[H-verkko] Helsinki, Pehr Kalm ja Kaikki uitosta kolmessa vartissa. Metsähistorian Seuran esitelmätilaisuus

[agricola at utu.fi]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi ilmoitus:
---------------------------------------------------------

Pehr Kalm ja Kaikki uitosta kolmessa vartissa. Metsähistorian Seuran
esitelmätilaisuus

Helsinki, Kirkkokatu 6
5.2.2016 klo 14:00
---------------------------------------------------------

Metsähistorian Seura järjestää jälleen sydäntalven esitelmätilaisuuden
Tieteiden talolla salissa 505 perjantaina 5. helmikuuta 2016 klo 14.00–16.
Ohjelmasta vastaavat tällä kertaa professori (emer.) Anto Leikola ja seuran
tutkija-aktiivi Esko Pakkanen. Anto Leikola luennoi Pehr Kalmista ja Esko
Pakkanen aiheesta ”Kaikki uitosta kolmessa vartissa”.

Kahvitarjoilua varten pyydämme ilmoittautumiset Maija Kovaselle
(maijak.kovanen at gmail.com) tammikuun loppuun mennessä.

 

Anto Leikola: Pehr Kalm, vuosisatansa kuuluisin suomalainen

Pehr Kalm (suomeksi usein Pietari Kalm), 1716–1779, oli suomalainen
papinpoika, joka opiskeli Turussa ja sitten Linnén johdolla Upsalassa. Kun
Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia suunnitteli tutkimusmatkaa
Pohjois-Amerikkaan mm. uusien viljelykasvien löytämiseksi, Kalmia pidettiin
sopivimpana retken toteuttajaksi. Ennen matkaa hän sai Turusta talousopin
professorinviran, mikä auttoi työn rahoittamisessa.

Kalm viipyi matkalla yli kolme vuotta, 1747–1751, ja julkaisi palattuaan
kolminiteisen matkakertomuksen, joka käännettiin tuota pikaa ruotsista
saksaksi, englanniksi ja hollanniksi, sittemmin myös ranskaksi ja 1991
lyhennelmänä suomeksikin. Kirja jäi monista syistä Kalmilta kesken, mutta
onneksi hänen päiväkirjansa säilyivät, ja ne on julkaistu 1900-luvulla.

Pehr Kalmin kirjaa pidettiin aikanaan merkittävimpänä Pohjois-Amerikan
kuvauksena, ja myöhemminkin se on saanut tunnustusta tarkkuutensa ja
monipuolisuutensa ansiosta; Kalm ei tyytynyt kuvaamaan vain luontoa vaan
esitteli yhteiskuntaoloja, alkuasukkaiden tapoja ja monia muita seikkoja sekä
tulevien Yhdysvaltojen että ranskalaisen Kanadan alueelta; se sisälsi mm.
ensimmäisen luotettavan kuvauksen Niagaran putouksista. Kalmista tuli aikoinaan
kansainvälinen kuuluisuus, mutta tästä asemasta hän ei päässyt nauttimaan
vaan eli loppuelämänsä Turussa professorinvirkaansa hoitaen ja – paljolti
huonosti menestyneitä - viljelykokeita suorittaen.

 

Esko Pakkanen: Ankravee! Kaikki uitosta kolmessa vartissa

Suomessa on uitettu puuta yli 500 vuoden ajan. Kiivaimmillaan uitto oli
1900-luvun alkupuoliskolla, joskin määrällinen huippu saavutettiin vasta
vuonna 1964. Puut ovat uineet irrallaan tuhansissa puroissa ja joissa, lauttoina
isommissa joissa sekä mies-, hevos- tai konevoimin hinattuina tai varpattuina
sadoilla järvillä kuten myös meren rannikolla. Uittoväyliä on ollut
enimmillään lähes 50 000 kilometriä ja sama määrä työväkeä on tarvittu
saattamaan puut perille sahoille, tehtaille ja vientisatamiin. Uittomiesten
perusväittämä ”joka uittaa se voittaa” ei ehkä enää pidä paikkaansa,
mutta Suomessa uitetaan puuta edelleen, tosin vain pieniä määriä. Uittaminen
on halpaa eikä vesitie kulu.

Esitelmässään Esko Pakkanen kertoo mm. uiton alkuvaiheista, kiihkeästä
ajanjaksosta 1950- ja 1960-luvuilla sekä nykyaikaisesta uitosta,
uittoväylistä, erottelusta ja uittotyövoimasta.

Tiedustelut: Jaana Laine (jaana.laine at helsinki.fi)
---------------------------------------------------------
Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/