[H-verkko] Turku, Siirtolaisuusinstituutti: Sodan pakolaiset: Seminaarisarja sotalapsista, evakuoinneista ja asuttamisesta 1939–1945

[agricola at utu.fi]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi ilmoitus:
---------------------------------------------------------

Siirtolaisuusinstituutti: Sodan pakolaiset: Seminaarisarja sotalapsista,
evakuoinneista ja asuttamisesta 1939–1945

Turku, Eerikinkatu 34
21.4.2016 klo 09:20
---------------------------------------------------------

Seminaarisarja sotalapsista, evakuoinneista ja asuttamisesta
1939–1945 Siirtolaisuusinstituutissa Turussa, Eerikinkatu 34

Seminaarin järjestävät yhteistyössä historia-alan yritys Oy Sigillum Ab ja
Siirtolaisuusinstituutti.  Seminaarit ovat avoimia ja maksuttomia.
Kahvitarjoilua varten pyydämme ilmoittamaan osallistumisesta kevään
seminaariin viimeistään 19.4.2016 Terhi Kivistölle
(terhi.kivisto at sigillum.fi).

Evakuoinnit-teema

Torstaina 21.4.2016

9.20–9.30 Tervetuliaissanat Tuomas Martikainen, Siirtolaisuusinstituutin
johtaja

Sessio 1 Kommentaattori Markku Mattila, Siirtolaisuusinstituutti

9.30–10.10  FT Pirkko Kanervo, Turun yliopisto: ”Miksi menetimme Karjalan?
Poliittista taustaa”

10.10–10.50 FT Tuomas Tepora, Helsingin yliopisto: “Ahneita isäntiä ja
kiittämättömiä evakoita. Talvisodan väestönsiirtojen kokemushistoriaa”

10.50-11.20 kahvitarjoilu

Sessio 2 Kommentaattori Eveliina Lyytinen, Siirtolaisuusinstituutti

11.20–12.00 FT Tuula Eskeland, emerituslehtori, Kööpenhaminan yliopisto:
Suomalaisia sotalapsia Skandinaviassa

12.00–12.40 KT Merja Paksuniemi, Lapin yliopisto: ”Vieras maa ja raitaiset
karkit” – Lapin lapset evakossa

12.40 –12.45 Loppukeskustelu

 

Asuttaminen-teema

Torstaina 17.11.2016

 

9.20–9.30 Tervetuliaissanat Elli Heikkilä, Siirtolaisuusinstituutin
tutkimusjohtaja

Sessio 1 Kommentaattori Tuomas Martikainen, Siirtolaisuusinstituutti

9.30–10.10 VTT Antero Leitzinger, Maahanmuuttovirasto: Ulkomaalaisten
asuttaminen Suomeen

10.10–10.50 FT Heli Kananen, Jyväskylän yliopisto: Siirtoväen sopeuttaminen
sodanjälkeisessä Suomessa – esimerkkinä ortodoksinen vähemmistö

10.50–11.20 kahvitarjoilu

Sessio 2 Kommentaattori Kjell Herberts, Siirtolaisuusinstituutti

11.20–12.00 FT Aapo Roselius, Helsingin yliopisto: Asuttaminen
ruotsinkielisillä seuduilla välirauhan aikana

12.00–12.40 FT Pirkko Kanervo, Turun yliopisto: Kysymys evakkojen
sijoittamisesta Suomen ruotsinkielisille alueille jatkosodan jälkeen 

12.40–12.45 Loppukeskustelu

***


Vuonna 2015 Suomeen tuli 32 478 turvapaikanhakijaa. Edelleen jatkuvat
pakolaistulvat ovat nostaneet lehdistössä esiin sota-ajan luovutettujen
alueiden evakot ja heidän asuttamisensa eri puolille maata.  Ruotsi on
muistuttanut suomalaisista sotalapsista, pääministeri todennut perheensä
auttaneen sota-aikana evakoita, kuten nyt pakolaisia, tarjoamalla asunnon.
Ovatko kyseessä rinnastettavat ilmiöt? Olisiko yli 70 vuoden takaisesta
evakuoinnista ja asuttamisesta jotain opittavaa tämän hetken tilanteessa?
Miten silloin onnistuttiin?

Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa luovutetussa osassa Viipurin lääniä asui
ennen sotaa noin 420 000 henkeä. Siviilien evakuointi sodan jaloista toteutui
eri vaiheissa. Syksyllä 1939 evakuoitiin Suomenlahden ulkosaarien väestöä.
Kun talvisota syttyi, oli pikaisesti siirrettävä turvaan Mannerheim-linjan
eteläpuolella ja sen tuntumassa sijaitsevien pitäjien väestö. Noin 100 000
henkeä pysyi paikoillaan koko sodan ajan alueilla, joita sota ei suoraan
koskettanut, ja lähti muun Suomen puolelle vasta rauhan tultua.

Karjalan menetyksen jälkeen viranomaiset ryhtyivät suorittamaan niin
kutsuttuja tasoitussiirtoja, tasaamaan evakoiden aiheuttamaa rasitusta eri
kuntien kesken. Karjalaisten ”lopullista” asuttamista koskeva
pika-asutuslaki säädettiin 28.6.1940. Lain toimeenpano sujui hitaasti jo
senkin takia, että siirtoväen sijoitussuunnitelman valtioneuvosto vahvisti
vasta lokakuun alussa. Keväällä 1941 alkoi jälleen muuttoliike, kun siirto
uusille sijoitussuunnitelman mukaisille paikkakunnille käynnistyi. Muutto ja
pika-asutuslain toimeenpano keskeytyivät jatkosotaan. Sitä mukaa kun armeija
valtasi Karjalaa takaisin omiin käsiin, väestöä alkoi palata entisille
kotiseuduille. Ensimmäiset 5 500 henkeä palasivat elokuussa 1941, ja
todellinen suurmuutto Karjalaan käynnistyi keväällä 1942. Kaikki eivät
palanneet, vaan varsinkin muusta kuin maataloudesta elantonsa saaneita jäi
palaamatta.

Uusi evakkotaival karjalaisille koitti kesällä 1944. Karjalaisten lisäksi
evakkoon joutuivat lappilaiset. Lapin sodan alkaessa evakuoitiin pohjoisesta
lähes koko väestö, 56 500 henkeä Ruotsiin ja 111 500 henkeä Pohjanmaalle.
Lapin kansa sai sodan jälkeen palata tuhotulle kotiseudulleen, karjalaisista
tuli ikuisia evakkoja. Rauhanehdoissa menivät jälleen Karjala sekä osat
Sallasta ja Kuusamosta. Nyt oli luovutettava myös Petsamo, jonka Neuvostoliitto
oli talvisodan aikana vallannut, mutta jonka se oli rauhanteossa antanut
Suomelle takaisin. Rauhanehtoihin kuului vielä Porkkalan vuokraaminen
venäläisille 50 vuodeksi.

Luovutettujen alueiden siirtoväki, yli 400 000 henkeä eli noin 11 % Suomen
silloisesta väkiluvusta, asutettiin pysyvästi muualle Suomeen. Heistä suurin
osa oli karjalaisia ja näistä vielä suurin osa maataloudesta ainakin osan
elannostaan hankkineita, joille muodostettiin erikokoisia tiloja sen mukaan,
mitä he olivat Karjalassa maata omistaneet. Toukokuussa 1945 säädetyn
maanhankintalain mukaan ensisijaisia maanluovuttajia olivat valtio,
rappiotilojen omistajat, tilakeinottelijat, yhtiöt, seurakunnat, kunnat,
säätiöt ja muut yhteisöt sekä harrastelijaviljelijät. Toissijaisia
maanluovuttajia olivat varsinaiset maanviljelijät, joilta maata voitiin
lunastaa vain tietyn valtioneuvoston määräämän asteikon mukaisesti.
Maanhankintalakiin liittyi vielä pykälä, jonka mukaan siirtoväen
sijoittaminen oli ruotsinkielisiin kuntiin toimitettava siten, ettei
yksikielinen kunta muutu kaksikieliseksi tai ettei kaksikielisessä kunnassa
enemmistö vaihdu. Evakoiden lisäksi maansaajia olivat perheelliset
rintamamiehet, sotalesket, sotainvalidit ja sotaorvot. Lain nojalla Suomeen
muodostettiin 45 000 uutta maatilaa ja 56 000 uutta asuintilaa.


---------------------------------------------------------
Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/