[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Rivitalounelmia

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Ismo Björn <ismo.bjorn at uef.fi> dosentti, Itä-Suomen yliopisto
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Riitta Nikula: Suomalainen rivitalo. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2014. 252
sivua.


Rivitalounelmia
---------------------------------------------------------

Suomalainen rivitalo on vankka perusteos suomalaisesta rivitalosta ja sen
kansainvälisistä esikuvista. Se on lähdeteos arkkitehtuurin historiaan, jossa
yhdistyvät sekä tutkimuksen että kuvakirjan ominaisuudet. Riitta Nikula
johdattaa lukijaansa Helsingistä Lappiin näkemään suomalaisten rivitalojen
kauneuden.

Taidehistorian professorin Riitta Nikula johdattaa lukijaansa Helsingistä
Lappiin näkemään suomalaisten rivitalojen kauneuden. Kannessa komeilevat
Joensuun Kanervalan huolettoman eloisat Selvaag-talot, kirjan sisällä
esitellään Turun Port Arthurin vilkas rivitaloidylli, mutta myös
Pohjois-Suomen jokien voimalaitostyömaiden hiljenneet ja revityt talot, sekä
unohdettuja arvokohteita kaikkialta Suomesta.



Kuva: Anna-Liisa Mertaoja-Nylundin suunnittelemat Joensuun Kanervalan
selvaakitalot, 1956. Kuva Riitta Nikula.

Rivitalo on helppo määritellä. Se on talo, jossa on vähintään kolme
vierekkäin rakennettua asuntoa, ja joihin jokaiseen on käynti maan tasalta.
Rivitalo on jäänyt aiemmissa rakennustutkimuksissa yllättävän vähälle
huomiolle. Rivitalo on talotyppinä vanha. Rivitaloja suunniteltiin alkujaan
teollisuuden työväenasunnoiksi. Englantilaisista TV-sarjoista tutut
kaivoskaupunkien punatiilirivitalot saattavat olla kaksisataa metriä pitkiä.
Yhteiskunnan sosiaalinen järjestys näkyi myös suomalaisille
teollisuuspaikkakunnilla ja rivitalosta puhuttiin väheksyvästi köyhän miehen
omakotitalona.

Rivitaloja - kuten niiden asukkaitakin - on pidetty jotenkin sovinnaisina,
keskinkertaisen keskiluokkaisina, joista ei etsimälläkään löydy mitään
jännittävää. Nikula osoittaa luulon vääräksi. Arkkitehdit Alvar Aallosta
Uno Ullbergiin suunnittelivat mestarillisesti maisemaan istuvia rivitaloja eri
puolille Suomea. Eliel Saariselle rivitalo oli tärkeä kaupunkikokonaisuuden
osa. Saarisen suunnittelemissa rivitaloissa oli tupa, mutta tätä ratkaisua
pidettiin jo suunnitteluaikanaan rahvaanomaisena ja ennen muuta
epähygieenisenä. Kaupunkisuunnittelijat suosivat ruuanvalmistuksen ja
ruokailun eriyttämistä. Se oli osa kansalaiskasvatusta ja ennen kaikkea
kansanterveydellinen ratkaisu aikana, jolloin ei ollut vesi- ja
viemäriverkostoa eikä kylmäsäilytystiloja. Rivitaloihin vakiintui
talotyyppiä leimaava pieni keittiö viereisine olohuoneineen, joissa
ruokailtiin. Yläkertaan tulivat makuuhuoneet. Rivitalo oli taloudellisesti
edullisin tapa rakentaa yksittäisiä asuintaloja. Rivarinpätkä oli
käytännöllinen asumismuoto, joka ylläpiti yhteisöllisyyttä. Lapsille se
merkitsi turvallista kasvuympäristöä. Suomalainen rakastaa kuopia omaa pihaa
ja rivitalossa sen mahdollisuuden sai jokainen.

Tutkimus ja kuvakirja

Suomalainen rivitalo -teos on tutkimuksen ja kuvakirjan risteytys. Riitta
Nikulan vuosikymmenten aikana ottamia kesäisiä talokuvia on ilo katsoa. Hän
esittelee rivitalojen moninaisuutta ja niiden ulkoista kauneutta. Sisäkuvia ei
kirjassa montaa ole. Koteihin päästään haastattelujen kautta.  Kirja on
kauniisti taitettu ja viimeistelty lähdeluetteloa myöten. Se herättää
lukijassaan kiinnostuksen kierrellä erilaisia asuntoalueita. Se saa myös
miettimään kaupunkisuunnittelua ja sitä, kenelle ja millä ehdoilla kaupunkia
rakennetaan.

 

---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/