[H-verkko] Arvosteltavaksi: Tammen syksyn 2015 kirjoja

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi  Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X) Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia  osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com>, jossa ilmoitat kirjan  nimen ja kustantajan sekä postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen  kirjan.

Tammi syksy 2015

***

Hannu Mäkelä

Muistan - Otavan aika

Hannu Mäkelä aloittaa kustannustoimittajana 1960-luvun lopulla Otavassa, joka paljastuu konkurssikypsäksi perheyritykseksi. Kriisiä ratkaisemaan ja saneeraamaan kutsutaan runoilija Paavo Haavikko, jolla on taloustaustaa veljensä yrityksessä. Mäkelän tehtävänä on pitää kotimaisen kaunokirjallisuuden julkaisuohjelma elinvoimaisena ja kiinnostavana. Uusia kirjailijoita etsitään kovassa kilpailussa erityisesti taantumuksellisempana tunnetun WSOY:n kanssa. Hiljalleen kustantamo saadaan jaloilleen. Mäkelä piirtää kymmeniä hienoja henkilökuvia kahdenkymmenen vuoden ajalta kotimaisen kirjallisuuden kärjestä, Veijo Merestä Pentti Saarikoskeen ja Arto Melleriin. Teos kuvaa valaisevasti myös työelämän ja kustantamisen muutosta 1960-luvulta 1980-luvulle.

***

John Cleese

Piti sanomani...

Monty Python -ikoni tarjoaa kiehtovan kurkistuksen elämäänsä ja herkullisen palan huumorin historiaa. Piti sanomani... kuvaa riemastuttavan avomielisesti, miten westonsupermarelaisesta pitkänhuiskeasta, ujosta nuorukaisesta tuli itsekin oman legendaarisuutensa myöntävä maailmantähti.
John Cleese kertoo muistelmissaan koulupojan hermoja repineestä ensimmäisestä julkisesta esiintymisestään; lapsuutensa loputtomasta kiertolaiselämästä lempeän isän ja kompleksien riivaaman äidin matkassa; ensi askeleistaan työelämässä opettajana, joka ei tiennyt mitään opettamistaan aineista; päivistään hamsterin omistajana Cambridgen yliopistossa; ja huikeasta nousustaan kohti komediamaailman terävintä kärkeä.

***

Inkeri Koskinen

Villi Suomen historia

Tiedonmuruja vai hölynpölyä? Hurmaavan hullunkuriset näkemykset Suomen historiasta ja suomalaisuudesta herättävät pohtimaan, missä kulkevat tieteen ja humpuukin rajat. Ovatko suomalaiset kotoisin Atlantiksesta, vai polveudummeko Israelin kadonneista heimoista? Ovatko Egyptin eli Äijäkupittaan pyramidit suomalaisten rakentamia? Entä onko suomi ihmiskunnan yhteinen alkukieli? Tieteen tulokset eivät aina riitä, kun isänmaanystävät alkavat kertoa menneisyydestä. Villi Suomen historia esittelee Suomea, suomen kieltä ja maamme esihistoriaa koskevaa näennäistieteellistä teoretisointia ja kysyy samalla, mikä erottaa nämä hurjat tarinat tieteellisestä tutkimuksesta.

FM Inkeri Koskinen on tieteenfilosofian tutkija. Hän opettaa humanististen tieteiden filosofiaa Helsingin yliopistossa ja valmistelee väitöskirjaa objektiivisuudesta ja relativistisista tutkimuskäytännöistä tämän päivän kulttuurien tutkimuksessa.

***

Matti Kosonen ja Heidi Ruotsalainen

Agenttikoulun naiset

Lottana vakoilijoiden ja kaksoisagenttien keskellä

Jatkosodan aikana Päämajan tiedusteluorganisaatioihin komennettiin myös naisia. Värvättävien taustat tutkittiin, sillä työssään heille paljastui armeijan tarkimmin varjeltuja salaisuuksia. Näiden naisten työ oli paitsi erittäin salaista myös vaarallista – tarvittaessa itseään oli pystyttävä puolustamaan ase kädessä. Agenttikoulun naiset raottaa salaisuuden verhoa jatkosodan aikaiseen tiedustelun maailmaan ja antaa inhimillisen kuvan nuorten lottien ankarasta työstä kaukopartiomiesten ja agenttien rinnalla eräissä Suomen armeijan salaisimmista tiedusteluyksiköistä, Osasto Kuismasessa ja Osasto Raskissa eli Äänislinnan vakoilukoulussa. Äärimmäisen salaisen tiedustelusodan katkerien ihmiskohtaloiden keskellä koettiin myös kulttuuri- ja valtakunnanrajat ylittävää ystävyyttä, rakkautta ja yhteisöllisyyttä. Kirjassa valotetaan lisäksi jatkosodan jälkeen natsi-Saksaan vakoilukoulutukseen lähteneiden naisten kohtaloita.

Lehtori, FL Matti Kosonen on toiminut teollisuuden johtotehtävissä sekä tutkijana ja opettajana Joensuun yliopistossa (nyk. Itä-Suomen yliopisto). Nykyisin hän työskentelee opettajana Joensuun lyseon lukiossa. Kosonen on julkaissut useita tutkimuksia mm. tiedustelusta, vakoilusta ja vakoiluntorjunnasta sekä Suomen rajojen vartioinnista ja kotirintaman toiminnasta talvi- ja jatkosodassa. FM Heidi Ruotsalainen tekee väitöstutkimusta Maanpuolustuskorkeakoulussa. Hän on perehtynyt aikaisemmissa tutkimuksissaan jatkosodan kaukopartiotoimintaan sekä kylmän sodan Nato-vakoiluun.

***

Antti Kujala ja Mirkka Danielsbacka

Hyvinvointivaltion loppu?

- Vallanpitäjät, kansa ja vastavuoroisuus

Hyvinvointivaltion kriisistä on puhuttu pitkään. Vuonna 2008 alkanut talouslama on saanut monet vaatimaan hyvinvointivaltion ja sen palveluiden supistamista. Ovatko ne tulleet tiensä päähän? Hyvinvointivaltion keskeisenä perustana on ihmisten myötäsyntyinen käsitys reiluudesta ja oikeudenmukaisuudesta, joita he odottavat niin kanssaihmisiltään kuin vallanpitäjiltä – periaate, jonka mukaan kaikki maksavat ja kaikki hyötyvät. Vastavuoroisuuteen kuuluu, että ne, joiden velvollisuutena on maksaa veroja, pitävät oikeutenaan saada valtiolta suojelua ja apua taloudelliseen ahdinkoon. Modernien hyvinvointivaltiotyyppien ääripäitä ovat yhtäältä pohjoismainen hyvinvointivaltio, jollainen Suomikin on, ja toisaalta amerikkalainen yhteiskuntamalli, jossa viimeisten 30 vuoden aikana häviävän pieni upporikas vähemmistö on kahmaissut taskuihinsa leijonanosan taloudellisen kasvun hedelmistä. Hyvinvointivaltion loppu? käsittelee vallanpitäjien ja kansan suhteita paitsi nykyisten hyvinvointivaltioiden myös historiasta valittujen esimerkkitapausten valossa ja osoittaa, mitä voi tapahtua, kun odotus vastavuoroisuudesta yhteiskunnan eliitin ja tavallisen kansan välillä ei täyty.

Mirkka Danielsbacka on Suomen ja Pohjoismaiden historiasta väitellyt filosofian tohtori, joka viimeistelee toista väitöskirjaansa yhteiskuntapolitiikasta. Antti Kujala on Helsingin yliopiston Suomen ja Venäjän historian dosentti, jonka julkaisemat kirjat ovat käsitelleet poliittista, sota- ja yhteiskuntahistoriaa 1600-luvulta 2000-luvun alkuun.

***

Juha Pohjonen

Sodan ja rauhan rajalla

- Välirauhan uhrit 1940-1941

Kun talvisodan rauha solmittiin 12.3.1940, Josif Stalin vetäisi Kremlissä uuden rajan paksulla kosmoskynällään suuren mittakaavan karttaan. Tuo kartalla parin sentin levyinen viiva muuttui maastossa epämääräiseksi parin kilometrin kaistaleeksi. Kulkiko raja viivan länsireunassa vai itäreunassa? Siitä ei Moskovassa puhuttu. Moisen pikkuseikan saisivat rajanmäärittelijät päättää.
Rajankäynnin alkaessa maaliskuussa 1940 tunnelma itäisellä rajaseudulla oli edelleen kireä. Sotilaat olivat varmistamassa rajankävijöiden turvallisuutta. Suomalaiset neuvottelijat kiistelivät jokaisesta kylästä, talosta ja niemestä, ja neuvostoliittolaiset epäilivät suomalaisten hakevan revanssia. Jokaista epämääräisen raja-alueen ylittäjää epäiltiin vakoilijaksi, varsinkin Neuvostoliiton puolella, joka käytti häikäilemättömästi vahvemman valtaa. Suomalaisia alkoi kadota, ensimmäiset jo ennen rajankäynnin alkua. Keitä nämä kadonneet suomalaiset olivat? Jotkut loikkasivat, jotkut eivät halunneet uskoa Karjalan menetystä todeksi vaan menivät "koteihinsa". Sotilaita siepattiin koko ajan, joitakin murhattiin, monet katosivat kokonaan. Viimeinen vuonna 1940 kadonnut ja tulitaistelussa siepattu palasi Suomeen 1950-luvun lopulla, suurin osa ei palannut koskaan.

Juha Pohjonen on Itä-Suomen yliopiston Suomen historian dosentti ja Suomen itsenäisyyden ajan poliittisen historian tutkija.

***

Jarmo Korhonen

Maan tapa

Suomalainen korruptio on onnellisesti piilossa ja piilotettu, koska kukaan ei halua tutkia sitä. Meille on opetettu, että jokaisella suomalaisella on hinta ja kassakaapit ja nuotio ovat salaisuuksien säilyttämistä varten. Talon asioista ei huudella kylillä.
Suomessa korruptio lymyää siellä, missä on valtaa ja rahaa; politiikan kaikilla tasoilla, eduskunnassa, valtioneuvostossa, puolueissa ja kunta- ja maakuntapolitiikassa. Talouselämä ostaa poliittisen vallan, jota se ei kansalta suoraan saa. Harmaa talous ja sen pyörittäminen on suomalainen harrastus siinä missä kännissä ajaminen tai heikoille jäille meneminenkin, ja korruptio on osa myös poliisin, oikeuslaitoksen ja median jokapäiväistä elämää.

****

Historiallinen fiktio

Katja Petrovskaja

Ehkä Esther

Raikkaan omaääninen, palkittu kertomusromaani yhden suvun ja siten koko Euroopan historiasta, maailmasta joka ei tunnu millään oppivan virheistään. Ukrainalais-puolalaiseen sukuun syntynyt, sittemmin saksalaistunut kirjailija Katja Petrovskaja havahtuu ajan armottomuuteen. Ihmiset kuolevat, muistot haalistuvat, menneisyys katoaa. Miten selvittää oman sukunsa tarina, omat juurensa, kun ei ole enää ketään keltä kysyä? No, arkistojen avulla ainakin. Nykyään myös internet, tuo uskonnottomien itkumuuri, tarjoaa hätkähdyttäviä pilkahduksia menneestä. Facebookista löytyy sukulaisia ja eBaysta valokuvia, aukot täydentyvät pikkuhiljaa, kunnes lopulta Katja Petrovskajalla on käsissään paitsi juutalaisen sukunsa tarina, myös yksi sukupolvensa parhaista holokaustitulkinnoista. Helpompi olisi unohtaa, mutta muistettava meidän on. Halusimme tai emme.

***

José Saramago

Lissabonin piirityksen kirjuri

Kustantajan oikolukija Raimondo Silva muuttaa Lissabonin piirityksestä kertovan käsikirjoituksen sisältöä: nyt teksti väittää, että ristiretkeläiset eivät auttaneet Portugalin kuningasta kaupungin takaisinvaltauksessa 1147. Mitätön muutos mullistaa Raimondon koko elämän. Työnantajansa luottamuksen menettäneenä hän ryhtyy kirjoittamaan Lissabonin piirityksen vaihtoehtoista historiaa – ja rakastuu. Nykyhetken, Raimondon romaanin ja 1100-luvun todellisten tapahtumien välillä polveilevasta tarinasta muotoutuu kiehtovan monikerroksinen romaani, jossa sekä kansakunnan että identiteetin jatkuvuus ovat yhtä epävakaalla pohjalla. Harvoin on historiallinen romaani ollut yhtä tukevasti ajan hermolla.

***

Andrés Neuman

Vuosisadan matkustaja

Vuosisadan matkustaja yhdistää omaperäisesti rakkautta, filosofiaa, rikoksia ja koukuttavan juonen.

Euroopassa eletään 1800-luvun alkupuolen murroksen vuosia. Salaperäinen Hans saapuu saksalaiseen Wandernburgin kaupunkiin yhdeksi yöksi, muttei saa lähdettyä pois. Hän uppoutuu kiinnostaviin keskusteluihin kaupunkilaisten kanssa, joista tärkeimpiä ovat viisas posetiivari, espanjalainen kauppias Álvaro ja Sophie, porvarisperheen vapaamielinen tytär. Sophien salongin kiihkeissä väittelyissä käsitellään monikulttuurisuuden, tasa-arvon ja yksilönvapauden ongelmia samalla kun keskustelijoiden omat ihmissuhteet muuttuvat yhä kiemuraisemmiksi.
***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat  vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et  saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale  Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen  arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin  julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös  Agricolassa.   Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen  Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/  josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja  julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja- arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja- arvostelut/.