[H-verkko] Arvosteltavaksi: Into-kustannuksen kevään 2015 kirjoja

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi  Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)
Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia  osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com>, jossa ilmoitat kirjan  nimen ja kustantajan sekä postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen  kirjan.

***
Into kevään 2015 kirjoja
 
Kalle Kniivilä Krim on meidän – Imperiumin paluu
 
Kukaan ei olisi uskonut, että Venäjä voisi kaapata Krimin niemimaan Ukrainalta. Mutta niin vain kävi, ja hetkessä Euroopan sodanjälkeisen järjestyksen peruspilarit oli kaadettu. Nyt Venäjällä kerrotaan että Krim on ollut venäläinen ikimuistoisista ajoista. Ukrainan vallan aika oli vain historiallinen väärinkäsitys, joka nyt on korjattu. Krim on meidän on jatkoa toimittaja Kalle Kniivilän kehutulle kirjalle Putinin väkeä – Venäjän hiljainen enemmistö. Nyt tavalliset Krimin asukkaat saavat kertoa uudesta elämästään Venäjällä. Sorrettiinko Krimillä venäläisiä? Miksi Putin halusi Krimin? Mikä on muuttunut tavallisten krimiläisten elämässä, ja millainen on tataarien asema? Kaikkosivatko turistit Krimiltä, ja miten sinne nyt pääsee? Kirjassa tavataan esimerkiksi Anna Aleksandrovna, joka opettaa Ydinenergiayliopistossa ja asuu sotilasalueella. Hän on tyytyväinen siihen, että valtaa pitää nyt Moskova: palkkoja on nostettu, ja hän on voinut ostaa keittiöön korkean, valkoisen kaapin uusille lautasilleen. Sen sijaan Eskender Bariev ei ollut yhtä tyytyväinen, kun raskaasti aseistetut poliisit kolkuttivat hänen ovelleen aikaisin aamulla. He sanoivat etsivänsä kiellettyä kirjallisuutta ja käänsivät ylösalaisin koko huoneiston, jossa lapset vielä yrittivät nukkua. Lisäksi Kiovassa tavataan uuden vallan vastustajia, jotka ovat joutuneet pakenemaan Krimiltä, ja Moskovassa puoluejohtaja Irina Prohorova, joka vastusti Krimin valloitusta ja joutui siksi jättämään paikkansa. ”Imperiumin menettäminen on aina valtava trauma”, Prohorova sanoo.
 
***
Jera Hänninen & Jyri Hänninen
Suomalainen velkakirja – Ihmisten elämä velkaantuvassa maassa
 
Perintätoimistot ja niiden perimät kulut huolehtivat siitä, että kompastunut ihminen ei hevin nouse. Velasta on tullut iso bisnes, jossa veroparatiiseista johdetut perintäyhtiöt puristavat ylivelkaantuneista irti viimeisen pisaran. Velka on kauppatavaraa, jota myydään rajojen yli ja jolla tienataan isoja summia. Suomalainen velkakirja on kertomus siitä, miten velkavetoinen yhteiskunta ajaa Suomessa satoja tuhansia ihmisiä sosiaaliseen helvettiin. Samalla kirja on kuvaus maailmasta, joka on jakautumassa köyhien ja rikkaiden todellisuuteen. Laman syypäät eli Wall Streetin finanssipelurit rentoutuvat Belizen rannoilla siemaillen Piña Coladaa, mutta samaan aikaan suomalainen McDonald’sin työntekijä pohtii pientä palkkaansa, Helsingin vuokratasoa ja kallista ruokaa. Talouden käyrissä ylöspäin sojottavat vain maksuhäiriötilastot ja työttömyysluvut. Tämä tietää hyvää velkabisneksen ytimessä oleville ihmisille.
****
Mikko Jakonen & Tiina Silvasti (toim.)
Talouden uudet muodot
 
Talouskriisi runtelee, mutta niin maailmalla kuin Suomessa uskotaan yhä jatkuvaan kasvuun ja uusklassiseen talousteoriaan. Talouden uudet muodot esittelee taloudellisen toiminnan vaihtoehtoisia muotoja. Mitä ovat jakamistalous, solidaarisuustalous, yhteisvauraus, jälkikeynesiläisyys, perustulo, yhteiskunnallinen yritystoiminta ja uudet osuuskunnat? Millaista on talous fossiilikapitalismin jälkeen, ja millaista on nykypäivän palkkakilpailu, kulttuuripolitiikka ja työ prekaarissa yhteiskunnassa? Kirjan kirjoittajat ovat suomalaisia tutkijoita ja kansalaistoimijoita. Teos soveltuu peruslukemistoksi ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoille, toimittajille ja kaikille taloudesta yleisesti kiinnostuneille, oman taloutensa järjestäjille. Politiikantutkija Mikko Jakonen on julkaissut laaja-alaisesti artikkeleita muun muassa politiikan teoriasta ja työelämän prekarisaatiosta. Hän toimii myös suomentajana, kolumnistina ja kriitikkona. Yhteiskuntapolitiikan professori Tiina Silvasti on tutkinut erityisesti eriarvoisuuden rakenteita. Artikkelien ohella hänen tuotantoonsa sisältyy kaksi monografiaa ja kuusi toimitettua teosta. Kirjan muut kirjoittajat ovat Antti Alaja, Tuomo Alhojärvi, Paavo Järvensivu, Joel Kaitila, Jouko Kajanoja, Vesa-Matti Lahti, Hanna Moilanen, Jukka Peltokoski, Miikka Pyykkönen, Johanna Perkiö, Sanna Ryynänen, Tero Toivanen, Niklas Toivakainen, Saila Tykkyläinen, Tere Vadén, Juhana Venäläinen ja Ruby van der Wekken.
***
Heikki Patomäki
Suomen talouspolitiikan tulevaisuus – Teoriasta käytäntöön
 
Kotimaisen talouspolitiikkamme pääkäsitteet ja teoriat saavat Heikki Patomäen kirjassa professionaalisen käsittelyn. Kirjassa käydään kriittisesti läpi tärkeät termit kannustimista kilpailukykyyn ja uusklassisesta talousteoriasta globaaliin poliittiseen taloustieteeseen. Kirjan päätavoite on kuitenkin kehittää vaihtoehtoinen ja kokonaisvaltainen talouspoliittinen ohjelma. Ytimessä on ”Professori Patomäen julkisten investointien ohjelma”, jonka seuraukset voivat olla dramaattiset niin työllisyydelle kuin kasvulle. Parhaassa tapauksessa aiempaakin velkaa voidaan maksaa pois myös absoluuttisesti, koska investoinnit lisäävät talouskasvua ja verotuloja. Nykyiselle kilpailukyky- ja deflaatiokehitykselle on siis olemassa vaihtoehto. Megayhtiöt ja -pankit ovat konservatiivisia ja pyrkivät turvaamaan voittonsa ja valta-asemansa. Innovaatiot syntyvät siellä, missä ihmiset ovat vapaita ja voivat tavoitella hyvää elämää
 
***
Matti Ylönen & Mikko Remes
Velkatohtorit – Kuinka Eurooppa unohti historian ja oppi rakastamaan talouskuria
 
Velkatohtorit on veitsenterävä talouskirja, jota varten kirjoittajat tekivät haastatteluja useissa maissa ja pitkän taustatyön pahasti kärsineessä Kreikassa. Kirja avartaa talouskriisien historiaa ympäri maailman 1940-luvulta nykypäivään. Kreikan korruptoitunutta eliittiä voi syyttää paljosta, mutta onko eurooppalaisen ”Troikan” maahan pakottama politiikka tuonut parannusta tilanteeseen? Kreikassa terveydenhuolto on heikko, sosiaaliturva olematon, työnsaanti lähes mahdotonta. Jopa malariaa on tavattu maan eteläosissa, koska malariasääskien torjuntasumutuksissa on säästetty. Velkasuhde on heikentynyt. Nöyryytetyssä maassa äärioikeisto vahvistuu. Samalla on sivuutettu niin Euroopan sosiaalisten oikeuksien peruskirja, ihmisoikeussopimus kuin hyvin usein Kreikan oma parlamenttikin. Onko kurjuus koko Euroopan tie vai voidaanko menneistä kriiseistä oppia jotakin? Aiempien velkakriisien opetuksista ei juuri puhuta rajojensa sisään käpertyvässä nyky-Euroopassa. Sen sijaan Eurooppa säästää itseään hengiltä. Jopa kovasta velkapolitiikasta tunnettu Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on useita kertoja varoittanut EU:ta jatkuvien leikkausten vaarasta talouskasvulle ja työllisyydelle.
 
***
Sirpa Ahola-Laurila
Soinin kupla
 
Sirpa Ahola-Laurila liittyi Perussuomalaisiin vuonna 2011. Pian hän huomasi, että puolueen yllä on entisen SMP:n varjo: ”Hyvä veli -kerho ja sisäpiirin kähmintä jyräävät alleen kaiken muun. Uutena on tosi vaikeaa saavuttaa hyväksyntää, ja töitä joutuu tekemään todella paljon vakuuttaakseen ’vanhat’ toimijat.” Kipinän kirjan kirjoittamiseen hän sai pettyessään siihen, miten laskelmoitua politiikka on ja kuinka paljon siinä on mukana vain omaa etuaan ajavia. Kirja kertoo tapauksista, joissa puolueen toimijat ovat hoitaneet asioita epäpätevästi ja epädemokraattisesti. Miten hyvät veljet hiljentävät soraäänet ja uudet ajatukset? Miten Perussuomalaiset voisi muuttua tasa-arvoimemmaksi ja avoimemmaksi? Soinin kupla on kirjoittajansa kärkäs puheenvuoro, mutta hän ei halua moittia ketään vaan toivoo kirjan lisäävän avoimuutta suomalaisessa politiikassa: ”Asiat ja ongelmat eivät niistä vaikenemalla parane eivätkä katoa vaan totuus on tuotava julki ja kestettävä
***
Sirpa Puhakka
Vasemmistoliiton synty
 
Vapun alla 1990 tehtiin Suomen politiittista historiaa. Tuhansia ihmisiä kokoontui Kulttuuritalolle perustamaan uutta puoluetta. Vasemmistolainen liike siirtyi uuteen vaiheeseen, puheenjohtajanaan Claes Andersson. Toisen maailmansodan jälkeen perustettu Skdl lakkautettiin. Perustaminen oli varsin värikäs prosessi. Skdl:n puheenjohtaja ja uuden puolueen arkkitehdiksi luonnehdittu Reijo Käkelä löi hanskat tiskiin ja jätti puolueen kesken perustamisprosessin. Omien sanojensa mukaan romantikot tuhosivat hänen unelmansa puolueesta halutessaan kaikille avoimen kokouksen. Karumpi tarina kertoo, että Käkelä halusi uuden puolueen puheenjohtajaksi, mutta tämän hän kieltää. Lisäksi Skp:n poliittisen toiminnan siirtäminen Vasemmistoliittoon ei ollut helppoa. Puolueessa oli intohimoisia puolueen säilyttäjiä, mutta myös uudistajia. Osa piti kiinni Skp:stä, vaikka taloussotkut söivät sen arvovaltaa ja reaalisosialismi luhistui. Uuden puolueen perustaminen liikahti jo vuonna 1987. Vauhtia se sai Kalevi Kivistön presidentinvaalikampanjasta, Liike 88:sta. Puoluejohto teki keskustelualoitteen Skdl:n ja Skp:n yhdistämisestä uudeksi puolueeksi maaliskuussa 1989. Vasemmistoliiton synty kertoo näistä uuden puolueen jännittävistä synnytystuskista.
***
Ari Turunen
Historian kukoistavimmat kaupungit
 
Miksi Aleksandriaan perustettiin kirjasto? Miksi Hangzhoussa virkamiehen piti osata kirjoittaa runoja? Miksi Amsterdam otti vastaan suuren määrän pakolaisia 1600-luvulla? Miksi Isfahan oli maailman monikulttuurisin kaupunki? Historian kukoistavimmat kaupungit loihtii lukijan mielikuvitukseen yhdeksän kaupunkia, jotka omana aikanaan kukoistivat taloudellisesti, tieteellisesti ja taiteellisesti, koska ne sietivät erilaisia ihmisiä ja ideoita. Lukujen lopussa kerrotaan, miksi ”kultainen kausi” päättyi ja minkälaisen kulttuuriperinnön se jätti maailmaan. Aihe on ajankohtainen, varsinkin kun Suomessa ja muissa Pohjoismaissa keskustelu maahanmuuttopolitiikasta on saanut koventuneita sävyjä ja samalla ollaan huolestuneita innovaatioiden ja osaavan työvoiman ja rahan vähyydestä sekä väestön vanhenemisesta. Suvaitsevaisuus poikkiteloisille mielipiteille, kritiikille ja vähemmistöille takaa elinvoimaisuuden ja poliitikkojen peräänkuuluttaman kilpailukyvyn.
 
***
Antero Eerola
Ukrainan kriisi – Taistelu kahtia revitystä maasta
 
Antero Eerola on yksi harvoista suomalaisista journalisteista, jota kykenee seuraamaan Ukrainan kriisiä alkukielillä – ilman läntisen tai itäisen propagandan suodattimia. Ukrainan kriisi on ensimmäinen uutisvirran taakse menevä syvällinen perusesitys koko Eurooppaa ravisuttaneesta konfliktista. Kirjaa varten Eerola on tavannut niin tavallisia ihmisiä, päättäjiä kuin tärkeitä taustavaikuttajia Ukrainassa, Krimillä, Brysselissä, Moskovassa ja Helsingissä. Valitseeko Ukraina oikeasti idän ja lännen välillä? Miksi presidentti Viktor Janukovitsh pakeni ja miten hän asuu nykyisin Moskovan eliittialueella? Keitä ovat Ukrainan uusfasistiset ääriryhmät, venäläismieliset separatistit ja kaikkivaltiaat miljardöörioligarkit? Onko Vladimir Putin demoni? Miten ja miksi Suomi valitsi puolensa ja mikä on suomettumisen suunta 2010-luvulla? Ukrainan kriisi on hurja sukellus konfliktin taustoihin, syihin ja seurauksiin. Lopputulos ei välttämättä miellytä läntisiin perusuutisiin tottunutta lukijaa.
 
***
Kristiina Koivunen
Suuruudenhullu Turkki
 
Mihin perustuu terroristijärjestö Isisin voima? Miksi Turkki on ollut haluton liittymään sen vastaiseen kansainväliseen liittoumaan? Suurvaltahistoriansa takia turkkilaiset potevat identiteettikriisiä ja kaipaavat ottomaani-imperiumin loiston päiviä. Arabikevään jälkeinen sekasorto tarjoaa Turkille historiallisen mahdollisuuden napata osmanien hallitsemia maita. Kulissien takaisen pelin kuviot tuntuvat eurooppalaisista yllättäviltä, mutta kun niitä tarkastelee historian valossa, ne ovat loogisia: ottomaani-imperiumin hajoamisprosessista tuli jäätynyt konflikti ensimmäisen maailmansodan jälkeen, mutta nyt jää sulaa ja Lähi-idän rajoja vedetään uusiksi. Turkki on esillä uutisissa haukkamaisesti käyttäytyvän Recep Tayyip Erdoganin ja EU-neuvottelujen takia. Mutta onko Eurooppa suunta, johon turkkilaiset haluavat laajentaa vaikutusvaltaansa? Erdogan tähyää aivan toiseen suuntaan eli Lähi-itään. Vaikka Erdoganin länsimyönteinen AKP-puolue näyttää ajavan maltillista islamismia, se tekee Yhdysvaltojen lisäksi yhteistyötä Israelin kanssa. AKP ei olekaan niin peri-islamilainen kuin ensisilmäyksellä vaikuttaa. Se juuret ovat syvällä Pennsylvanian maaperässä, jossa Hizmetliikkeen ideologi Fethullah Gülen asuu. Tuki AKP:lle on lännen vastaveto kovan linjan islamisteille ja globaalille jihadille. Erdoganin haave tulla imperiumin pystyttäväksi nykyajan sulttaani Suleiman Suureksi pärjää kuitenkin huonosti kilpailussa uutta kalifaattia rakentavan Isisin kanssa.
 
***
Niklas Saxén, Eva Nilsson & Yusuf M. Mubarak
Suomen somalit
 
Suomessa on ollut somaleja jo 40 vuotta. 1990-luvun alussa suuret pakolaismäärät
ripoteltiin ympäri Suomea: Mikkeliin, Nastolaan, Turkuun, Helsinkiin, Kuopioon,
Tampereelle, Porvooseen, Siuntioon ja Ouluun. Mukana oli Yusuf M. Mubarak, yksi
kirjan tekijöistä. Hänet majoitettiin Rauhan vastaanottokeskukseen.
Nykyään lähes 16 000 suomalaista puhuu äidinkielenään somalia. Tietämättömyys
Suomen somalien kulttuurista ja taustasta on kuitenkin lähes täydellistä. Millaista
ruokaa somalit kokkaavat? Haaveilevatko he paluusta Afrikan sarveen? Millaista
viihdettä he seuraavat? Kokevatko he itsensä suomalaisiksi? Mitä ystävät, uskonto
ja suku ja sukupolvet merkitsevät eri ikäisille suomalaisille somaleille? Millaista
on suomalainen rasismi? Mikä on naisen asema somaliyhteisössä? Mitä somalit
harrastavat? Saavatko he töitä? Minkälaista huumoria somalit viljelevät?
Kirja on kirjoitettu journalistisen rehellisesti ja vetävästi, ja se perustuu suureen
määrään haastatteluja, somalien omiin kertomuksiin, tilastoihin, havainnointiin ja
tutkimuksiin.
***
Risto Isomäki
Miten Salpausselät syntyivät
 
Etelä-Suomessa, Hangosta Lappeenrantaan ja Raaseporin Bromarvista PohjoisKarjalaan, on kaksi suurta mannerjäätikön reunamuodostumaa, Salpausselät. Vanhan teorian mukaan ne syntyivät, kun ilmasto tuntemattomasta syystä kylmeni vajaat 13000 vuotta sitten. Mannerjäätikön sulaminen pysähtyi kaksi kertaa noin kahdensadan vuoden ajaksi ja paikallaan pysyneen jäätikön reunalle kasautui isoja sorakerrostumia. Risto Isomäen uusi tietokirja haastaa tämän näkemyksen. Kirjan mukaan Salpausselät syntyivät kun Fennoskandian mannerjäätikön sulaminen saavutti äärimmäisen huippunsa. Itämeren suolapitoisuudessa sekä valtameren ja Itämeren pinnan korkeuksissa tapahtuneet vaihtelut näyttäisivät tukevan tätä näkemystä. Jos uusi näkemys pitää paikkansa, koko nuoremman dryaskauden aikainen kylmeneminen on saattanut paradoksaalisesti johtua mannerjäätikön sulamisesta. Mannerjäätikön Pohjois-Atlantille puskemat jäävuoret ja kelluva jäämurska ovat ehkä kasvattaneet laajojen merialueiden heijastavuutta ja ilmasto on viilentynyt. Voiko mannerjäätiköiden sulaminen vaikuttaa samalla tavalla myös tulevaisuudessa? Isomäen mukaan selkein ja paras mannerjäätikön sulamisen dynamiikasta kertova aineisto löytyy juuri Suomesta. Kirja luettelee suuren joukon asian kannalta erityisen kiinnostavia suomalaisia paikkakuntia ja paikkoja. Luettuasi tämän kirjan et enää katso kesämökkisi ympäristöä etkä Suomen maisemia samoin silmin kuin ennen.
 
***
Seppo Turunen • Kuvitus Maia Raitanen
Valloittavat lajit – Tulokkaat ja vieraslajit tulimuurahaisista jättipalsamiin
 
Tulokas- ja vieraslajeja on kaikkialla. Ne aiheuttavat tauteja, kilpailevat muiden lajien kanssa elintilasta, ovat tehokkaita saalistajia. Joskus ne ovat olleet syynä sukupuuttoihin. Useimmat vieraslajit eivät kuitenkaan ole haitallisia, vaan niistä voi olla hyötyä. Miten vieraat lajit ovat levinneet maasta ja maanosasta toiseen? Millainen on argentiinanmuurahaisten planetaarinen superyhdyskunta? Suurilehtinen etelänruttojuuri luokitellaan Suomessa haitalliseksi, mutta onko se todella sitä? Miksi saarnensurman kaltaiset kasvitaudit ovat maamme vaarallisimpia lajeja? Mitä voi tehdä, kun miljoonat villiintyneet siat tappavat lampaita ja kauriiden, kilpikonnien ja maassa pesivien lintujen poikasia, kaivavat viljelyksia ja syövät istutuksia? Miksi siili on Australian haitallisimpia lajeja? Valloittavat lajit on ainutlaatuinen tietokirja, jossa on yli 30 upeaa värikuvaa vieraslajeista, varta vasten kirjaa varten tehtyjä. Vieraita lajeja ei aina voi valita, vaan joskus täytyy vain tottua elämään niiden kanssa. Vaikka torjumme haitallisimpia lajeja, voimme opetalla katsomaan tulokkaita myös uudella uteliaisuudella.
***
Elisa Aaltola & Sami Keto (toim.) Eläimet yhteiskunnassa
 
Vielä 1950-luvulla kasvissyönti oli harvinainen käsite, ja pitkään tiede tutki eläimiä vain passiivisina kohteina, eläinkoelaboratorioiden avuttomina hiirinä ja rottina. Nyt ihmismieli on mullistunut. Eläimet ovat nousseet yhteiskunnan marginaalista yhdeksi sen puhuttavimmista aiheista. Mitä on olla eläin? Onko eläimillä oikeuksia tai vapauksia? Mitä ihmisen ja eläimen suhde voi parhaimmillaan olla? Mikä eläinten yhteiskunnallisen aseman tulisi olla? Eläimet yhteiskunnassa on eturivin ajattelijoiden, tieteentekijäiden ja taiteilijoiden kirja näistä kysymyksistä. Läpi kirjan kulkevana punaisena lankana on halu hahmottaa eläinten asemaa suhteessa ihmiseen: miten yhteiskunnan tulisi kohdata toislajiset eläimet? Elisa Aaltola on julkaissut eläinten asemasta kymmeniä artikkeleita sekä kirjat Eläinten moraalinen arvo (Vastapaino 2004), Animal Suffering: Philosophy and Culture (Palgrave MacMillan 2012) ja Johdatus eläinfilosofiaan (Gaudeamus 2013). Aaltola harrastaa pitkänmatkan juoksua, metsävaelluksia sekä kolmen löytökoiransa heltiämätöntä ihailua. Sami Keto on ympäristö- ja eläinkysymysten asiantuntija. Tällä hetkellä hän kirjoittaa ja tutkii, millainen olisi yhteiskunta, joka perustuisi mahdollisimman monet tavoittavaan empatiaan. Kedon mukaan kaikista maailman rajoista vahingollisin on se, joka on rakennettu erottamaan ihminen muista eläimistä.
 
Kirjan muita kirjoittajia ovat Kris Forkasiewicz, Laura Gustafsson, Terike Haapoja, Jenni Haukio, Laura Hänninen, Pauliina Kainulainen, Noora Kotilainen, Saara Kupsala, Karoliina Lummaa, Kristo Muurimaa, Antti Nylén, Lea Rojola, Erika Ruonakoski, Salla Tuomivaara, Jussi Viitala, Eija Vinnari, Markus Vinnari ja Birgitta Wahlberg.
 
***
Vesa Peipinen & Timo Riitamaa
Oranssi kaupunki! – Urbaanin liikkeen tarina
 
1990-luvun alussa Helsinki oli harmaa, jäykkä ja virkamiesvaltainen kaupunki, jossa ei ollut tilaa nuorille eikä vaihtoehtoiselle toiminnalle. Oransseissa haalareissa, harjat kädessä ja banderollit kainalossa nuoret tarttuivat itse toimeen, valtasivat rakennuksia ja kunnostivat vanhoja tiloja asunnoiksi ja omaehtoisen kaupunkikulttuurin pesäkkeiksi. Alun onnistumisten jälkeen taloja ja tiloja ei tarvinnut enää vallata, vaan niitä neuvoteltiin kaupungilta. Yli kahden vuosikymmenen aikana suorasta toiminnasta ja talonvaltauksesta alkunsa saaneella Oranssilla on ollut aktiivinen rooli helsinkiläisessä kaupunkikuvassa ja uudenlaisen kaupunkikulttuurin esilletuojana. Oranssi kaupunki! on Oranssin historiikki, kertomus omaehtoisen kaupunkikulttuurin noususta ja näyttävä kuvateos urbaanista Helsingistä.
***
Otso Kantokorpi
Jynkkää menoa Punavuoressa – Rappiollista kulttuuripolitiikkaa
 
Kun kulttuuriministeri hankkii kissataulun, kansa kohahtaa. Tapauksessa kulminoituu kulttuuriministereitämme 1990- luvun lopulta asti yhdistänyt taiteen lisääntyvä sitominen markkinavoimiin ja kulttuurin jatkuva välineellistäminen. Instituutioiden, brändien ja luovan talouden keskellä ihmetellään, mihin katosi taide. Alaston kriitikko Otso Kantokorpi kuljeskelee pitkin Helsingin katuja, ympäri Suomea ja pohjoista Eurooppaa pohtien taidetta, kulttuuria ja niiden merkitystä. Taide kuuluu kansalle, ja sitä löytyy kaikkialta: rööperiläisistä baareista, museoiden seiniltä, seinien ulkopuolelta, puistoista, kadun kulmista ja 70-luvun lähiöostareilta. Ratikkalipun hinnalla näkee huippuarkkitehtuuria, kirjastokortilla saa täyslaidallisen kulttuuria ja kantabaarin nurkkapöydässä jälkiviisaat paaluttavat taidepolitiikan uomiinsa. Onhan keskustelu se alue, jolla taide ja kulttuuri lopulta tulevat todeksi. Jynkkää menoa Punavuoressa on valikoima Kantokorven Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelmassa vuosina 2006–2014 julkaistuista kolumneista.
***
Matti Kääriäinen
Kehitysavun kirous
 
Kehitysavun antaminen köyhille maille ei ole johtanut niihin tavoitteisiin, jotka sille alun perin asetettiin. Äärimmäinen köyhyys on häviämässä lähinnä sellaisissa maissa, joille kehitysapua ei ole annettu – vaikka virallinen propaganda toista väittääkin. Monissa maissa kehitysapu tukee paikallista eliittiä, ei demokratisoitumista. Kaiken kukkuraksi kehitysmaista karkaa pääomia lähes kymmenen kertaa kehitysavun verran, monikansalliset yritykset kiertävät veroja ja veroparatiiseihin kertyy tuhansia miljardeja euroja. Edes kehitysavun ammattilaiset eivät tiedä, kuka kehitysapulaivaa ohjaa ja mihin suuntaan. Ulkoasiainneuvos ja eläkkeellä oleva suurlähettiläs Matti Kääriäinen kirjoittaa kehitysapubisneksen karusta todellisuudesta juhlapuheiden takana. Siinä todellisuudessa rikkaat maat ovat antavinaan apua ja kehitysmaiden eliitti on ottavinaan sitä vastaan. Osansa saavat myös suomalaispoliitikot: muun muassa Paavo Väyrysen toimet kehitysapukoneiston pyörteissä näyttäytyvät kriittisessä valossa. Kirja sisältää myös katkelman Kääriäisen Mosambikin-komennuksensa jälkeen laatimasta loppuraportista, jossa hän ehdottaa oman asemapaikkansa lakkauttamista
 
***
Heikki Hiilamo
Hyvinvoinnin vakuutusyhtiö – Mistä sote-uudistuksessa on kysymys?
 
Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa on kyse ehkä kaikkein tärkeimmästä julkisesta tehtävästä: miten turvata väestön hyvinvointi ja terveys. Uudistuksesta on kuitenkin tullut monimutkaisen poliittisen haasteen vertauskuva. Keskustelu on vaikeaa tai jopa mahdotonta, koska edes asiantuntijat eivät kykene puhumaan edes keskenään ilman tahattomia tai tahallisia väärinymmärryksiä. Sote-uudistus uhkaakin jäädä valheelliseksi toroksi: vain rakenteita uudistamalla uskotellaan, että palvelut voisivat parantua ja samaan aikaan säästettäisiin miljardeja euroja. Hyvinvoinnin vakuutusyhtiö avaa sote-uudistusta vertaamalla sitä autovakuutukseen. Kirja analysoi sote-uudistuksen sudenkuopat ja hahmottaa mallia, joka lisäisi sote-palveluiden tasa-arvoa. Mallissa sosiaali- ja terveyspalvelut ovat alueen asukkaiden omistama vakuutusyhtiö, joka pyrkii pitämään maksut edullisina ja korvauspalvelun kunnossa.
***
Outi Hakkarainen (toim.)
Rauhaa rakentamassa? – Kansalaisjärjestöt haurailla alueilla
 
Puolitoista miljardia ihmistä elää hauraissa valtioissa sotien, aseellisten konfliktien tai organisoituneen rikollisuuden varjossa. Köyhyyden vähentämisessä on tapahtunut nopeaa edistystä, mutta nämä maat ovat jääneet jälkeen. Millainen vaikutus ulkomaisilla kansalaisjärjestöillä näissä vaikeissa toimintaympäristöissä on tai voisi olla? Millainen on kohdemaiden oma kansalaisyhteiskunta? Millaisia motiiveja, tavoitteita ja toimintaedellytyksiä haurailla alueilla toimivilla suomalaisilla järjestöillä on? Pyrkivätkö ne tukemaan rauhanomaisen yhteiskunnan rakentamista? Ovatko järjestöt joutuneet ottamaan kantaa valtionrakentamiseen? Mitä kokonaisvaltainen lähestymistapa kansalaisjärjestöille merkitsee? Afganistanin, Liberian, Palestiinan, Somalian ja Syyrian esimerkkien osalta on haastateltu niissä toimivia suomalaisia kansalaisjärjestöjä ja Suomessa asuvaa diasporaa. Kirjassa on myös käytännön ohjeistusta konfliktisensitiivisyyteen yleensä ja Do No Harm -metodin käyttöön erityisesti, esimerkkien kera.
 
***
Friedrich Engels
Työväenluokan asema Englannissa
 
Mitä tapahtuu, kun vapaakauppa toteutetaan viimeistä piirtoa myöten? Entä kun työehdoista sopiminen on täysin paikallista ja yksilöllistä? Miten maahanmuutto vaikuttaa palkkatasoon? Mitä seuraa, kun köyhyyden katsotaan olevan itse aiheutettu rangaistava teko? Friedrich Engels saapui 22-vuotiaana Manchesteriin 1842 ja koki teollisen vallankumouksen sen ytimessä. Järkyttyneenä näkemästään työväestön huonosta kohtelusta hän kirjoitti 1845 teoksen Työväenluokan asema Englannissa. Vielä 170 vuotta ilmestymisen jälkeen se iskee kuin miljoona volttia. Sanat Englanti ja työväenluokka saavat uuden merkityksen. Työväestöä kohdellaan tänään samoin Bangladeshissa, Nigeriassa ja Kiinassa. Karl Marxin ja Friedrich Engelsin viimeinen suomentamaton suurteos on viimein saatavilla suomeksi. Kääntäjä YTT Jorma Mäntylän esipuheessa selvitetään teoksen syntyhistoria ja vaikutus.
 
***
Tom Mueller
Oliiviöljyn menetetty neitsyys
 
Oliiviöljy on äärimmäisen terveellinen raaka-aine. Vuosituhansien ajan se on ollut yksi elämän välttämättömyyksistä paitsi ruuanlaitossa myös lääkkeenä, kauneudenhoidossa ja uskonnollisissa rituaaleissa. Mutta entä jos terveyden ja puhtauden symbolia uhkaa rikos? Oliiviöljyn menetetty neitsyys on tositarina ihanasta öljystä, mutta myös öljypetoksesta. Suuri osa markettien öljyistä on härskiintynyttä ja väljähtänyttä ja kuhisee matoja ja likaa. Huono öljy kiehuu vapaita radikaaleja, peroksideja ja muita vahingollisia aineita. Huonoa öljyä myyvät yhtiöt ratsastavat hyvän oliiviöljyn maun ja terveysvaikutusten kustannuksella. Ne ajavat myös monia laatutuottajia pois oliiviöljymarkkinoilta. Näitäkin öljyjä kutsutaan ”ekstra-neitseellisiksi”. Kirja on paitsi paljastava myös innoittava ja perinpohjainen kertomus käsityöläistuottajista, ruoka-aktivisteista, kemisteistä ja kokeista, jotka puolustavat todellisia ekstra-neitsytoliiviöljyjä. Se kertoo myös oliiviöljyn historiasta ja alkemiasta ja opastaa käytännössä, miten erottaa hyvä öljy huonosta. Tom Mueller on maailman johtavia oliiviöljyasiantuntijoita. Hän on haastatellut kirjaansa varten lukuisia ihmisiä ympäri maailman. Hän on freelance-kirjoittaja, joka on kirjoittanut muun muassa New Yorkeriin, National Geographiciin, New York Times Magazineen ja Atlantic Monthlyyn. Oliiviöljyn menetetty neitsyys on hänen ensimmäinen kirjansa ja se on syntynyt rakkaudesta oliiviöljyyn.
 
***
Peter Culshaw
Manu Chao – Maailman kiertäjä
 
Espanjalais-ranskalainen muusikko Manu Chao on matkustanut Kolumbiassa junalla sirkusseurueen kanssa ja neuvotellut sissien, hallituksen ja huumejengien kanssa. Hänen levyjään myydään miljoonia, mutta hän yöpyy mieluummin ystävien lattioilla kuin viiden tähden hotelleissa. Hän on globalisaatiota vastustava aktivisti ja erakko, joka on kuin kotonaan esiintyessään 100 000 hengen stadionyleisön edessä. Ensimmäinen suomeksi ilmestynyt kirja Manu Chaosta kertoo maailmanmusiikin supertähden taustan Pariisin vaihtoehtomusiikkipiireistä räjähtävään suosioon, Mano Negran hulluista kiertueista romahdukseen ja uuteen nousuun soolouralla maailmanluokan artistiksi. Peter Culshaw seuraa Manu Chaon jälkiä Pariisista ja Barcelonasta Meksikoon, Buenos Airesiin ja Algeriaan. Tuloksena on yksi kaikkien aikojen kiehtovimmista musiikkielämäkerroista.
 
***
Kemppainen Pentti
Radio kuuluu kaikille! – Kaupallisen radion historia Suomessa
 
Yleisradio sai vuonna 1935 yksinoikeuden radiolähetyksiin, minkä jälkeen suomalaiset joutuivat vain haaveilemaan kevyestä radiomusiikista. Tai ei nyt aivan: 60-luvun alussa Tukholman edustalle ankkuroitiin laiva, joka lähetti kaupallista eli mainoksilla rahoitettua musiikkia myös eteläisen Suomen musiikinjanoisille. ”Merirosvoradio” nostatti suoranaisen kansanliikkeen – kunnes Ruotsin valtio pakotti sen lopettamaan toimintansa.
Vuosikymmenten ajan kulisseissa käytiin kiinnostavaa poliittista kamppailua, kunnes lopulta 80-luvulla oli uuden radion aika. Paikallisradio Lakeus Nivalassa aloitti ensimmäisenä, toisena Radio City Helsingissä. 90-luvun puolivälissä kuvaan astuivat isot ketjut Classic FM, Kiss FM ja lopulta valtakunnallinen Nova – paikallisradioiden turmioksi. Ulkomainen pääoma tuli kuvioihin, kun Klassisen osti englantilainen Sir Peter Michael. Ranskalainen NRJ teki tuloaan Suomeen, ja 2000-luvulla Sanoma-konserni toi ryminällä kehiin Radio Rockin ja Radio Aallon.
Radio kuuluu kaikille! kertoo huikean tarinan Suomen historian kamppailuista, intohimosta, bisneksestä ja vapaudesta, jotka muuttivat Suomen saundin.

***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat  vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et  saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale  Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen  arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin  julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös  Agricolassa.
 
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen  Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/  josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja  julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja- arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja- arvostelut/.