[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Maltillista lihankulutusta

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Katja Hyvönen <katja.hyvonen at uef.fi> YTT, Joensuu
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Mattila, Hanna (toim.): Vähemmän lihaa. Kohti kestävää ruokakulttuuria.
Gaudeamus, 2016. 223 sivua.


Maltillista lihankulutusta
---------------------------------------------------------

Lihaa saa syödä, mutta kohtuus kaikessa. Näin voidaan tiivistää maa- ja
metsätalousministeriössä neuvottelevana virkamiehenä työskentelevän Hanna
Mattilan toimittaman teoksen keskeisin sanoma.

Teoksen lähtökohtana on, että lihan kulutusta on syytä vähentää.
Ajatuksena on kuitenkin pikemminkin kohtuullistaminen kuin lihansyönnistä
luopuminen kokonaan. Tässä mielessä teos onkin varsin ajankohtainen. Fleksaus
eli osa-aikainen kasvissyönti on jopa nimetty tämän hetken kuumimmaksi
ruokatrendiksi. Tätä voi selittää osaltaan se, että markkinoille on parin
viime vuoden aikana tullut runsaasti uusia proteiinipohjaisia lihankorvikkeita
ja valmisaterioita, joiden kysyntä on välillä jopa ylittänyt tarjonnan.
Myynti on parhaimmillaan jopa kaksinkertaistunut. Tämä ei välttämättä
kerro kasvissyöjien lisääntyneestä määrästä vaan siitä, että
kasvisruoka kiinnostaa yhä enemmän myös sekasyöjiä.

Lihaa syödään liikaa

Kirja rakentuu Mattilan kirjoittamasta johdannosta, yhdeksästä pääluvusta ja
kirjan sanomaa kokoavasta päätösluvusta. Artikkelit ovat eri alojen
asiantuntijoiden, pääasiallisesti tutkijoiden, kirjoittamia. Teksteissä
käsitellään lihan- ja kasvisyönnin merkitystä esimerkiksi ruokakulttuurin,
terveyden, maatalouden ja kuluttajien makumieltymysten näkökulmista.

Lihan suosiota selitetään etenkin ruokakulttuurilla. Liha koetaan
ravitsemuksellisesti tärkeänä ja jopa välttämättömänä osana
ruokavaliota. Lihaa on myös helposti saatavilla helposti valmistettavassa
muodossa, sen mausta pidetään ja liha koetaan sosiaalisesti hyväksyttävänä
valintana. Vastaavasti helppojen kasvisruokien saatavuus voidaan kokea
vähäisenä, makua heikkona ja valmistaminen vaikeana. Kasvissyönnin
lisäämisen kannalta keskeistä olisikin saada uusia helppoja ruokaratkaisuja.
Tarvitaan myös uusia tapoja ja perinteitä, jotka suosivat
kasvisruokakulttuuria. Näitä vaihtoehtoja onkin alkanut tulla markkinoille
yhä enemmän. Kasvisruokailun tulevaisuus nähdäänkin valoisana.

Lihansyönnin vähentämistä perustellaan terveys- ja ympäristösyillä.
Vaikka lihassa on monia terveyden kannalta tärkeitä ravinto- ja
kivennäisaineita, syödään lihaa terveysnäkökulmasta aivan liikaa. Myös
ympäristön näkökulmasta lihaa kulutetaan liikaa. Mikäli halutaan luoda
kestävää tuotantoa, on se paremmin mahdollista nykyistä pienemmällä
eläinmäärällä. Ruokavaliomuutosten kautta ilmastovaikutuksia voidaan
vähentää laskentatavasta riippuen noin 20-50 prosentilla. Vähennyksen
suuruuteen vaikuttaa esimerkiksi se, minkä lihan kulutusta vähennetään ja
korvataanko vähentynyt lihankulutus eläin- vai kasvikunnan tuotteilla.
Naudanlihan ilmastovaikutukset ovat suuremmat kuin sianlihan ja broilerin;
toisaalta naudat voivat hyödyntää ihmisravinnoksi kelpaamatonta heinää,
jota voidaan viljellä myös pohjoisen karuissa olosuhteissa. Vastaavasti
broilerit ja siat syötetään sellaisella ravinnolla, joita ihminen voisi
syödä itsekin.



Kuva: Karjaa niityllä, Jacob van Stry (1756–1815).

Maatalous kasvisvoittoisemmassa Suomessa

Teoksen kiinnostavinta antia ovat skenaariot kasvisvoittoisuuden vaikutuksista
maatalouden rakennemuutokseen. Jos lihankulutus laskisi vain hieman ja
lihaproteiinia korvattaisiin myös muilla eläinproteiineilla, vaikuttavuus
olisi maatalouden kannalta melko neutraali. Maataloustuotannon painopiste
siirtyisi kuitenkin sian- ja emolehmätuotannosta maidon- ja
naudanlihantuotantoon. Kotimaisuuden kannalta tilanne olisi todennäköisesti
myönteinen, sillä lihan tuonti laskisi ja peltopinta-alan vapautuessa
rehuomavaraisuus nousisi.



Kuva:  Savolainen maisema, koulutaulu. Pihlajaveden ala-asteen kokoelma Keuruu.

Sen sijaan jos lihan kokonaiskysyntä vähenisi puoleen kymmenessä vuodessa ja
lihaa korvattaisiin entistä enemmän kasvikunnan tuotteilla, kotimainen
tuotanto ei välttämättä kykenisi vastaamaan lisääntyneeseen kysyntään.
Tuotantoa on ainakin toistaiseksi liian vähän, se ei ole riittävän
kilpailukykyistä, eikä Suomessa ole valmiina kattavia arvoketjuja
ihmisravinnoksi tarkoitetuille proteiinikasveille. Myöskään
maatalouspolitiikalla ei ole tällä hetkellä välineitä vaihtoehtoisten
proteiinilähteiden tukemiseen. Tässä skenaariossa ruuan tuonti
todennäköisesti lisääntyisi ja vastaavasti kotimainen tuotanto ajautuisi
vaikeuksiin. Jos kasvisvoittoisuutta halutaan tukea kestävällä tavalla,
tulisikin myös maatalouspolitiikkaa uudistaa ja tukea alan kilpailukyvyn
kehittymistä.

Kestävä ruokakulttuuri

Kasvissyöntiä käsittelevä keskustelu on joskus jyrkkää. Osa voi kokea jopa
viikoittaisen kasvisruokapäivän valinnanvapauden rajoittamisena ja
ideologisten ajatusten pakkosyöttämisenä. Toiset eivät edes halua
keskustella muusta kuin pyrkimyksestä lihan- ja jopa eläintuotannon
täydelliseen lopettamiseen. Kirjoittajat onnistuvat purkamaan tämän
kaksijakoisen ajattelun tarpeettomuutta. Osittainen muutos voi olla yhteiskunnan
kannalta kokonaisuutena perustellumpi ratkaisu ja paremmin toteutettavissa.
Sekä terveyden että ympäristön kannalta keskeistä on myös ohjata jäljelle
jäävää lihantuotantoa – kuten muutakin maataloutta – mahdollisimman
kestävään suuntaan.

Vaikka Vähemmän lihaa on varsin monipuolinen katsaus aiheeseen, eläinten
hyvinvointia ei käsitellä lainkaan. Tätä kirjoittajat perustelevat aiheesta
jo aiemmin ilmestyneellä laajalla kirjallisuudella. Tämä on tietysti totta.
Kokonaisuuden kannalta rajaus on kuitenkin harmillinen. Avoimeksi kysymykseksi
jääkin, miten eläinten hyvinvointi suhteutuu osittaiseen kasvissyöntiin ja
miten eläinten hyvinvointi toteutuisi erilaisissa kasvissyönnin skenaarioissa.



Kuva: Pasiphaé et le taureau de Crète, Ovide, Métamorphoses Livre XV, 3e-4e
quart du XVe siècle, Paris, BNF.

---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/