[H-verkko] Tampere, Väitös: Yksimielisyydestä yhteiseen sopimiseen Paikallisyhteisön poliittinen kulttuuri ja Kokemäen kivikirkon rakennusprosessi

[agricola at utu.fi]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi ilmoitus:
---------------------------------------------------------

Väitös: Yksimielisyydestä yhteiseen sopimiseen Paikallisyhteisön poliittinen
kulttuuri ja Kokemäen kivikirkon rakennusprosessi 

Tampere, Kanslerinrinne 1
13.5.2016 klo 12:00
---------------------------------------------------------

FM Ella Viitaniemen Suomen historian alaan kuuluva väitöskirja 

Yksimielisyydestä yhteiseen sopimiseen Paikallisyhteisön poliittinen kulttuuri
ja Kokemäen kivikirkon rakennusprosessi 1730-1786 (Changes in the Political
Culture and Local Community Shown in the Building Process of Kokemäki Stone
Church (1730-1786))

tarkastetaan 13.5.2016 klo 12 Tampereen yliopiston Pinni B-rakennuksen
luentosalissa 1097, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Kimmo Katajala (Itä-Suomen yliopisto).
Kustoksena toimii professori Pirjo Markkola.

Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Paikallisyhteisön poliittinen kulttuuri ja Kokemäen kivikirkon
rakennusprosessi 1730-1786

Tutkimuksen lähtökohtana on Kokemäen kivikirkon suunnittelu- ja
rakennushanke, josta muodostui monimutkainen hallinnollinen prosessi. Se
kulminoitui neljään päätökseen kirkon rakennusmateriaalista,
sijoituspaikasta, rakennusmestarista ja rakennustoimikunnan valinnasta. Nämä
päätökset käynnistivät politiikkaprosessin ja nostivat kysymykset
vallankäytöstä, osallistumisesta ja päätöksenteosta sekä
paikallishallinnon ja keskushallinnon välisestä suhteesta.

Kokemäen uuden kirkon rakennushanke osui julkisen rakentamisen
lainsäädännön murrokseen. Ruotsin valtakunnassa annettiin 1776 määräys,
joka velvoitti seurakunnat rakentamaan kivikirkkoja. Piirustukset piti
tarkistuttaa Tukholman yli-intendentin virastossa, mikäli seurakunta anoi
valtakunnallista rahoitusta. Päätöksen takana olivat hyödynaikakauden idea
metsien säästämisestä sekä halu luoda kestävä julkinen kivirakennuskanta.
Samalla otettiin askel kohti keskitettyä rakennusvalvontaa. Kokemäkeläiset
kannattivat yksimielisesti edullisen puukirkon rakentamista, sillä kirkko oli
yhteisön ylläpitämä yleinen rakennus, jonka rakentaminen ja korjaustyöt
koskivat kaikkia taloja ja tilattomia ruokakuntia. Tukholmasta tuli kuitenkin
määräys rakentaa uusklassinen kivikirkko. Kirkon rakennusmateriaalin ja
paikan valinnat perustuivat maastossa tehtyihin katselmuksiin sekä paikallisten
kuulemiseen pitäjänkokouksessa, mikä on osoitus uudenlaisesta tutkivasta ja
valistuneesta päätöksenteosta. Keskiaikainen kirkonpaikka päätettiin
muuttaa Kokemäenjoen etelä rannalle, mikä aiheutti pitäjäläisissä
voimakkaita reaktioita. Kun keskushallinnon avulla oli määritelty kirkon
rakennusmateriaali- ja paikka, siirtyi päätöksenteon painopiste
paikallistasolle. Kirkonrakennushanke käynnisti politiikkaprosessin, jonka
kautta tarkennettiin pitäjänkokouksen toimintaperiaatteita sekä muutettiin
poliittista toimintakulttuuria. Tutkimus osoittaa, että ymmärrys hyvästä
hallinnosta oli olemassa 1700-luvun jälkipuoliskolla länsisuomalaisella
maaseudulla.

Kokemäen tilat kantoivat huomattavan osan kivikirkon rakennuskustannuksista.
Suoritukset jakaantuivat usealle vuodelle (1780, 1784–86), mutta ne kavensivat
talonpoikien taloutta ja suunnittelumahdollisuuksia. Talonpojat halusivat
kontrolloida heille lankeavia velvoitteita osallistumalla itse
päätöksentekoon ja sopia niistä avoimesti yhteisissä pitäjänkokouksissa.
Pitäjänmiesten osallistumisoikeudesta muotoutui poliittinen agenda, joka
yhdisti taloudelliset ja poliittiset intressit. Talonpojat siirtyivät eliitin
hiljaisesta myöntelystä ja peitellystä vastarinnasta avoimeen, oikeutensa
tuntevaan toimintaan, joka käytiin julkisilla poliittisilla areenoilla.

Kokemäen kirkkohanketta tarkastellaan tapaustutkimuksena neljän keskeisen
toimijan kautta. Kivikirkkohanke tuotti monipuolisen lähdemateriaalin, joka
läpäisi hallintohierarkian aina kuninkaasta paikallistasolle. Tutkimuksessa on
käytetty lähteinä kuninkaallisen majesteetin, yli-intendentin viraston, Turun
tuomiokapitulin ja Turun ja Porin läänin maaherran ja alioikeuden tuottamia
asiakirjoja sekä pitäjänkokousten pöytäkirjoja ja kirkossa luettuja
kuulutuksia.

******

Ella Viitaniemi on syntynyt Jämijärvellä ja hän on suorittanut filosofian
maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Nykyisin hän toimii tutkijana
Tampereen yliopistossa.

Viitaniemen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis;
2158, Tampere University Press, Tampere 2016. ISBN 978-952-03-0095-1, ISSN
1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica
Universitatis Tamperensis; 1657, Tampere University Press 2016. ISBN
978-952-03-0096-8, ISSN 1456-954X.

http://tampub.uta.fi/handle/10024/98880


---------------------------------------------------------
Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/