pohtiville vanhemmille sekä kaikille etunimistä kiinnostuneille suunnattu kirja avaa nimi- trendien lisäksi maamme nimipäiväkulttuuria ja nimi- lakia.
***
Jani Kaaro (toim.)
RUOKA-KALEVALA
eli makumuistoja Suomesta

Suurimmat herkut, mummolan muistot ja arkiset hetket ruokapöydän ääressä – Ruoka-Kalevala koostuu meidän kaikkien ruokatarinoista. Kirja kokoaa yhteen suomalaista ruokaperintöä samassa hengessä kuin Elias Lönnrotin keräämä Kalevala yli 180 vuotta sitten.
Ruoka-Kalevala kertoo, miten me syömme ja millaisia elämyksiä olemme ruoan ääressä kokeneet. Ruoka- pöydässä syntyy muistoja, tarinoita meistä ja ruoasta.
Menneisyys ja nykyisyys niveltyvät yhteen tarinoissa, joissa ostetaan viiden pennin kolakarkkeja tai vietetään lauantain pizzapäivää. Muistot kertovat myös, miten suomalainen ruokakulttuuri on kehittynyt. Miten meistä, joiden maassa ei kasva juuri mitään syötäväksi kelpaavaa, tuli maailman ketterimpiä ja monipuolisimpia syöjiä?
***
Rauno Endén (toim.)
PRESIDENTINLINNA

Suomen itsenäisyyden juhlavuonna Presidentinlinna, valtiollisten juhlallisuuksien loistelias näyttämö, täyttää 200 vuotta.
Linna valmistui 1817 vauraan Heidenstrauchin kauppiasperheen kaupunkipalatsiksi. 20 vuotta myöhemmin rakennus lunastettiin keisarilliseksi palatsiksi, jota Venäjän keisariperhe käytti vieraillessaan Helsingissä. Tsaarin hovin tarpeita silmällä pitäen rakennus kunnostettiin perusteellisesti, sitä laajennettiin ja se sisustettiin viimeisimmän muodin mukaiseksi. Seuraavan uudistuksen yhteydessä 1900-luvun alussa palatsiin raken- nettiin muun muassa näyttävä valtaistuinsali.
Ensimmäisen maailmansodan aikana keisarillisessa palatsissa toimi sotilassairaala, ja vallankumousvuonna 1917 sen otti haltuunsa venäläinen sotilaskomitea. Suomen itsenäistyttyä palatsi muutettiin presidentin ja hänen perheensä edustustilaksi ja asunnoksi. Sellaisena se toimi presidentti Koiviston kauden loppuun, jolloin Mäntyniemi valmistui.
Kirjan asiantuntija-artikkelit yhdessä Soile Tirilän upeiden kuvien kanssa kertovat Linnan ainutlaatuisesta elämästä ja arjesta sekä unohtumattomista juhlista kristallikruunun loisteessa.
***
Louis Clerc
PLACE DE FINLANDE

Suomen Pariisin-suurlähetystön historia Une histoire de l’ambassade de Finlande en France
Suomen Pariisin-suurlähetystö ”Suomen aukiolla” eli Place de Finlanden laidalla on itsenäisen Suomen ensimmäisiä edustustoja. Pariisista Suomelle on auennut merkittävä näköala maailman tapahtumiin: sieltä käsin on tavoiteltu Suomelle niin poliittista vaikutusvaltaa, taloudellisia suhteita kuin kansainvälistä mainettakin. Lähetystö on palvellut myös Ranskassa asuvia ja liikkuvia suomalaisia, kuten turisteja, merimiehiä ja kauppiaita.
Place de Finlande. Suomen Pariisin-suurlähetystön historia toimii kurkistusaukkona Suomen ja Ranskan suhteisiin ja Suomen ulkopolitiikkaan itsenäisyyden alusta aina 1990-luvun alkuun saakka. Teos valottaa myös lähetystön arkea, siellä toimineiden ihmisten ja Pariisin suomalaisyhteisön elämää.
Le livre comprend une partie en français destinée à présenter aux lecteurs francophones l’histoire de l’am- bassade de Finlande en France, 1919-1992.
Kirjoittaja, Turun yliopiston poliittisen historian professori Louis Clerc on erikoistunut Euroopan kansain- välisten suhteiden historiaan.
***
Mari Tossavainen
EMIL WIKSTRÖM
Kuvien veistäjä

Emil Wikström (1864–1942) oli Suomen taiteen kulta- kauden keskeinen kuvanveistäjä, jonka kädenjälki näkyy yhä monissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, Tampereella ja Vaasassa. Monet tuntevat hänen veistoksensa ja muistomerkkinsä, jotka ovat pysyvä osa kaupunkikuvaa.
FT Mari Tossavaisen kirjoittama elämäkerta Emil Wikström – Kuvien veistäjä valottaa Wikströmin taiteellista työtä, taiteilijakuvaa ja taivalta 1800- ja 1900- luvun taitteen ja itsenäisyyden ajan Suomessa. Taiteilijan työhön punoutui arkea, kulttuurielämää ja kiinnostavia kohtaamisia. Teos vie taidehistoriasta, kuvataiteista ja historiasta kiinnostuneet lukijat niin Visavuoren taiteilijakotiin kuin matkoillekin ja avaa uusia näköaloja Emil Wikströmin merkittävään elämäntyöhön.
***
Marketta Tamminen
VIIPURIN HOPEAT
Hopeasepäntyötä ja kulttuurihistoriaa

Viipurin hopeat esittelee viipurilaista hopeasepäntyötä sekä hopeamestareiden ja heidän oppipoikiensa vaiheita. Ainutlaatuisten hopeaesineiden kiehtovat tarinat ovat osa suomalaisen taidekäsityön historiaa ja Viipurin kulttuurihistoriaa.
Viipurin historia selittää vahvasti siellä valmistettujen hopeaesineiden erityisyyttä. Viipurilaismestarien käsi- työ kertoo eri aikoina ilmenneistä ruotsalaisista, saksa- laisista, balttilaisista ja venäläisistä kulttuurivaikutteista. Kansainväliset esinetyypit, tyylit ja koristeaiheet näkyivät Viipurissa taidokkaina, hienovaraisina ja omaperäisinä hopeaesineinä. Esimerkiksi viipurilaiset olutkannut ja sokerirasiat kuuluvat maamme kauneimpiin.
Marketta Tammisen tekstiä täydentävät yli 150 esine- kuvaa ja luettelot viipurilaisista kultasepistä ja heidän oppipojistaan.
***
Elina Seppälä (toim.)
KULOSAAREN RIBBINGSHOF
Sata vuotta rinnakkain

Vuonna 1917 Suomessa tehtiin historiaa myös edistyksellisen asuntorakentamisen saralla: Kulosaaren huvila- kaupungin merelliseen maisemaan nousi Armas Lindgrenin suunnittelema Ribbingshof, Suomen ensimmäinen rivitalokokonaisuus. Eurooppalaisten esi- kuviensa tapaan se edusti tyylikästä ja modernia, mutta samalla romanttisilla yksityiskohdilla leikittelevää asuntosuunnittelua.
Runsaasti kuvitettu teos esittelee satavuotiaiden rivi- huviloiden historiaa ja nykypäivää. Arkkitehtuurin ja kulttuurihistorian asiantuntijoiden artikkelit käsittelevät Ribbingshofia osana laajempaa rakennettua kulttuuri- ympäristöä. Kattavan haastatteluaineiston ansiosta myös asukkaiden ääni pääsee kuuluviin.
Ribbingshof on tänään kansainvälisistä juuristaan ylpeä, kaksikielinen, menneisyyttä vaaliva ja silti moderni, yhteisöllinen asuinpaikka ja koti – näin siinä yhdistyvät satavuotisen Suomen monet vahvuudet.
***
Anna-Leena Siikala
SUOMALAINEN ŠAMANISMI
Mielikuvien historiaa

Suomalaisen kulttuurin syvimpiä juuria on M. A. Castrénista lähtien etsitty Euraasian pohjoisten kansojen šamanistisesta perinteestä. Kalevalaisen epiikan ja loitsuston on katsottu tallentaneen jälkiä muinaisista ajattelutavoista. Anna-Leena Siikalan teos kartoittaa suullisen runouden avaamaa šamanistista mielikuva- maailmaa ja tekee samalla päätelmiä tietäjälaitoksen historiasta.
Tietäjän taitoihin, tuonpuoleisen matkaan, sen topografiaan ja olentoihin liittyvien mielikuvien muunnelmia tarkastellaan muinaisislantilaisen runouden ja saagojen, antiikin ja Lähi-idän myyttien, keskiaikaisten visioiden, siperialaisen ja saamelaisen šamanismin sekä arkeologisen ja kielen kehitystä koskevan aineiston rinnalla.
***
Hannes Sihvo
KARJALAN KUVA
Karelianismin taustaa ja vaiheita autonomian aikana
KARELIANISMIN KÄSIKIRJA

Suurilla siirtomaavalloilla on ollut Itänsä eli Orienttinsa. Kun Suomi rakensi itseään kansakunnaksi, sen menneisyyskuvaan kuului myös oma lähi-itänsä, rajan takaa avautuva Karjala.
Koskaan Suomeen kuulumattomiin Raja-Karjalaan ja itäiseen Venäjän Karjalaan kohdistunutta harrastusta kutsutaan karelianismiksi. Tietoisuus ja tieto rajan- takaisesta heimomaasta on saanut suurimman inspiraationsa Kalevalasta.
Kiinnostus Karjalaan ei ole vain runoa ja aatetta, vaan monenkirjavaa joukkoa liikuttanut suuntaus: karelianismi on samalla kertaa muinais- ja luonnontieteellistä retkeilyä sekä kansatieteellistä ja taiteellista turismia.
Karjalan kuva on kertomus karelianismista ja sen vai- heista Tarton rauhaan 1920 saakka.
***
Ulla Piela, Mari Mäkiranta ja Eija Timonen (toim.)
NÄKYVÄKSI SEPITETTY MAA
Näkökulmia Suomen visualisointiin

Ympäristöä, maisemaa, tilaa ja paikkaa on mahdollista tarkastella suomalaisuudesta kertovina visuaalisina esityksinä. Esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelan ja hänen aikalaistensa teokset ovat vaikuttaneet monella tavalla tapoihin, joilla katsomme ympärillemme. Nämä katsomisen tavat ja kuvakulmat ovat näkyneet monella tavalla suomalaisten taiteilijoiden, arkkitehtien, visuaalisten suunnittelijoiden ja muotoilijoiden valinnoissa.
Suomalaisessa nykykulttuurissa on kuitenkin tarve ja mahdollisuus tuottaa suomalaisuuteen myös traditiosta poikkeavia katsomisen tapoja ja uudenlaisten visuaalis- ten tilojen suunnittelua. Tämä on havaittavissa suoma- laisten arjessa, kotien sisustuksissa, kaduilla, kahviloissa, julkisissa tiloissa ja mediataiteessa.
Näkyväksi sepitetty maa on ajantasainen kartoitus siitä, miten katsomisen kohteita on tarkasteltu ja tulkittu taiteen, kulttuurin ja muotoilun tutkimuksen piirissä.
***
Aleksis Kivi
KARKURIT
Kriittinen editio

Aleksis Kiven (1834–1872) viisinäytöksistä murhenäytelmää Karkurit (1867) pidettiin sen ilmestymisen aikoihin onnistuneempana kuin kirjailijan edeltäviä näytelmiä Nummisuutarit ja Kullervo. Myöhemmin arviot näytelmästä muuttuivat jyrkän päinvastaisiksi ja teosta kutsuttiin muun muassa ”literääriseksi aivokummitukseksi”. Vasta 1960- ja 1970-lukujen onnistuneet teatteri- toteutukset avasivat näytelmän ansioita uudelleen.
Näytelmätekstin ja kommentaarien lisäksi Karkurien kriittinen editio tarjoaa uutta tietoa näytelmän moni- tasoisesta dramaturgiasta sekä teoksen julkaisu- ja teatterihistoriasta. Lisäksi editiossa valaistaan näytelmän suhteita eurooppalaiseen draamaperinteeseen, taustoitetaan sääty-yhteiskunnan murrosta 1800-luvun Suomessa sekä analysoidaan Kiven tapoja käyttää silosäe- mittaa näytelmässään.
***
Mikko Kauko ja Marko Lamberg (toim.)
NAANTALIN LUOSTARIN KIRJA

Naantalin luostarin kirja on keskiaikaisten tekstien kokoelma, jota säilytetään nykyään Tukholman Kuninkaallisessa kirjastossa. Tämä harvinainen kokoelmakäsi- kirjoitus julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa suomeksi käännettynä.
Kokoelman 26 kirjoituksen aihepiirit ovat monenkirjavia: hengellisten tekstien lisäksi joukossa on muun muassa lääkereseptejä sekä novellikokoelma miehen ja naisen välisestä luottamuksesta – tai sen puutteesta.
Kirjoitukset välittävät edustavan kuvan niistä tiedoista ja käsityksistä, joita keskiajan suomalaisilla oli maailmasta, ihmiskunnan historiasta, elämän tarkoituksesta ja tuonpuoleisesta. Suomalainen kulttuuri oli jo keski- ajalla kansainvälistä – teoksessa liikutaan eri puolilla Eurooppaa ja sen ulkopuolella. Kertomukset välittivät ja välittävät edelleen kaukomaihin liittyvää eksotiikkaa.
***
Anneli Sarhimaa
VAIETUT JA VAIENNETUT
Karjalankieliset karjalaiset Suomessa

Karjalan kieli ja karjalankielisten oikeudet on sivuutettu Suomessa aivan viime vuosiin saakka. Miksi karjalan kielestä on vaiettu ja miksi sitä on vähätelty? Miten nyky-Suomessa tulisi tukea karjalan kielen puhujia, jotta heidän ei enää tarvitsisi vaieta omalla kielellään?
Vaietut ja vaiennetut -teos on ensimmäinen kokonais- valtainen esitys Suomen kotoperäisestä karjalankielisestä väestöstä. Historian, kielen ja kulttuurin lisäksi
se kuvaa karjalankielisten asemaa sodanjälkeisessä Suomessa ja ottaa kantaa siihen, miten heidän mahdollisuuksiaan käyttää karjalaa ja siirtää kieltä uusille puhujapolville tulee parantaa.
Kirja on tarkoitettu Suomen karjalankieliselle yhteisölle, kielellisten oikeuksien toteutumisesta vastaaville päättäjille ja virkamiehille, tutkijoille ja opiskelijoille sekä kaikille vähemmistökielten asemasta ja Suomen kieli-ilmastosta kiinnostuneille lukijoille.

***
Terhi Utriainen
ENKELEITÄ TYÖPÖYDÄLLÄ
Arjen ja lumon etnografiaa

Millä tavoin nykymaailmassa on mahdollista uskoa enkeleihin? Tätä kysymystä uskontotieteilijä, etnografi Terhi Utriainen lähti selvittämään tutustumalla suomalaisiin ihmisiin, joiden elämässä enkelit ovat läsnä.
Juuri nyt enkelit kiinnostavat ihmisiä kovasti, ja enkeleitä käsitteleviä kirjoja ja muita enkelituotteita ilmestyy markkinoille tiuhaan. ”Tavalliset” suomalaiset ihmiset kutsuvat enkeleitä kumppaneiksi elämän kiemuroihin. Kenttätutkimus enkeleistä kiinnostuneiden parissa vie tutkijan monenlaisiin tilanteisiin: joogakoulun enkelimeditaatioviikolle, henkisyyden messuille ja enkelihoitajakurssille.
Enkeleitä työpöydällä avaa lukijalle tutkimuspäiväkirjan, jossa suomalaisten naisten kasvavaa kiinnostusta enkeleihin hahmotetaan kohtaamalla ihmisiä, keskustelemalla ja osallistumalla. Enkeliuskossa yhdistyy kutkuttavalla tavalla vanha ja uusi uskonto.
***
Marja-Liisa Honkasalo ja Kaarina Koski (toim.)
MIELEN RAJOILLA
Nykypäivän kummat kokemukset

Monelle meistä on tapahtunut jotakin erilaista, pysähdyttävää, hämmentävää tai selittämätöntä. Tämän kirjan aineistona ovat suomalaisten kirjeet, joissa he kuvaavat erikoisia kokemuksiaan kuten vainajien kohtaamisia, outoja valoja ja ääniä, ennenäkyjä, kuolemanrajakokemuksia ja kummittelua.
Väestötutkimuksen perusteella tällaiset kokemukset ovat yhtä tavallisia kuin sydämen rytmihäiriöt, mutta silti niitä salaillaan ja hävetään. Yhteiskunnassamme on tavallista epäillä kokijoiden todellisuudentajua tai mielenterveyttä.
Mielen rajoilla purkaa vaikenemisen kulttuuria ja kysyy, miksi kummista kokemuksista keskusteleminen tai niiden tutkiminen on niin latautunut asia. Kirja
on väkevä yhteiskunnallinen puheenvuoro kummista kokemuksista kertoneiden ihmisten puolesta ja yhdessä heidän kanssaan.
***
Markku Hokkanen ja Kalle Kananoja (toim.)
KIISTELLYT TIET TERVEYTEEN
Parantamisen monimuotoisuus globaalihistoriassa

Terveys ja sairauksien hoitaminen ovat olleet keskeisiä kysymyksiä kautta ihmiskunnan historian. Ihmisten pyrkimykset ylläpitää terveyttä ovat kietoutuneet kysymyksiin tiedosta, vallasta, politiikasta ja moraalista. Toisten suosimat parantajat ovat olleet toisille noitia, puoskareita tai vaarallisia poliittisia agitaattoreita.
Teoksen tutkimusartikkelit käsittelevät parantamisen asemaa eri aikoina eri puolilla maailmaa. Kirjassa pureudutaan parantamisen monimuotoisuuteen ja eritellään argumentteja, joita parantamisen puolesta ja vastaan on esitetty. Tekijät tarkastelevat, mihin parantamismuotojen suosio tai epäsuosio perustuu, miten uusia lääkintäkeinoja on omaksuttu kulttuuri- rajojen yli ja miten eri parantamismuotoja on pyritty kieltämään.
***
Heini Kainulainen, Jenni Savonen ja Sanna Rönkä (toim.)
VANHA LIITTO
Kovien huumeiden käyttäjät 1960–1970 -lukujen Helsingistä

Niin kutsuttu Vanha liitto aloitti kovien huumeiden käyttönsä 1960–1970-luvuilla ensimmäisen huumeaallon nosteessa. Näiden ikääntyneiden käyttäjien ja ex-käyttäjien haastatteluihin pohjaava teos kuvaa kovien huumeiden käyttäjien elämää ja heihin kohdistettua kontrollia. Samalla kirja valottaa erään marginaaliryhmän syntyä rakennemuutoksen ja lähiöistymisen puristuksessa.
Tieteellinen tutkimus Vanhan liiton sukupolvesta tarjoaa uuden, käyttäjien omiin kokemuksiin perustuvan, näkökulman ensimmäisen huumeaallon aikaisiin tapahtumiin. Käyttäjillä on myös ollut aivan erityinen näköalapaikka tarkastella huumausainekulttuureissa ja -markkinoilla tapahtuneita ilmiöitä noin 40 vuoden perspektiivistä.
***
Outi Fingerroos, Sanna Lillbroända-Annala, Maija Lundgren ja Niina Koskihaara (toim.)
YHTEISKUNTAETNOLOGIA

Etnologiset tutkimusmenetelmät kiinnostavat enenevässä määrin myös muiden tieteenalojen tutkijoita. Yhteiskuntaetnologia keskittyy ajankohtaiseen yhteiskunta- etnologiseen tutkimukseen.
Yhteiskuntaetnologit ovat kiinnostuneita ihmisistä, heidän elämästään, arjestaan ja kokemuksilleen antamista merkityksistä. Virallisten lausuntojen, asiantuntijoiden arvioiden ja julkisen sanan taustalla on paljon hiljaista tietoa, mielipiteitä ja tunteita, joista yhteiskuntaetnologit innostuvat. Arkisten kokemusten kartoittamiseen etnologinen työkalupakki tarjoaa erityistyövälineitä, kuten haastattelututkimuksen, havainnoinnin ja erilaiset tekstinluvun menetelmät.
Artikkelikokoelma on tarkoitettu sekä oppikirjaksi että ajankohtaiseksi tieteelliseksi puheenvuoroksi yhteis- kuntaetnologisen tutkimuksen ydinkysymyksistä.
***
Maunu Häyrynen ja Antti Wallin (toim.)
KULTTUURISUUNNITTELU
Kaupunkikehittämisen uusi näkökulma

Kulttuurisuunnittelu, cultural planning, on maailmalla jo pitkään käytetty kaupunkikehittämisen malli, joka tekee nyt tuloaan Suomeen. Se perustuu laajaan käsitykseen kulttuurista elämäntapana, paikallisten yhteisöjen osallistumiseen ja hallinnon sektorirajojen ylittämiseen.
Kulttuurisuunnittelu tarjoaa vaihtoehdon ylhäältä ohjatulle, instituutiovetoiselle ja välineelliselle ”luovan kaupungin” kehittämiselle. Siinä pyritään poikkihallinnollisten prosessien avulla palauttamaan paikan ja yhteisöjen kokonaisvaltainen ymmärrys ja aito vuoro- vaikutus kaupunkisuunnittelun ja kulttuuritoiminnan perustaksi. Päämääränä on paikallisiin identiteetteihin perustuva, reilu ja joustava kehittäminen.
Kirjan tekijät ovat toteuttaneet kulttuurisuunnittelua ja sitä vastaavia hankkeita Suomessa ja Ruotsissa. Kirja on ensimmäinen näkökulmaa laajasti esittelevä tutkimusjulkaisu Suomessa.
***
Sanna Karkulehto ja Leena-Maija Rossi (toim.)
SUKUPUOLI JA VÄKIVALTA
Lukemisen etiikkaa ja poetiikkaa

Sukupuolitettu ja seksuaalinen hyväksikäyttö sekä muu fyysinen väkivalta ovat näkyviä ilmiöitä nykykulttuurissa. Etenkin naisruumis on sen teksteissä ja kuvastoissa monenlaisen hyväksikäytön ja väkivallan kohde. Miehet taas esitetään usein naisia hyväksikäyttävänä ja väki- valtaisena sukupuolena – tai vastaavasti toisten miesten väkivallan kohteena.
Kirja tarkastelee sukupuolittunutta väkivaltaa nykykulttuurin ilmiönä. Teos kysyy, millä eri tavoin väkivallan esityksiä voi lukea, katsoa ja vastaanottaa. Se tarkastelee kriittisesti sukupuolen, vallan ja väkivallan risteämistä kirjallisuudessa, elokuvissa, televisiossa sekä internetissä. Analyysin kohteena ovat muun muassa scifi- ja komediasarjat, runot ja nationalistiset blogikirjoitukset.
***
Kristiina Kalleinen
SUURIRUHTINASKUNNAN ETUVARTIOSSA
Ministerivaltiosihteeri R. H. Rehbinder Suomen etujen puolustajana Pietarissa 1811–1841

Valtiosihteeri R. H. Rehbinder oli avainasemassa, kun juuri Venäjän suuriruhtinaskuntaan liitetyn Suomen asemaa pyrittiin vakauttamaan. Rehbinder esitteli Suo- men asioita Venäjän keisarille kolmen vuosikymmenen ajan, ja samalla seurasi ja kontrolloi ilmapiiriä ja tapah- tumia Suomessa.
Toisin kuin tähänastisessa tutkimuksessa on annettu ymmärtää, Rehbinderin merkitys keisarin edustajana korostuu myös 1830-luvulla ja etenkin katovuosien aikana, jolloin hän keisarin käskystä ja keisarin antamilla valtuuksilla teki kiertomatkoja Suomessa tilannetta selvittäen ja virkamiehille käskyjä antaen.
Tieteelliseen tutkimukseen pohjautuva yleistajuinen elämäkerta R. H. Rehbinderistä sopii kaikille Suomen suuriruhtinaskunnan alkuvuosikymmenien historiasta kiinnostuneille.
***
Pauli Heikkilä
TASAVALTA VAI TASAPAINO?
Suomalaiset keskustelut Paneuroopan ja Uuden Euroopan yhdentymissuunnitelmista 1923–1944

Itsenäinen Suomi joutui määrittelemään suhteensa ensimmäisen maailmansodan jälkeen syntyneeseen kansainväliseen ympäristöön. Tasavalta vai tasapaino? kuvaa käytyä keskustelua kahden vaihtoehdon vastakkainasetteluna.
Toinen puoli perusteli poliittista yhteistyötä yhteisellä eurooppalaisella sivistyksellä, toiselle Eurooppa oli kansallisvaltioiden pelikenttä, jolla maiden välinen kilpailu vei kehitystä eteenpäin. Natsi-Saksan julistama Uusi Eurooppa lisäsi tähän vastakkainasetteluun hegemonian käsitteen, jota Suomessakin vähälukuiset fasistit kannattivat.
Periaatteellinen jakolinja tasavallan ja tasapainon välillä vaikuttaa myös nykyisessä keskustelussa Suomen asemasta Euroopan unionissa.
***
Kirsi Keravuori
SAARISTOLAISIA
Elämä, arki ja vanhemmuus laivuriperheen kirjeenvaihdossa

Kustavilaisen talonpoikaislaivuri Simon Janssonin ja hänen vaimonsa Wilhelmina Widbomin kirjeet kolmelle pojalleen avaavat harvinaisen näkymän 1800-luvun saaristolaisten elämään ja arkeen, lapsiaan kouluttavien vanhempien tulevaisuudentoiveisiin sekä sosiaalisen nousun mahdollisuuksiin.
Arkisista asioista – rahahuolista, ruokalähetyksistä ja saaristoyhteisön uutisista – kertovien kirjeiden tarkka analyysi tuo uutta tietoa talonpoikaispurjehduksella vaurastuneen saariston elämäntavasta ja ajatusmaailmasta. Teos kuvaa yhden perheen maailmaa ajalta, jol- loin harva säätyläistön ulkopuolella osasi kirjoittaa. Se tuo lukijan lähelle menneisyyden ihmisten oman äänen ja haastaa sivistyneistön luomaa kuvaa 1800-luvusta.
***
Toni Lahtinen, Maria Laakso ja Merja Sagulin (toim.)
LINTUKODON RANNOILTA
Saarikertomukset suomalaisessa kirjallisuudessa

Länsimaisen kirjallisuuden on katsottu alkaneen saarien kuvauksesta. Saarikertomusten pitkät juuret ulottuvat aina Odysseuksen seikkailuihin. Saarikirjallisuutta voi nykyään pitää itsenäisenä lajina, jolla on tyypilliset teemat, juonenkulut ja henkilöhahmot. Harvoin on kuitenkaan kiinnitetty huomiota siihen, miten erilaisia saari- kertomuksia suomalaisessa kirjallisuudessa on sepitetty.
Lintukodon rannoilta käsittelee sitä, minkälaisia haaveita ja pelkoja suomalaiset kirjailijat ovat heijastaneet todellisiin ja kuviteltuihin saariin. Aineistoon lukeutuu kirjallisuuden eri lajeja, kuten satu, lastenkirjallisuus, seikkailukirjallisuus, matkakirjallisuus, lyriikka, satiiri ja tieteiskirjallisuus. Kokoelmassa kuljetaan matka menneisyydestä nykypäivään ja etsitään toisaalta pysyvää ja jatkuvaa, toisaalta muuttuvaa ja aika- sidonnaista.
***
Tuija Laine
AAPISEN JA KATEKISMUKSEN TAVAAMISESTA ITSENÄISEEN LUKEMISEEN
Rahvaan lukukulttuurin kehitys varhaismodernina aikana

Teos luotaa kansanihmisten lukemiskulttuuria 1600- luvulta 1800-luvun alkuun. Tuona aikana lukeminen kehittyi pikkuhiljaa katekismuksen tekstien toistolu- kemisesta kohti monipuolisempien tekstien itsenäistä lukemista ja jopa niiden synnyttämien lukukokemusten ylöskirjaamista. Luettavat tekstit olivat kuitenkin edel- leen usein uskonnollisia, kuten hartauskirjoja, postilloja ja Raamattu.
Teos on tieteellinen tutkimus, joka on tarkoitettu kaikille lukemisen historiasta kiinnostuneille. Se valottaa lukemisen historian tutkimukseen liittyviä näkö- kulmia, kokoaa yhteen varhaisemman suomalaisen lukemistutkimuksen tuloksia ja tuo uutta tietoa taval- lista kansaa varten kirjoitetuista kirjoista sekä niiden käyttötarkoituksesta ja levinneisyydestä.
***
Elise Nykänen
MYSTERIOUS MINDS
The Making of Private and Collective Consciousness in Marja-Liisa Vartio’s Novel’s

Marja-Liisa Vartio (1924–1966) is considered one of the foremost innovators of consciousness presentation in the Finnish post-war modernism. Mysterious Minds explores the portrayal of fictional minds in her novels.
The volume suggests alternative methods for reading Vartio’s fictional minds not only as private, solipsist and self-reflective consciousnesses but also as social, collective and interconnected entities. These interacting minds sometimes remain unreadable and mysterious even to characters themselves.
The volume is an enjoyable and beneficial read both for students and scholars sharing an interest in recent cognitive and affective narrative studies as well as for everyone interested in Vartio’s oeuvre.
***
Silja Vuorikuru
AINO KALLAS
Maailman sydämessä

Maailman sydämessä on ensimmäinen elämäkerta Suo- men ja Viron yhteisestä kirjailijasta, Aino Kallaksesta (o.s. Krohn, 1878–1956).
Aino Kallas loi oman aikansa naiskirjailijaksi poik- keuksellisen kansainvälisen kirjailijauran ja saavutti vankan aseman eurooppalaisessa kirjallisuuselämässä. Kirjailija asui vuosien ajan Lontoossa, jossa hänen avio- miehensä toimi Viron-lähettiläänä. Kansainvälisen me- nestyksen kääntöpuolena oli kuitenkin juurettomuuden kokemus, josta kirjailija kirjoitti sekä päiväkirjassaan että kaunokirjallisessa tuotannossaan vuosikymmenten ajan.
Aino Kallaksesta on syntynyt vahva mielikuva kielletyn rakkauden kuvaajana, jonka elämän tunnetuin episodi oli rakkaussuhde runoilija Eino Leinoon. Elämäkerta kertoo Kallaksesta kirjallisen kutsumuksensa varhain löytäneenä kirjailijana, jonka tuotannossa näkyivät vahvasti hänen oman elämänsä raskaatkin kokemukset.
***
Petri Karonen and Marko Hakonen (eds.)
PERSONAL AGENCY AT THE SWEDISH AGE OF GREATNESS 1560–1720

Personal Agency at the Swedish Age of Greatness 1560–1720
provides fresh insights into the state-building process in Sweden. During this transitional period, many far- reaching administrative reforms were carried out, and the Swedish state developed into a prime example of the ‘power-state’. In early modern studies, agency has long remained in the shadow of the study of structures and institutions. State building in Sweden was a more diversified and personalized process than has previ- ously been assumed. Numerous individuals were also important actors in the process, and that development itself was not straightforward progression at the macro- level but was intertwined with lower-level actors.
________________________________
***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.

Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/ josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja- arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja- arvostelut/.
-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: <http://lists.utu.fi/pipermail/h-verkko/attachments/20170828/48d841eb/attachment-0001.html>