[H-verkko] Arvosteltavaksi: Minervan, Kariston ja Kirjapajan syksyn 2015 kirjoja

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi  Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)
Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia  osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com>, jossa ilmoitat kirjan  nimen ja kustantajan sekä postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen  kirjan.
Minerva syksy 2015

***
Torsten Fricke & Ulrich Novak
Tapaus Google

Me emme suinkaan ole Googlen asiakkaita. Me olemme sen tuote. Joka sekunti Google vastaa yli 4 500 hakuun – näennäisesti ilmaiseksi. Tosiasiassa maksamme palvelusta korkeaa hintaa luovuttamalla Googlelle omat tietomme. Big Data on tämän hetken arvokkaimpia kauppatavaroita maailmalla, ja Googlella on käytännössä monopoli tähän jättimäiseen tulonlähteeseen. Se vahvistaa dominoivaa asemaansa edelleen ostamalla muita yrityksiä ja pakottamalla kaikki noudattamaan omia sääntöjään. Kirja käy läpi hakukoneyhtiön vaiheet idealismista ja vaatimattomasta alusta aina konsernin nykyiseen kontrolloimattomaan valta-asemaan. Google vaikuttaa ihmisiin kaikkialla maailmassa ja kaikilla elämänalueilla. Käyttäjät voivat kuitenkin suojautua. Tämä kirja osoittaa yksinkertaisesti ja ymmärrettävästi, miten se onnistuu.

Torsten Price (s. 1963) on saksalainen journalisti, joka on toiminut mm. Abendzeitung-lehden varapäätoimittajana. Ulrich Novak (s. 1961) on toiminut median ja PR-yritysten markkinointikonsulttina. Nykyisin Price ja Novak konsultoivat yrityksiä kriisiviestinnässä, imagonrakennuksessa sekä sisältömarkkinoinnissa.

***
Juho Kuorikoski
Suuret seikkailupelit
- Tietokonepelien klassikot

Suuret seikkailupelit on perusteellinen historiikki, joka esittelee graafisten seikkailupelien kerman ja kertoo pelien historian niiden tekijöiden äänellä. Seikkailupelit ovat genrenä liki yhtä vanha kuin kotitietokoneet. Viiden vuosikymmenen mittaisen historiansa aikana ne ovat vallanneet markkinat, kuihtuneet välillä pois ja viimein palanneet ryminällä takaisin. Ongelmanratkaisun ja juonenkuljetuksen rajapinnassa toimivat seikkailupelit muistuttavat elokuvaa, mutta panevat samalla älynystyrät töihin. Uusien pelien rinnalle ovat viime vuosina nousseet vanhojen klassikkoseikkailujen uusintajulkaisut.

***

Laura Kolbe, Samu Nyström ja Jyrki Vesikansa
Helsinki 1945
- Pääkaupunki ja rauha

”Rauhaa ja rakkautta, suuremmat tupakka-annokset ja pienemmät vihannesannokset sekä ennen kaikkea Kahvia (isolla Koolla).” Näihin sanoihin tiivistyivät Ilta-Sanomien haastattelemien helsinkiläisten toiveet vuodelle 1945. Ne olivat varovaisen optimisia, mutta kertoivat samalla synkästä lähtötilanteesta. Sota Lapissa ja Euroopassa jatkui, eikä rauhan palaaminen ollut itsestään selvää. Päivittäinen elämä jopa hankaloitui entisestään, ja sodan tuhot näkyivät vielä kaikkialla. Monet kodit olivat tuhoutuneet pommituksissa, monet helsinkiläiset olivat menettäneet henkensä. Mutta toivo paremmasta huomisesta oli heräämässä. Sodan loppuvaiheen tapahtumat nostivat pääkaupungin jälleen valokeilaan. Maailmansodan päättyminen, muuttunut sisäpoliittinen tilanne, valvontakomission saapuminen ja sotasyyllisyyskysymyksien käsittely näkyivät pian pääkaupungin elämässä – katutila ja torit täyttyivät niin juhlista kuin mielenosoituksista. Samalla itse kaupunki oli suuren murroksen edessä. Sinne tulvi uutta väkeä, ja asunnoista oli huutava pula. Vuoden lopussa toteutunut suuri alueliitos kasvatti kaupungin pinta-alan viisinkertaiseksi. Väkilukukin nousi 51 000 hengellä. Vuoden 1945 päättyessä alkoi kokonaan uusi vaihe pääkaupungin historiassa.

Tämä teos kertoo Suomen pääkaupungista vuonna 1945 kolmen kirjoittajan näkökulmasta. Professori Laura Kolbe kirjoittaa tulevan suurkaupungin kunnallispolitiikasta sekä pääkaupungin katu- ja toritilasta uuden ajan poliittisena näyttämönä. Lehdistöneuvos Jyrki Vesikansa tarkastelee vuoden 1945 yhteiskunnallisia tapahtumia ja niiden näkymistä pääkaupungissa. Fil. tri Samu Nyström käsittelee helsinkiläisten jokapäiväistä elämää sodan ja rauhan saranakohdassa. Oman tarinansa kertoo kirjan runsas kuvitus, jonka kautta lukijat pääsevät aistimaan muuttuvan kaupungin iloja ja suruja.

***

Katja Tikka, Leea Lappalainen ja Anu Järvinen
Helsingin sisäpihat kertovat
- Kaupunkihistoriaa pihan puolelta

Kirja esittelee kiehtovia helsinkiläisiä sisäpihoja ja niiden historiaa sekä kronologisesti että asuinalueittain. Sekä historiallisin että uusin valokuvin kuvitettu kirja on elävä kurkistus kaupunkilaisten arkeen ennen ja nyt. Teos johtaa lukijan rautaporttien ja julkisivujen taakse, erilaisiin tunnelmiin ja menneiden vuosikymmenten tapahtumiin mm. ydinkeskustassa, Töölössä, Kalliossa ja Puu-Käpylässä. Helsingin kantakaupungin sisäpihat kätkevät muuriensa taakse erilaisia maailmoja, joita ohikulkijat eivät aina huomaa. Pihat eivät ole pelkästään läpikulkupaikkoja, vaan niillä on eletty monimuotoista ja värikästä elämää läpi vuosikymmenten. Pihan puolelta katsottuna kaupungin näkee uusin silmin. Alun perin sisäpihat rakennettiin niin, että sinne mahtuivat niin puuceet, kanalat kuin keittiöpuutarhatkin. Vuosien mittaan pihoilla on ollut monia käyttötarkoituksia aina autoistumisen ajan asfalttipihoihin ja viherrakentamisen ajan kaupunkikeitaisiin asti. Pihapiirit ovat luoneet yhteisöjä, mutta myös saaneet todistaa yhteisöllisyyden katoamista. Sisäpihojen historia kertoo sosiaalisten rakenteiden ja kaupunkielämän muutoksesta, miniatyyrikoossa koko nuoren kansakunnan historiasta.

Katja Tikka on historioitsija ja kaupunkielämän tutkija. Leea Lappalainen on kielitieteilijä ja Helsinki-opas, jolle ”omalla työpaikalla” kiertely on myös mieluinen harrastus. Anu Järvinen on valokuvaava taidehistorioitsija.

***

Pirkko Vekkeli ja Ismo Loivamaa
Åke ja minä

Åke Lindmanista (1928–2009) voi hyvin käyttää epiteettiä ’legenda jo eläessään’. Hän oli tunnettu ja rakastettu elokuvaohjaaja ja näyttelijä, joka muistetaan niin varhaisen Suomielokuvan konnana kuin Tuntemattoman sotilaan kovennettua seisovana Lehtona. Tiedetään, että Åke oli nuorena jalkapallotähti, mutta moniko muistaa, että hän pelasi myös Suomen edustusjoukkueessa Helsingin olympialaisissa vuonna 1952. Hänet nähtiin myös näyttämöllä eri puolilla Suomea ja Ruotsia aina 1990-luvulle saakka. Lindman toimi lisäksi kansainvälisten tuotantojen suomalaisena yhteyshenkilönä mm. Jerry Lewisin, Alfred Hitchcockin ja Punaiset-elokuvan ohjaajan Warren Beattyn kanssa. Åke ja minä -kirjan minä on vuorollaan moni Åken lähellä eläneistä ja työtä tehneistä ihmisistä. Pääosassa on itseoikeutetusti puoliso Pirkko Mannola, jonka tapaamisesta kertomus alkaa – polveillakseen myös takaumina läpi tärkeiden vaiheiden molempien elämässä. Läheisistä yhteistyökumppaneista mukana kirjassa ovat muun muassa Åken luottokuvaaja Pauli Sipiläinen, säveltäjä Lasse Mårtenson, näyttelijät Kari Heiskanen ja Pirkka-Pekka Petelius, näyttelijä-teatterinjohtaja Asko Sarkola sekä kirjailija Pirkko Saisio. Muistojaan kertomassa ovat myös Åken ja Pirkon tytär ja vävy Heidi ja Teemu Kara.

***

Sophie Jackson
Kolmannen valtakunnan sankarilentäjä Hanna Reitsch

Luftwaffen koelentäjän Hanna Reitschin tarina on kertomus poikkeuksellisen taitavasta ja pelottomasta naisesta, jolle Hitler oli isähahmo, kansallissosialismi syvälle juurtunut aate ja lentäminen suurin intohimo. Hanna Reitsch oli ristiriitainen hahmo, joka on kuvattu niin suurena sankarittarena kuin naiivina Hitlerin palvojana ja kansallissosialismin nimeen vannoneena tytönhupakkona. Jacksonin kirja kaivautuu myyttien, propagandan, vihan ja palvonnan taakse. Se tuo näkyviin todellisen Hannan: naisen, joka halusi tehdä jotain merkittävää aikana, jolloin valtaa oli vain natseilla. 1930-luvulla Reitsch teki lukuisia ilmailuennätyksiä purjekoneella ja vuonna 1937 hänet lähetettiin Luftwaffen koelentokeskukseen, jossa hän toimi pääkoelentäjänä Junkers Ju 87 Stuka ja Dornier Do 17 -koneilla sekä lensi ensimmäisenä naisena helikopterilla. Reitsch oli mukana testaamassa ja kehittämässä myös V1-ohjuksia. Adolf Hitler myönsi Reitschille ainoana naisena ensimmäisen ja toisen luokan rautaristin, ja lisäksi hän sai timantein koristellun Luftwaffen lentäjän ja valvojan merkin. Toisen maailmansodan viimeisinä päivinä Reitschia pyydettiin lentämään Berliiniin tapaamaan Hitleriä. Valtakunnankanslian ollessa jo puna-armeijan saartama Reitsch valitsi lentokoneekseen ainoan mahdollisen, lyhyeen nousu- ja laskukiitoon kykenevän kevyen Fieseler Storch -koneen. Reitsch pääsi perille onnistuen laskussaan ja Führerin bunkkerissa käytyään nousemaan ilmaan sekä pakenemaan Berliinistä puna-armeijan kiivaasta ilmatorjuntatulituksesta huolimatta.

Sodan jälkeen Reitsch oli 18 kuukautta Yhdysvaltain armeijan kuulusteltavana, koska hän oli ollut merkittävästi esillä natsi-Saksan propagandassa ja osallistunut hankkeisiin, joista haluttiin saada tietoja. Häntä ei asetettu syytteeseen. Hannan haastatteluihin ja Yhdysvaltain sota-arkiston aiemmin salaisiksi luokiteltuihin kuulusteluaineistoihin perustuva teos tuo uutta tietoa legendaarisesta naislentäjästä ja selvittää hänen elämäänsä ja kuolemaansa liittyviä myyttejä.

***

Veikko Vehviläinen ja Jarkko Kemppi
Mannerheim-ristin ritari 15
- Veikko Vehviläinen ja JR 9:n vaiheet 1941–43

Vehviläisen sotapäiväkirja tuo valoa sodan tapahtumiin aliupseerin näkökulmasta. Se on autenttinen kuvaus rintamaolosuhteista ja taistelun keskellä osoitetusta kylmäpäisyydestä ja rohkeudesta. Mannerheim-ristin ritarin arvon Vehviläinen sai syyskuussa 1941. Nimityksen taustalla olivat hänen ansionsa heinäkuussa 1941 käydyissä taisteluissa. Jalkaväkirykmentti 9 perustettiin kesällä 1941 Kontiolahdella. Rykmentti kuului 7. Divisioonaan. Rykmentin raskain vaihe sijoittui heti jatkosodan alkuun. Laatokan Karjalan valtauksessa rykmentti kärsi suuria tappioita, koska vihollisen asemien murtaminen vaati paljon voimia. Rykmentti menetti jatkosodassa kaatuneina ja kadonneina runsaat 1 000 miestä.

Veikko Vehviläinen (1920–1998) palveli kiväärimiehenä JR 41:ssä. Jatkosodassa hän toimi ryhmänjohtajana ja joukkueen varajohtajana JR 9:ssä 1941–43 ja JR 30:ssä 1943–44. Mannerheim-ristin ritari 15, 26.9.1941, alikersantti, ryhmänjohtaja 4./JR 9; Vänrikki 20.6.1948; luutnantti 16.2.1962. FT Jarkko Kemppi (s. 1970) on Viron historian dosentti Itä-Suomen yliopistossa ja Sotahistorian dosentti Maanpuolustuskorkeakoulussa. Hän on julkaissut useita sotahistoriaan liittyviä teoksia, mm. kolme kenraalielämäkertaa sekä jääkäriliikettä koskevan tutkimuksen.

***

Pekka Hietala
Nuoret taistelulentäjät
- Ensikertalaiset jatkosodan ratkaisutaisteluissa 1944

Ilmavoimien veteraanien haastatteluihin ja arkistomateriaaliin perustuva teos kuvaa, kuinka nuorista pojista koulutettiin sotalentäjiä ja kuinka heidät komennettiin rintamalaivueisiin jatkosodan ratkaisuhetkillä, kesän 1944 suurhyökkäyksen alla. Haastatellut, vuosina 1920–1923 syntyneet veteraanilentäjät, kertovat koulutuksesta, sopeutumisesta laivuepalvelukseen sekä ensimmäisistä sotalennoistaan ja ilmataistelukokemuksistaan. Kun Suomi talvisodan jälkeen ajautui kohti uutta sotaa, oli ilmassa runsaasti revanssihenkeä. Ilmasotakoulussa opeteltiin lentämisen alkeita kuumeisesti ja toivottiin hartaasti rintamalaivueeseen pääsyä. Asemasodan aikana ilmatoimintaa oli kuitenkin vähän ja koulutusaika venyi turhauttavan pitkäksi. Ongelmana olivat myös vanhentuneet ja loppuun lennetyt koneet sekä vähäinen ilmataisteluharjoitusten määrä. Tosipaikan edessä nuorten lentäjien valmiudet valtavien vihollishävittäjäpartioiden torjuntaan eivät olleet parhaat mahdolliset. Karjalan taivaalla käynnistyi ankara selviytymiskamppailu.

***

Timo Vihavainen ja Kari Ketola
Suuri ja mahtava
- Venäjän historiaa suomalaisille

Tiivis Venäjä-tiedon ABC esittelee suomalaiselle lukijalle naapurimaamme keskeisimmät asiat: historian, kirjallisuuden ja maantiedon. Samalla se avaa lukijalle venäläistä arvomaailmaa ja käsitteitä. Kirjan punaisena lankana on Venäjän valtion tarina, jota täydentävät venäläisen kulttuurin ja liike-elämän esittelyt. Kirjan tekijät yhdistävät akateemisen tutkimuksen ja käytännön kokemuksen. Suomen ja Venäjän yhteisestä historiasta kertovat katsaukset valaisevat maidemme suhteita, niin myönteisiä puolia kuin kipupisteitäkin. Kirja sisältää lisäksi runsaasti naapurimaamme historiaan ja nykypäivään liittyviä napakoita tietoiskuja meitä suomalaisia kiinnostavista yksityiskohdista.

FT Kari Ketola on hankkinut pitkän käytännön kokemuksen Neuvostoliiton ja Venäjän kaupasta ja Venäjän kanssa toimimisesta. Hän on ollut kaupallinen sihteeri Moskovassa ja suomalaisen suurteollisuuden palveluksessa 1960-luvulta alkaen. Hän on julkaissut lukuisia Venäjän-kaupan käytäntöön liittyviä kirjoja. FT Timo Vihavainen toimii Venäjän tutkimuksen professorina Helsingin yliopistossa ja on sitä ennen työskennellyt mm. Suomen Pietarin instituutin johtajana Hän on julkaissut runsaasti Venäjän ja Suomen historiaan liittyviä tutkimuksia, yleisesityksiä ja esseitä suomeksi, venäjäksi ja englanniksi. Yksi hänen viimeisimpiä julkaisujaan on erittäin hyvän vastaanoton saanut Ryssäviha – Venäjän-pelon historia.

***

Wendy Holden
Äidiksi keskitysleirillä
- Kolme selviytymistarinaa

Miljoonien keskitysleirille lähetettyjen ihmisten tavoin kolme toisilleen tuntematonta naista, Priska, Rachel ja Anka, kulkivat Auschwitz-Birkenaun portista täynnä pelkoa vuonna 1944. Heillä oli pelkoonsa vielä tavallistakin suurempi syy, sillä heistä jokaisella oli salaisuus, jonka paljastuminen olisi merkinnyt välitöntä kuolemaa. He olivat raskaana. Ja heistä jokainen oli päättänyt kaikin keinoin suojella syntymättömän lapsensa elämää. Kirja seuraa kolmen naisen uskomatonta matkaa äitiyteen. Tuo matka vei ensin Auschwitziin orjatyöhön, jossa he nälkiintyneinä ja puolikuolleina uupumuksesta onnistuivat kuin ihmeen kaupalla salaamaan tilansa. Liittoutuneiden joukkojen lähestyessä saksalaiset lähettivät heidät tuhansien muiden vankien kanssa Mauthausenin kuolemanleirille Itävaltaan. Seurasi 17 päivän helvetillinen junamatka, jonka aikana satoja vankeja kuoli. Monen tuntemattoman ihmisen rohkeuden ja hyväsydämisyyden ansiosta Priska, Rachel ja Anka ja heidän lapsensa kuitenkin pelastuivat

***

Ljuba Vinogradova
Yönoidat
- Neuvostonaisten ilmasotayksiköt toisessa maailmansodassa

Vuonna 1941 perustettiin puna-armeijalle hävittäjärykmentti 586 sekä pommittajarykmentit 587 ja 588. Kaikista toisessa maailmansodassa taistelleista lentorykmenteistä nämä kolme erosivat siinä, että niiden jäsenet olivat kaikki naisia. Keitä olivat nämä urheat naiset, joita Hitlerin joukot kutsuivat nimellä Nachthexen, yönoidat? Lentorykmenttien vielä elossa olevien jäsenten haastatteluihin perustuva teos kertoo näiden naisten koskettavan tarinan värväyksestä aina viimeiseen traagiseen taistelutehtävissä katoamiseen, seurapiiritanssiaisista merkitsemättömiin hautoihin, ratkaisevista taisteluvoitoista Stalingradin kauhuihin.

***
***
***
Karisto kesä/syksy 2015

***
Martti Linna
KAKSI HAUTAA SAARELLA

Martti Linnan romaani Kaksi hautaa saarella on kuvaus kahden ihmisen kohtalosta vuoden 1918 sisällissodassa. Se kertoo Haminan edustalle Majasaareen haudattujen punapäällikkö Aleksei Osipovin ja hänen Maija-rakastettunsa koskettavan tarinan. Valkealassa Kymiyhtiön paperikoneet seisovat, ja kunnan hätäaputöitä riittää vain onnekkaimmille. Näissä oloissa nuoremmista sisaruksistaan huolta pitävä Maija Rasilainen ja Venäjältä sodasta palannut Aleksei Osipov rakastuvat. Ajat ovat levottomat, ja pian maassa kootaan valkoisia ja punaisia kaarteja.

Martti Linna (s. 1966) on kirjoittanut useita romaaneja ja lisäksi mm. novelleja, kolumneja ja historiikkeja. Hän on työskennellyt vapaana toimittajana ja kirjailijana vuodesta 2005.

***

Atso Haapanen

SISSI-ISKU PETROVSKI JAMIIN

Atso Haapasen arkistoaineistoihin perustuva jännittävä sotaromaani Sissi-isku Petrovski Jamiin kuvaa suomalaisten sissien hurjaa tuhoiskua vihollisen selustaan. Tammikuussa 1942 luutnantti Honkanen saa tehtäväkseen tuhota puna-armeijan huoltokeskuksen Petrovski Jamin kylässä. Sata sissiä lähtee tekemään noin 60 kilometrin matkaa vihollisen selustaan hiihtäen, mukanaan mm. 92 kiloa trotyyliä ja 100 polttorasiaa. Onnistuessaan tuhoisku lamaannuttaisi venäläisten huollon koko rintamalohkolla ainakin vähäksi aikaa, mutta vaarat ovat suuret…

Sotakirjailija Atso Haapanen (s. 1963) on julkaissut aiemmin useita sotahistoriaa koskevia tietoteoksia ja tosipohjaiset sotaromaanit Sissipartio Verkko (2012) ja Sissipartio Kannaksella (2013).

***

Rikard Drakenlordh

TOISEN MAAILMANSODAN AVAINHENKILÖT

Käytännöllinen hakuteos on toisen maailmansodan ”kuka kukin on”. Se listaa aakkosjärjestyksessä sotilaallisia johtajia, poliitikkoja sekä diplomaatteja ja esittelee lyhyesti kaikki tärkeimmät henkilöt, jotka vaikuttivat suursotaan päätöksiä tekemällä, niitä toimeenpanemalla tai taustalla työskennellen. Mukana on paitsi koko maailman tuntemia nimiä kaikista toiseen maailmansotaan osallistuneista maista, myös kiinnostavia henkilöitä sellaisilta sotanäyttämöiltä, joista suomalaislukijat ovat harvoin kuulleet. Historiaharrastaja saattaa kokea haastavaksi toiseen maailmansotaan perehtymisen jo sodan mittasuhteidenkin vuoksi, mutta myös lukumäärältään valtaisan henkilögallerian vuoksi. Toisen maailmansodan avainhenkilöt tarjoaa lukijalle selkeän ja helppokäyttöisen avun. Teos on jälleen ajankohtainen, kun sodan päättymisestä tulee kuluneeksi 70 vuotta.

****
Kirjapaja syksy 2015

***

Pekka Haavisto

Lipunnosto ja räätälin viisaus

 

Fredrika Runeberg oli käytännön ihminen. Hän ompeli kokeeksi Topeliusten vinoraitalippumallin, ja kirjoitti sitten Topeliukselle: "Nimittäkää sitä sitten vaikka 'naisten juoneksi', 'räätälinviisaudeksi' tai miten Herra Professori vain haluaa, mutta minun on kuitenkin sanottava, että mieleeni nousi epäily, olisiko tuo kaunis lippu oikein käytännöllinen. Reunat tulevat viistoon, ommeltaessa sitä on vaikeaa päärmätä, ja langat vetävät vinoon." Kirjeeseen Fredrika Runeberg liitti mukaan malliompeleensa.
Siniristilippu liehuu saloissa useana päivänä vuodessa. Lipunnoston arvoiset päivät tekevät näkyväksi kansallista historiaamme ja kulttuuriamme. Liehuessaan lippu muistuttaa meitä lukemattomista erilaisista tarinoista, iloista ja suruista. Lippumme ei ole vain historiaa vaan myös tätä päivää.


Pekka Haavisto pohtii, millainen oikeastaan on liputuspäivien Suomi. Ketä ja mitä lipunnostolla halutaan muistaa, ja mitä nuo päivät kertovat suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista? Lipunnosto vie lukijan Dag Hammarskjöldin koneen hylylle, Lucinda Hagmanin naisvoimaa uhkuvaan puhetilaisuuteen ja Snellmanin Saima-lehden toimitukseen. Teos kuljettaa lukijaa historiassa ja nykyajassa. Liputuspäivien takaa esiin piirtyy moni-ilmeinen Suomi.

***

Liisa Väisänen ja Marco Peretto
Mitä symbolit kertovat

Harvoin tulemme ajatelleeksi, että kun käsittelemme rahaa, näemme maiden lippuja, vastaamme puhelimeen painamalla vihreää luuria tai noudatamme liikennemerkkien ohjeita, ne ovat kaikki symboleita. Symbolit ovat kiehtova osa omaa historiaamme ja kulttuuriamme, ja niitä ymmärtämällä taideteoksetkin aukeavat aivan uudella tavalla. Symbolit auttavat tunnistamaan paitsi aiheita myös aikakausia, ja lomamatkoistakin saa enemmän irti. Kirjassa esitellään länsimaisen taiteen keskeisimmät aiheet antiikista 1800-luvun loppuun, ei niinkään samoja kuuluja teoksia, joita kaikki taidehistorian teokset ovat jo tulvillaan. Teos on tehty katselijaystävällisesti, ja se sopii kaikille kuvallisesta kielestä kiinnostuneille. Kirjassa on Marco Peretton valokuvat.


***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat  vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et  saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale  Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen  arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin  julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös  Agricolassa.
 
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen  Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/  josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja  julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja- arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja- arvostelut/.