[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Venäjän kulttuurihistorian unohdetut naiset

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Pentti Stranius <pentti.stranius at telemail.fi> FL, tutkija-toimittaja, Lieksa
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Arja Rosenholm, Suvi Salmenniemi, Marja Sorvari (toim.): Naisia Venäjän
kulttuurihistoriassa. Gaudeamus Oy, 2014. 400 sivua.


Venäjän kulttuurihistorian unohdetut naiset
---------------------------------------------------------

Venäjän kulttuurihistoria on ollut poikkeuksellisen miesvaltaista ja jopa
sovinistista myös neuvostoaikana, jolloin naiset olivat melko tasa-arvoisia
vain palkkojen suhteen, mutta eivät muualla. Naiset tekivät usein kahta
työpäivää eivätkä miehet olleet mukana lastenkasvatuksessa. Ei siis ole
ihme, että Neuvostoliiton romahdettua, niin sanottu "onnellinen kotiäiti" on
usein ollut Venäjällä jopa tavoiteltu status. Naisia Venäjän
kulttuurihistoriassa palauttaa naisen oikeaan rooliinsa ja merkitykseensä
Venäjän historiassa.

 

Venäjän kulttuurista ja kulttuurihistoriasta on kirjoitettu paljon. Myös
perusteellisesti ja monipuolisesti. Silti kukaan ei voi väittää, että
esimerkiksi naisten merkitys, naistekijät ja kulttuurielämän vaikuttajanaiset
olisivat olleet keskeisesti esillä. 

Venäjän kulttuurihistoria on kokonaisuudessaan näyttäytynyt aina hyvin
miesvaltaisena yhtä hyvin niin tsaarien Venäjällä kuin neuvostoaikanakin.
Poikkeuksen tekevät tietysti muutamat kuuluisat balettitanssijat, näyttelijät
ja naisrunoilijat, jotka ovat saavuttaneet maailmanmainettakin.

Tätä aukkoa paikataan nyt suomalaistutkijoiden voimin. Venäjän
kulttuurintutkimukseen erikoistuneet professorit ja tohtorit Arja Rosenholmin
johdolla ovat tuottaneet tarpeellisen ja sivistävän opuksen Naisia Venäjän
kulttuurihistoriassa. Teoksessa liikutaan varsin laajalla skaalalla, sillä
mukana ovat myös naiskosmonautti Valentina Tereskova ja Brezhnevin ajan ainut
naisministeri Jekaterina Furtseva. Heidän osuutensa ei ole teoksessa kuitenkaan
keskeinen.

Neuvostoajan kuuluisin naispoliitikko oli kaiketi Leninin vaimon Nadezhda
Krupskajan ohella Aleksandra Kollontai, venäläisen feminismin uranuurtaja.
Kollontain värikästä elämää valottaa pietarilaisnaisia paljon tutkinut
Anna Rotkirch, jonka artikkeli ”Vallankumouksen uusi nainen” on samalla
hieno erittely naisten aseman muutoksista vuoden 1917 jälkeen. Lukiessa tulee
eittämättä mieleen, millainen neuvostotodellisuus ja arki olisivat voineet
olla todellisen tasa-arvon ja naisvapautuksen ilmapiirissä – jos siis
Kollontain ajatukset olisivat saaneet siivet alleen ja yleisen hyväksynnän.

 



Kuva: Aleksandra Kollontai (vas.) ja  Nadezhda Krupskaja

Kirjan ensimmäinen varsinainen tutkimusartikkeli on Sanna Turoman
perusteellinen, Venäjän uuden ajan alun lyhyt naishistoria ”Katariina Suuren
varjossa”. Turoma kertoo paitsi itsevaltaisesta tsaarittaresta, myös paljon
naisten roolista esimerkiksi Pietari Suuren Venäjällä. Vielä enemmän
palstatilaa saa aikansa oppinein venäläisnainen, Jekaterina Daskova. Tästä
monen länsimaan akatemian kunniajäsenestä tuli myös Katariina Suuren
ystävätär ja seuraneiti, jolla oli suuri merkitys tsaarittaren
kulttuurinäkemyksiin, sivistyselämään ja naiskysymyksenkin esille
ottamiseen. Kirsti Ekonen jatkaa tästä eteenpäin vyöryttämällä esiin
nipun tuiki tuntemattomia, aikanaan toki tunnettuja ”Salonkien naisia”
1800-luvulta. Salonkikulttuuri tuli Venäjälle Ranskasta ja sen varjossa monet
aatelisnaiset saivat yleissivistystä ja kohosivat myös tunnetuiksi
kulttuurihenkilöiksi kuten esimerkiksi Zinaida Gippius ja Jevdokina
Rostoptsina.

Myös taidemaailma oli sittemmin unohdettuja naisia pullollaan:
1800-1900-lukujen vaihteessa kuuluisuuteen ponnahtivat muun muassa modernistit
Natalja Gontsarova, Aleksandra Ekster, Nadezhda Udaltsova, Ljubov Popova ja Olga
Rozanova. Heidät ja monet muut esittelee Riitta Konttinen. Myös ”Maaseudun
babushkat” ja ”Sota naisten muistissa” ovat mielenkiintoisia lukuja, ehkä
enemmän uudenlaista naishistoriaa kuin kulttuurielämää sinänsä? Pienenä
puutteena pidän sitä, etteivät elokuvataiteen huippuohjaajanaiset,
esimerkiksi Larisa Shepitko, Kira Muratova tai Dinara Asanova ole mukana
lainkaan. Eivät myöskään monet palkintoja keränneet naisdokumentaristit
ihan viime vuosikymmeniltä.

Teoksen loppupuolella myös Neuvostoliiton murros ja Venäjän nykyaika saa
naisnäkökulman. Naisyrittäjyyttä pohtivat Marja Sorvari ja Joan Löfgren ja
eliittinaisten glamouria sekä populaarikulttuuria valottaa Saara Ratilainen.
Kun Suvi Salmenniemi paneutuu vielä venäläiseen nykyfeminismiin, voi todeta,
että kulttuurielämän naishistoria ja naisnäkökulma ovat esillä hyvin
monipuolisesti.

 

---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/