[H-verkko] Arvosteltavaksi: Schildtsin syksyn 2015 kirjoja

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi  Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X) Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia  osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com>, jossa ilmoitat kirjan  nimen ja kustantajan sekä postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen  kirjan.
Schildts Förlags syksy 2015

***

Mikaela Strömberg

Sophie

 

Sophie – neljätoista vuotta, seitsemän sisarusta. Tytön isä on maineikas ja äiti raamikas, perheen juuret ovat Saksassa ja koti Pietarin paraatikadulla. Elämä on yhtä huoletonta kuin vanhoissa romaaneissa. Mutta sitten tapahtuu, mitä? Löytyy ensimmäinen ihastus (liebe, liebe, liebe!), saapuu kutsu tsaarin hoviin (tout n’est pas possible de comprendre!), syttyy toinen ihastus (da, da, pravda), ja sattuu hairahdus. Mein gott ja aber natürlich.
Sophie naitetaan hollantilaiselle kauppiaalle, seikkailijalle. Suloinen kaupunkielämä vaihtuu synkeiksi salomaiksi, sillä aviomies vie perheensä läntiseen suuriruhtinaskuntaan, Suomen maaseudulle. Sophie kaitsee kasvavaa lapsikatrastaan ja pitää taloa pystyssä, kun miehestä ei siihen ole. Hänen selkänsä pysyy suorana ja kädet työteliäinä myös silloin kun elämä on ilottomimmillaan. Mutta Sophiellakin on rajansa, ja hän joutuu tekemään valintoja, vaikka sitten raskaita ja epäsovinnaisia.
Sophie on tunteilematon romaani, joka ei sen paremmin ylennä kuin alennakaan henkilöhahmojaan. Strömbergin harkittu, karsittu kieli on tulvillaan mustaa huumoria – silloinkin kun romaanihahmojen elämässä ei tunnu olevan mitään hupaisaa. Romaani perustuu tositapahtumiin, Sophie von Behsen (1828–1886) elämään, ja kirjailija on hyödyntänyt työssään perimätietoa, haastatellut von Behsen sukulaisia Venäjällä sekä käynyt läpi oikeudenkäyntipöytäkirjoja.

***

Rainer Knapas

Karjalan kunnailla

- Matkoja kulttuuriin ja historiaan

Eräs alue herättää suomalaisissa enemmän tunteita kuin yksikään toinen ja on siksi erottamaton osa suomalaisuutta. Se on Karjala. Karjalasta on haettu suomalaisten kansalliseepos ja innoitusta muihin taiteellisiin teoksiin. Toisaalta se on ollut sotatanner ja sitten menetetty maa. Se on tarinoita, kuvia ja symboleita. Jotta ymmärtäisimme Karjalan historiaa ja nykypäivää, on syytä paneutua niihin aatteisiin ja mielikuviin, joita Karjalaan liitetään. Mielikuvat ovat muotoutuneet kirjallisuuden, tieteiden ja taiteiden pohjalta, ja ne ovat vahvistuneet historiallisten tapahtumien myötä.
Rainer Knapas pohtii historiallisia yksityiskohtia pursuavassa teoksessaan, kenelle Karjala oikeastaan kuuluu. Hän tarkastelee Karjalaa idän ja lännen näkökulmasta ja tekee tutkimusmatkan muun muassa 1700-luvun Vanhaan Suomeen ja Monrepos­hon, pohtii 1800-luvun ylioppilasromantiikkaa ja karjalaisuusaatetta ja istahtaa Terijoella Villa Golicken verannalle.

***

Marjo Vilkko

Suomi on venäläinen

Aiemmassa teoksessaan ja käsikirjoittamassaan tv-sarjassa Suomi on ruotsalainen Marjo Vilkko taidokkaasti todisti, että Ruotsin ajan perintö näkyy Suomessa yhä. Entä Venäjä? Mitä vaikutteita Venäjä on suomalaisuudelle antanut? Yhteistä taustaa on 300 vuotta: 1700-luvulta pieni osa nykyistä Suomea kuului Venäjään, ja sitten Suomi kuului yli sata vuotta Venäjän imperiumiin. Nykypäivän – kovin tuoreita – ilmiöitä ovat venäläisten maahanmuutto ja Suomen-matkailu. Mielikuvia Venäjästä ovat ryydittäneet vierauden ja pelon tunteet, joita sorron ja sotien täyttämä historiakäsitys on ruokkinut. Tarina Suomen venäläisyydestä onkin tarina siitä, millä kaikilla keinoin suomalaiset ovat yrittäneet pitää venäläisyyttä loitolla. 
Keisarikunnan aika ei tehnyt meistä venäläisiä – vaan pikemminkin vahvisti ruotsalaista perintöämme ja tuki suomalaisuuden nousua –mutta Venäjän vaikutus historiaamme ja kansalliseen identiteettiimme on ollut suuri. Aina kun Venäjällä tapahtuu muutoksia, suomalaisten käsitykset itsestään ovat joutuneet puntariin, ja se on usein muuttanut myös Suomen suuntaa ratkaisevalla tavalla. Kirja perustuu samannimiseen tv-sarjaan, jota seurasi yli puoli miljoonaa katsojaa keväällä 2014. Teoksessa etsitään venäläisyyttä niin suomalaisesta musiikkimausta ja poliittisesta kulttuurista kuin saunasta ja koivumetsästäkin. Löytyykö yhteisiä nimittäjiä suhteestamme sotaan? Vai onko venäläisintä suomalaisuutta sittenkin kaihomieli ja voivottelu? Karsastammeko venäläisyyttä enemmän kuin ruotsalaisuutta?

***

Anna Lindholm

Projekt Ines

Anledningen till att jag skriver den här boken är att jag vill veta mera om inbördeskriget i Finland. Jag vill att vi sätter oss bättre in i vad som hände. Jag vill att vi diskuterar vad det har att göra med oss i dag. Jag skriver för dig, som precis som jag mest bara lyssnat och inte själv varit aktiv och ställt egna frågor.

Så förklarar Anna Lindholm Projekt Ines, där hon genom brev och intervjuer, arkiv och egna reflektioner närmar sig fem kvinnor i inbördeskrigets Finland: sin egen morfars mor Ines Nyberg som satt i Snappertuna med små barn och skrev brev till sin Verner, den hårt prövade Josefina Hägg från samma by, den övertygade socialisten Anna Forsström i Helsingfors, societetsflickan Anita Topelius och den irriterande Dagmar Ruin, som gjorde succé i fält och blev headhuntad av Mannerheim efteråt. I Projekt Ines berättar Anna Lindholm vår historia på ett nytt sätt, genom ett modernt sinne, hon slår hål på historieskrivningen och öppnar för nya frågor.

***

Carl-Gustav Lindén

Nokia och Finland

Den här boken berättar en annorlunda historia om Nokia än den vi är vana att höra. Carl-Gustav Lindén lyfter fram sådant som har förtigits, och tonar ned de framgångar folk tenderar att minnas, inte minst av nationalistiska skäl. Det handlar om livet i Nokialandia och om vilka konsekvenser Nokias framfart har fått för Finland. Det handlar också om det intrikata förhållandet mellan Nokia och staten och om hur det i slutändan var staten som anpassade sig till behoven hos ett globalt företag. I rafflande detaljer visar Lindén hur Nokia förvandlades från ett sympatiskt företag med initiativkraft och kämparanda, till en gigant med dåligt uppförande.
Sitt material har Lindén hämtat i över hundra intervjuer. Han speglar det mot sin mångåriga erfarenhet som ekonomijournalist, och senare forskare, med Nokia som särskilt bevakningsområde. Den här boken är också en självrannsakningsprocess: »Vad såg jag och vad kunde jag inte se?»

***

Nils Erik Forsgård

Dagarnas skum

”Jag ville skriva en bok om Europa därför att jag är finländare och europé och därför att jag känner lite oro över detta vårt märkvärdiga Europa.”
 Så skriver Nils Erik Forsgård i förordet till sin nya bok om Europa. Det har gått tio år sedan Forsgård publicerade sin kritikerhyllade bok om Berlin. Nu återkommer han med en högaktuell bok där Berlin återigen spelar en viktig roll, men denna gång en biroll. I den långa skuggan av Europas ekonomiska kris reser Forsgård till många olika städer och platser, Han vistas i centrum, i Bryssel och Barcelona, men besöker också periferin, Reykjavik, Aten och Istanbul. Han möter människor och beskriver stämningar och analyserar tendenser. Bokens kärna bildas av flera längre essäistiska betraktelser kring Europa från igår och idag, det handlar om arvet efter Napoleon Bonaparte, murens fall 1989, yttrandefrihetens gränser, Auschwitz och första världskrigets långa efterspel. Boken präglas av stor formuleringsglädje och av observationer som numera bara kan kallas – forsgårdska.

***

Caterina Stenius

En berättelse om Lilla Teatern 1940–2015

Lillan grundades 1940 av Oscar och Eja Tengström. Vivica Bandler tog över 1955 och inledde teaterns storhetstid. Hon introducerade både nyaste nytt från utlandet och nyskriven inhemsk dramatik. Efter Bandler kom bland många andra Lasse Pöysti och Birgitta Ulfsson och den långvarigaste av alla, Asko Sarkola. Under hela teaterns existens har Lillans repertoar burits av humanistiskt patos som skyggat för all patetik, vinkat igenkännande åt tillvarons absurditeter och älskat katastrofer. Avgrundsdjup och sorg har mötts med klok eller vass humor. Caterina Stenius har skrivit en prisbelönad bok om tonsättaren Magnus Lindberg. Som teaterbiograf är hon lika engagerad och kunnig. En Berättelse om Lilla teatern 1940–2015 är kultur- och teaterhistoria men också en del av vår egen historia och av staden Helsingfors historia. 
 ***

Diana Webster

Finland forevermore

- Helsinki, 1953–1964

When everything was new. Finland and Helsinki 50 years ago seen with fresh eyes. Finland Forevermore is a sequel to Diana Webster’s Finland Forever, published in 2013. At 23, Diana faced the challenge of working as a Lecturer in English at Helsinki University, with almost 1 500 students of English, and only 4 native-speaking lecturers. She watches Finland and her world radically change, as Helsinki grows and becomes more cosmopolitan; as the coming of the Pill upsets social conventions; as manmade fibres and plastics change clothes, shops and manufacturing. She sees young people gain influence and package tours alter the attitudes of Finns, and even change the appearance of the streets.
During these years Diana also writes and acts in the first TV programmes in English in Finland, as well as acting for the amateur theatre and writing musical comedies. She experiences her first Finnish summer, and spends 3 weeks in the winter on an island in the archipelago, marooned by fragile ice. She discovers a world of diplomats and spies, and is a consultant for British TV during the Note Crisis. She also touches on the politics of the period from the point of view of an ordinary citizen, and on the relations with the Soviet Union.
Finland Forevermore is a fascinating account of life in Helsinki as Diana Webster saw it in the fifties and early sixties, written with humour, perception, and a deep affection for Finland.

***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat  vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et  saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale  Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen  arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin  julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös  Agricolassa.   Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen  Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/  josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja  julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja- arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja- arvostelut/.