[H-verkko] Jyväskylä, Väitös: Tilastomies torpparien asialla. Edvard Gyllingin maatalouspoliittinen ajattelu ja toiminta suurlakon ja sisällissodan välillä

[agricola at utu.fi]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi ilmoitus:
---------------------------------------------------------

Väitös: Tilastomies torpparien asialla. Edvard Gyllingin maatalouspoliittinen
ajattelu ja toiminta suurlakon ja sisällissodan välillä

Jyväskylä
27.2.2015
---------------------------------------------------------

Alkamisaika: perjantai 27. helmikuuta 2015, 12.00

Päättymisaika: perjantai 27. helmikuuta 2015, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, Historica, H320

FL Petri Jussilan Suomen historian väitöskirjan ”Tilastomies torpparien
asialla. Edvard Gyllingin maatalouspoliittinen ajattelu ja toiminta suurlakon
ja sisällissodan välillä” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä
akademilektor Ann-Catrin Östman (Åbo Akademi) ja kustoksena professori Pirjo
Markkola(Jyväskylän yliopisto)

Edvard Gyllingin merkitys SDP:n maatalouspolitiikalle suurlakon ja
sisällissodan välisenä aikana oli suuri, vaikkei hän sitä yksin
muotoillutkaan, osoittaa Petri Jussila väitöskirjassaan. Gylling oli puolueen
maatalouspolitiikan johtava asiantuntija ja linjanvetäjä erityisesti siksi,
että hänessä yhdistyi vahva tutkimusosaaminen käytännölliseen poliittiseen
toimintaan. Suurlakon jälkeisinä vuosina Gylling oli ennen kaikkea tutkija,
mutta valtiopäivätyöskentelyn ja maanvuokraajien liikkeen nousun myötä
hänestä tuli yhä selvemmin poliitikko. Koko tämän ajan hän ajoi
voimakkaasti maanvuokraajien ja muun tilattoman väestön asiaa.

Edvard Gylling painotti historiallista taustaa ja tilastotieteellistä
analyysiä yhteiskunnallisen uudistustyön perustana. Hänen ajattelussaan
marxilainen teoria oli rinnakkain sosiaalipoliittisen intressin kanssa, joskin
näiden kahden asian sovittaminen yhteen oli välillä vaikeaa.

– Gyllingiä voi pitää tieteelliseen tutkimukseen tukeutuvana, mutta
pragmaattisena marxilaisena, joka näkyi SDP:n maatalouspoliittisissa
linjauksissa ennen kaikkea joustavuutena, Jussila tiivistää.

Vaikka SDP:n pitkän aikavälin tavoitteena oli sosialismin toteuttaminen
maataloudessakin, niin puolue oli lyhyellä aikavälillä valmis vahvistamaan
yksityiseen omistusoikeuteen perustuvaa maanviljelystä. Gyllingin johdolla
sosialidemokraatit ajoivat suurlakon jälkeen viljelyspakkoa ja vuokraehtojen
parantamista, mutta siirtyivät joitakin vuosia myöhemmin kannattamaan
torpparien itsenäistymistä. Poliittisten puolueiden välisten suurten
erimielisyyksien takia maaseudun kasvavia ristiriitoja ei saatu ratkaistua,
mikä osaltaan vei Suomea kohti sisällissotaa. Jussilan tutkimus tuokin
lisävalaistusta myös tämän kansallisen tragediamme taustoihin.   

Petri Jussila on valmistunut ylioppilaaksi Länsi-Porin lukiosta vuonna 1988.
Hän on suorittanut Jyväskylän yliopistosta FM - tutkinnon vuonna 1995 ja FL -
tutkinnon vuonna 1998. Hän on työskennellyt mm. historiankirjoittajana Suomen
Nuoriso-opistossa sekä projektipäällikkönä Etelä-Pohjanmaan liitossa ja
Pohjois-Savon liitossa. Jussila työskentelee tällä hetkellä
projektiasiantuntijana Jyväskylän ammattikorkeakoulussa, jossa hän on
toiminut erilaisissa tutkimus- ja kehittämistehtävissä yli kymmenen vuotta. 

Teos on julkaistu Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran
julkaisusarjassa, Vantaa 2015, 286 s. ISBN 978-952-5976-32-8 (nidottu) ja ISBN
978-952-5976-35-5 (PDF). Osoitteesta http://www.thpts.fi/ saa ladattua
julkaisun verkkoversiona ja lisätietoa painetun version myynnistä.


---------------------------------------------------------
Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/