[H-verkko] Arvosteltavaksi: Into Kustannuksen syksyn 2015 kirjoja

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi  Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)
Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia  osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com>, jossa ilmoitat kirjan  nimen ja kustantajan sekä postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen  kirjan.

Into Kustannus syksy 2015

***

Esa Koivuranta, Kaisa Läärä, Kati Pehkonen, Tuija Sorjanen, Annina Vainio, Nina Karlsson & Otto Ponto

Marimekko – Suuria kuvioita

Marimekko on huikea suomalainen tarina, täynnä suuria tunteita ja isoja kuoseja, surkeita epäonnistumisia ja jättipotteja. Mitä emme tiedä Marimekon perustajasta, ikonista nimeltä Armi Ratia? Mitä tapahtui 1980-luvulla, kun Marimekko oli osa Amer-konsernia? Millä keinoilla Kirsti Paakkanen nosti firman uuteen loistoon? Viime aikoina Marimekko on kokenut isot yt-neuvottelut, siirtänyt tuotantoaan ulkomaille ja yrittänyt valloittaa maailman, joten millaiset ovat työolot kiinalaisella tehtaalla ja mihin pyrkii uusi toimitusjohtaja Tiina Alahuhta-Kasko?

Marimekko – Suuria kuvioita tuo lukijan silmien eteen Marimekon, sen johtajat, johtaja-omistajat ja heidän visionsa yhden kerrallaan. Kirjassa kuljetaan Marimekon mukana helsinkiläisestä nyrkkipajasta Kiinaan saakka. Teos perustuu yli sataan haastatteluun ja kymmeniin arkistolähteisiin. Kirjan ovat kirjoittaneet neljä Wahlroos-menestyskirjan kirjoittajaa ja kolme muuta tutkivaa toimittajaa Sarkamediasta, nuorten tutkivien journalistien osuuskunnasta: Esa Koivuranta, Kaisa Läärä, Kati Pehkonen, Tuija Sorjanen ja Annina Vainio sekä kaksi kuvajournalistia, Nina Karlsson ja Otto Ponto.

***

Hannu Nyberg

Olavi Virta - hurmiosta turmioon 

Samettiääninen Olavi Virta on yksi Suomen kaikkien aikojen suosituimmista laulajista, jota arvostetaan niin tango- kuin rockpiireissäkin. ”Täysikuu”, ”Eva”, ”Poika varjoisalta kujalta” ja ”Hopeinen kuu” ovat tuttuja kaikille, mutta mikä mies Ola oikeasti oli? Olavi Virta hurmiosta turmioon sisältää myös kaiken sen kiinnostavan tiedon miehen elämästä, jota ei ole aiemmin kerrottu ääneen. Huipulla ollessaan Ola eli supertähden elämää. Hän ajeli amerikanraudoilla, lensi kukasta kukkaan ja ryyppäsi reippaasti. Virta oli toisaalta ahkera harjoittelija ja bisnesmies, joka toisaalta hoiti talouttaan ja elämäänsä löperösti. Olan ohella värikkäissä tarinoissa mukana vilisee aikansa julkkiksia, kuten Tapio Rautavaara, Siiri Angerkoski, Pirkko Mannola, Toivo Kärki ja tietenkin Virran kruununperijät Reijo Taipale ja Eino Grön. Ilomantsin skandaali vuonna 1959 taittoi Virran uran laskuun, kiiltokuvapojan gloria mureni. Viina sai laulajan elämässä entistä enemmän valtaa. Virta julkaisi vielä muutaman suositun kappaleen, mutta poltti itsensä loppuun ja vietti viimeiset vuotensa köyhänä ja pilkattuna. Mitä Ilomantsissa oikeastaan tapahtui, ja oliko lehtikohussa kysymys yhden toimittajan ajojahdista vai pilasiko Virta itse uransa?

Tässä kirjassa Hannu Nyberg oikaisee useita Virtaa koskevia tarinoita ja uskomuksia. Hän tarttuu aiheeseensa reippaalla otteella, sortumatta turhaan hienosteluun. Kirjassa on täydellinen Virta-diskografia.

***

Timo Kalevi Forss: 
Toverit herätkää – Poliittinen laululiike Suomessa

Toverit herätkää kertoo poliittisen laululiikkeen tarinan, joka huipentui 1970-luvulla Agit-Propin, Kom-teatterin ja muiden ohjelmaryhmien kultakauteen. Monista lauluista on tullut ikivihreitä klassikkoja: Kenen joukoissa seisot, Natalia, Siirtotyöläinen… Haastateltavina ovat olleet 1970-luvun keskeiset tekijät Kaj Chydenius, Pekka Aarnio, Sinikka Sokka, Atte Blom, M. A. Numminen, Eero Ojanen ja Mikko Perkoila ja moni muu. Kirja rakentuu haastatteluista ja musiikin ja sanoitusten ruotimisesta, historiallisia ja aatteellisia taustoja unohtamatta.

Kirja kertoo 1900-luvun alun arkkiveisuista ja kisälli- ja työväenlauluista, ja myöhempien sukupolvien edustajat, kuten Eppu Normaalin Mikko Saarela ja rapparit Paleface ja Rauhatäti, kertovat poliittisen laululiikkeen vaikutuksesta tekemisiinsä. Koskaan aiemmin laululiikkeestä ei ole kirjoitettu kattavaa kirjaa. Toverit herätkää selvittää 2010-luvun perspektiivistä, mistä todella oli kysymys. Vasemmistolainen kulttuuri on Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen luonut nahkansa, ja 1970-luvun aroistakin aiheista voi vihdoin puhua vapautuneesti.

Toverit herätkää sisältää runsaan kuvituksen, näytteitä laululyriikasta ja levynkansista ja myös kattavan diskografian ilmestyneistä äänitteistä. Kirja on kurkistus kulissien taakse, ja niin paatokselliset ylilyönnit kuin taiteelliset tähtihetket tuodaan tasapuolisesti esiin. Teos niputtaa yksiin kansiin kiistellyn ja edelleen keskustelua herättävän osan suomalaisen taiteen historiaa.

***

Heikki Hilamaa & Seppo Varjus

Kumouksen äänet – Yhdysvaltojen murros ja musiikki 1960–1984

Kansalaisoikeustaistelu, Vietnamin sota, öljykriisi, Watergate-skandaali… Yhdysvallat kävi läpi suuria kriisejä 1960- ja 1970-luvuilla. Miten ne heijastuivat rockissa, jazzissa, soulissa? Kumouksen äänet kertoo tarinan, joka alkaa 60-luvun alusta ja Bob Dylanista ja päättyy 80-luvun alun mustaan hip hopiin. Folk-legenda Pete Seegeriä uhkasi vankila mielipiteidensä vuoksi, mutta hänen oppipoikansa Bob Dylan nousi palvotuksi tähdeksi. Sam Cooke yritti musiikillaan ilmaista samaa kuin Martin Luther King Jr. puhujalavaltaan. Kummankin elämä päättyi luotiin. Kun Bostonissa mellakoitiin Kingin murhan vuoksi, James Brown rauhoitti kaupungin musiikillaan. Kun Chicagossa taisteltiin, ensimmäinen punk-bändi MC5 kiirehti mukaan. 1970-luvulla epäpoliittinen disco-musiikki antoi rytmin homojen oikeuksia ajavalle liikkeelle. Aatteet hiipuivat, mutta Velvet Undergroundin oppien pohjalta New Yorkin musiikki heräsi uuteen eloon. Patti Smith toi feminismin rockiin, hip hop mustan tietoisuuden takaisin.

Heikki Hilamaan ja Seppo Varjuksen uusi kirja Kumouksen äänet kertoo mullistusten ajasta Yhdysvaltojen musiikissa ja yhteiskunnassa.

***

Anton Monti

Punaiset prikaatit – Italian väkivallan vuodet 1970–1988

Elokuussa 1970 alkoivat Italiassa ”lyijyn vuodet”: Punaiset prikaatit tappoi ja kidnappasi kapitalistien kätyreitä, ryösti pankkeja ja sabotoi tehtaita. Prikaatilaiset olivat ammattilaisia, jotka saivat kuukausipalkkaa ja asuivat yhdessä salaisissa soluissa. Miten prikaati organisoitui ja suunnitteli ja toteutti iskuja? Miten he kidnappasivat ja tappoivat ex-ministeri Aldo Moron? Kuka oli erikoinen miljardööri Feltrinelli, Fidel Castron kaveri, joka rahoitti äärivasemmistoa ja lopulta kuoli asentaessaan pommia? Mikä saa eurooppalaisen tekemään poliittista väkivaltaa? Kirja kertoo Punaisten prikaatien historian vuodesta 1970 loppuun saakka vuoteen 1988. Traaginen kertomus sisältää jännityselokuvan elementit.

Anton Monti syntyi Helsingissä 1964 ja kasvoi Roomassa ”lyijyn vuosina” 1969–1988 keskellä poliittista väkivaltaa. Näinä vuosina hän tutustui henkilöihin, jotka ovat sittemmin toimineet Punaisissa prikaateissa. 1990-luvun lopulla Monti kirjoitti useita artikkeleita politiikasta suomalaisiin, ruotsalaisiin, italialaisiin, ranskalaisiin ja saksalaisiin julkaisuihin. Työurallaan hän on toiminut autoalan ja kansainvälisen kaupan johtotehtävissä. Monti on naimisissa Helsingin apulaiskaupunginjohtajan Anni Sinnemäen kanssa, ja heillä on yksi yhteinen lapsi.

***

Karim Maïche

Mitäs me länsimaalaiset! – Suomi ja lännen käsite

Miten suomalaisissa koulukirjoissa lapsiimme juurrutetaan usko siihen, että on olemassa länsi, joka on vapaa, demokraattinen, sekulaari, rationaalinen ja itsekriittinen? Mitä yhteistä on antiikin Kreikalla ja Natolla? Entä miten Kalevala, Sibelius ja vuoden 1934 Miss Eurooppa Ester Toivonen liittyvät toisiinsa? Lännestä puhuminen on ajankohtaista. Se on läsnä Ukrainan konfliktissa ja Charlie Hebdo -lehden pilapiirtäjien murhiin liittyvässä sananvapauskeskustelussa. Mitäs me länsimaalaiset! -kirja vastaa syviin kysymyksiin suomalaisesta identiteetistä ja maailmanpolitiikasta. Teoksessa osoitetaan pelottavalla ja joskus hauskallakin tavalla se, miten lännen käsitteen käyttäminen vaikuttaa ympäröivän maailman hahmottamiseen.

Karim Maïche on suomalais-algerialainen tutkija ja toimittaja, joka tekee väitöskirjaa Algerian ay-liikkeestä. Maïche on syntynyt ja kasvanut Helsingissä ja valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Lapin yliopistossa Rovaniemellä, missä hän on myös esiintynyt turisteille joulupukin tonttuna.

***

Ville Iivarinen

Raha – Mitä se todella on ja mitä sen tulisi olla

Tiesitkö, että pankit eivät oikeasti lainaa rahaa? Entä tiesitkö, että jos kaikki maailman velat maksettaisiin, maailmassa ei voisi olla enää rahaa? Yhteiskuntien rahoitus on täysin riippuvaista pankkien tekemistä velkasuhteista. Se on perimmäinen syy toistuviin finanssikriiseihin, yhteiskuntien mielettömään velkaantumiseen, demokratian voimattomuuteen ja ekologisesti tuhoisaan loputtoman talouskasvun tavoitteluun. Raha kertoo kaiken, mitä et tiennyt rahasta. Monet maailman suurista ongelmista voitaisiin ratkaista, jos raha toimisi niin kuin ihmiset luulevat sen toimivan. Raha on ensimmäinen suomenkielinen esitys rahareformiliikkeen rahakritiikistä.

Ville Iivarinen on valtiotieteiden maisteri ja raha-aktivisti. Hän on toiminut useiden vuosien ajan Suomen Talousdemokratia ry:n puhemiehenä ja tullut tunnetuksi esiintymisestään Ajan Henki -elokuvassa ja lukuisissa radio-ohjelmissa, talousaiheisista blogikirjoituksistaan ja luennoistaan sekä leiriytymisestään eduskuntatalon edustalle Occupyliikkeessä.

***

Taru Anttonen & Jukka Vornanen

Lihansyöjien maa – Totuus suomalaisten sairauksista, ympäristöstä ja kasvissyönnistä

Kasvanut syöpäriski, sydän- ja verisuonisairaudet ja kakkostyypin diabetes. Köyhtyvä luonto, metaanipäästöt, rehevöityvät vesistöt ja ahtaasti elävät tuotantoeläimet. Runsas lihansyönti on tikittävä aikapommi niin suomalaisten terveyden, ympäristön kuin eläintenkin kannalta. Silti suomalaiset syövät lihaa enemmän kuin koskaan. Miksi? Kirjassa selvitetään, mitä uusin tutkimus paljastaa lihankulutuksen vaikutuksista terveydelle ja miksei lihankulutusta suitsita valtion taholta voimakkaammin. Miksi kasvisruuan vaatiminen päiväkodeissa tai kouluissa kuohuttaa, mutta lihansyönnin arvostelua monet pitävät kiusallisena? Kuka päättää, mitä suomalaiset syövät? Vaikka suomalaiset ovat lihansyöjäkansaa, rantautui vegetarismikin maahamme jo 1800-luvun lopulla, jolloin kasvissyöntiä harrastettiin ensi sijassa terveydellisistä syistä. Mitä onkaan kasvissyönnin tiellä? Lihansyöjien maa nostaa lihansyönnin ongelmat ruokapöydälle.

Taru Anttonen on helsinkiläinen sosiologi ja suunnittelija opintokeskus Visiossa. Hän lopetti lihansyönnin kahdeksan vuotta sitten ympäristösyistä mutta puoltaa kasvissyöntiä myös eettisistä syistä ja terveytensä takia. Anttonen on kotoisin maitotilalta Itä-Suomesta. Jukka Vornanen on tohtorikoulutettava Turun yliopistossa ja valmistelee kulttuurihistorian väitöskirjaa kasvissyönnin historiasta Suomessa. Vornanen on ollut pescovegetaristi vuodesta 2009.

***

Halme, Hukkinen, Korppi-Tommola, Linnanen, Liski, Lovio, Lund, Luukkanen, Nokso-Koivisto, Partanen & Wilenius

Maamme energia

 

Maailma etenee eri suuntaan kuin Suomi. Maassamme ei tällä hetkellä nähdä kokonaisuutta, energian suurta kuvaa. Hukkaammeko tärkeiden työpaikkojen, talouskasvun ja kotimaisen energiaomavaraisuuden mahdollisuudet? On kyse kokonaisesta paradigman muutoksesta. Kohtalomme ratkaisevat energiatehokkuus, uusiutuva tuotanto ja älyn lisääminen järjestelmiin.

KTT Minna Halme on vastuullisen liiketoiminnan professori Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulussa. PhD Janne I. Hukkinen on Helsingin yliopiston ympäristöpolitiikan professori. FT Jouko Korppi-Tommola on Jyväskylän yliopiston fysikaalisen kemian emeritusprofessori, joka on toiminut varadekaanina, Nanotiedekeskuksen johtajana ja ollut uusiutuvan energian opetus- ja tutkimusohjelman perustaja ja johtaja. KTT, DI Lassi Linnanen on ympäristötalouden ja -johtamisen professori Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. KTT Matti Liski on taloustieteen professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa. KTT Raimo Lovio on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ympäristö- ja innovaatiojohtamisen professori ja johtamisen laitoksen johtaja. TkT Peter Lund on Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori.

TkT Jyrki Luukkanen työskentelee Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa energia-, ympäristö- ja kehityskysymysten tutkimusjohtajana. MuM Oskari Nokso-Koivisto on laulutaiteilija, joka on toiminut energiapoliittisen vaikuttamishankkeen hankejohtajana. TkT Jarmo Partanen työskentelee Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa sähkömarkkinoiden ja sähköverkkojen professuurissa. VTT Markku Wilenius Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen erityisasiantuntija.

***

Veli-Pekka Lehtola

Saamelaiskiista

Suomi ei ole ratifioinut YK:n alaisen työjärjestö ILO:n sopimusta alkuperäiskansojen suojelemiseksi. Norja ratifioi sen jo 1990-luvulla, mutta Suomessa asiasta on väitelty jo 25 vuotta. Mistä saamelaiskiistassa on kysymys? Miksi ILO-sopimuksen ratifiointi on kerta toisensa jälkeen lykkääntynyt, viimeksi eduskunnassa maaliskuun alussa 2015? Mitkä ovat ne perustelut, joiden takia Suomen kansainvälinen maine alkuperäiskansoja koskevan lainsäädännön kehittäjänä rapautuu? Professori Veli-Pekka Lehtolan kirja Saamelaiskiista on ensimmäinen kokonaisesitys kiistasta, joka on pohjoisessa tulehduttanut ihmisten välejä jo vuosikymmeniä, mutta josta ei Etelä-Suomessa tiedetä juuri mitään.

Veli-Pekka Lehtola (s. 1957) on saamelaisen kulttuurin professori Oulun yliopistossa. Inarista kotoisin oleva Lehtola on äitinsä puolelta saamelaista ja isänsä puolelta suomalaista sukua. Lehtola valittiin vuoden tietokirjailijaksi 2011, ja hän on julkaissut kaksitoista kirjaa ja noin 70 tieteellistä artikkelia.

***

Erkki Lähde

Suomalainen metsäsota – Miten jatkuva kasvatus voitti avohakkuun

Suomen metsäpolitiikka on nojannut yhteen totuuteen, jota ei ole saanut kyseenalaistaa. Tässä kirjassa professori Erkki Lähde kertoo osallisuudestaan 60 vuotta kestäneeseen ”metsäsotaan”, jossa metsänhoidollista taistelua on käyty virallisen totuuden, eli tasarakenteisen kasvatuksen, ja Lähteen ajaman jatkuvan kasvatuksen paremmuudesta. Kun Lähde nuorena tutkijana 1970-luvulla alkoi Lapissa kiinnittää huomiota vaihtoehtoisiin metsän uudistamistapoihin, häneen lyötiin kerettiläisen leima. Kun hän myöhemmin tutkimusryhmänsä tuloksiin perustuen uskalsi esittää, että vanhasta metsänhoidollisesta harsinnasta kehitetty jatkuvan kasvatuksen malli oli sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta ylivoimainen tasarakenteiseen kasvatukseen verrattuna, hän sai koko virallisen metsäorganisaation vihat päälleen. Ainoan oikean metsänhoidon paradigma – tasarakenteinen kasvatus – murtui, kun Suomeen säädettiin vuonna 2014 uusi metsälaki, jossa sallitaan muitakin metsänkäsittelyn vaihtoehtoja, niiden joukossa jatkuvan kasvatuksen menetelmä. Lähteen toteamus ”metsät kasvavat ilmaiseksi ja aivan itsestään” sai uuden metsälain kautta laillistuksensa.

Erkki Lähde nimitettiin Metlan metsämaatieteen professoriksi vuonna 1978 ja pari vuotta myöhemmin metsänhoidon professoriksi. Hän on kehittänyt avohakkuuvapaan niin sanottuun metsän jatkuvan kasvatuksen menetelmän ja julkaissut useita kirjoja ja suuren määrän tieteellisiä julkaisuja ja artikkeleita, yhteensä noin 500. Saman verran on myös kertynyt esitelmiä ja tietotauluja. Hän jäi eläkkeelle vuonna 2003 mutta jatkaa edelleen tutkimustyötä.

***

Sami Outinen

Sosiaalidemokraattien tie talouden ohjailusta markkinareaktioiden ennakointiin – Työllisyys sosiaalidemokraattien politiikassa Suomessa 1975–1998

1970-luvun puolivälissä talouskasvu hiipui ja työttömyys kääntyi nousuun. Mihin suuntaan sosiaalidemokraatit alkoivat ohjata Suomea – ja etenkin työllisyyttä? SDP:n uusi taktiikka kiteytyi vuonna 1977. Niin sanotussa ”Bad Sillanpää” -kokouksessa korostettiin yksityistä yritystoimintaa ja verotuksen hillintää. 1980-luvulla strategiaksi vakiintuivat markkinavetoiset ratkaisut, pyrkimys hallittuun rakennemuutokseen, talouden ohjailun lieventäminen ja rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen. 1990-luvulla keskiöön nousi markkinareaktioiden ennakointi. Sami Outisen tutkimus perustuu uusimpiin arkistolähteisiin ja tarkastelee sosiaalidemokraattien suhdetta sosialismiin, kapitalismiin, markkinoihin ja uusliberalismiin vuosina 1975–1998. Keskiössä ovat etenkin kamppailut Kalevi Sorsan, Pertti Paasion, Ulf Sundqvistin ja Paavo Lipposen johtamien sosiaalidemokraattien suunnasta. Kirja kertoo, miten Sosialidemokraattinen puolue oikeistolaistui – ja kenen johdolla tämä tapahtui.

Sami Outinen on yhteiskuntahistorioitsija Helsingin yliopistosta. Karkkilasta kotoisin oleva Outinen tarkkailee maailman menoa median, teatterin, kirjallisuuden ja ruumiinkulttuurin välityksellä.

***

Ilkka Taipale
Venäjä Mon Amour

Ilkka Taipaleen ensimmäiset muistelmat 50 vuoden ajalta naapurimaastamme kulkevat Vienanjoen rannoilta Arkangelista Kaliningradiin ja Pietarista Vorkutaan läpi vankiloiden ja mielisairaaloiden. Tarinoita on kuvernööreistä akateemikkoihin ja sotilasjohtajiin. Ja ystävissä riittää! Mitä tapahtui Daniel Ellsbergille ja Greenpeacen laivalle Pietarissa? Olisiko Ilkka piilottanut Viron pakolaishallituksen Kellokosken sairaalan suljetulle osastolle? Oliko sydänveritulppien liuotushoito huuhaa-lääketiedettä Neuvostoliitosta? Siirsikö Janajev vallankaappaustaan yli viikonlopun Euroopan läntisten rauhanvoimien takia? Kuoliko Ilkan kirjan kääntäjä kerrostalon räjähtäessä? Laittoiko gynekologi, varaministeri sormensa väärään paikkaan? Yrittivätkö Paavo Väyrynen ja Iiro Viinanen tuhota maamme ainoan Itämerikeskuksen? Näihinkin vastaa Guinnessin ennätysten kirjaan kavereidensa määrän takia päätynyt Taipale.

Ilkka Taipale on ollut neljännesvuosisadan Kellokosken Itämerikeskuksen ja sitä ylläpitäneen säätiön johdossa. Jo puoli vuosisataa hän on ollut kansainvälisessä sitoutumattomassa rauhanliikkeessä ja tarkastellut syvällisesti NL:n ja Venäjän asioita.

***

Le Monde diplomatique
1900-luvun atlas – Kriittisen historian käsikirja

1900-luvun Atlas – kriittisen historian käsikirja käy uusin silmin läpi historiaa teollisesta vallankumouksesta meidän päiviimme: teos ei vain luettele faktoja, vaan selittää, asettaa ne perspektiiviin ja purkaa yleistyneitä virhekäsityksiä. Teos antaa voittajien lisäksi tilaa voitetuille ja Pohjoisen lisäksi Etelälle. Se avaa maailmaa muovaavia, historiallisia kokonaisuuksia helpommin hahmotettaviksi, ja antaa siten välineitä ymmärtää tämän hetken suuria kehityskulkuja. Kirjan on poimittu mukaan otteita useiden eri maiden eri aikakausien koulujen historiankirjoista – paitsi kaikista suurvalloista myös Syyriasta, Algeriasta, Palestiinasta, Turkista, Syyriasta, Nicaraguasta ja Boliviasta. Teos sisältää runsaasti karttoja ja infografiikkaa. Kuvitus nostaa esiin kunkin aikakauden taiteilijoiden töitä, julisteita, valokuvia ja tekstejä. Teos jatkaa Le Monde diplomatiquen suosittujen kartastojen sarjaa: ne ovat ainutlaatuisia kiteyttäessään maailmanlaajuisia tapahtumia. Lukuista kartat ja graafit antavat välineitä ymmärtää sekä maailmanlaajuisia että paikallisia kehityskulkuja. Ne sopivat niin kouluihin, yliopistoihin kuin tavallisille lukijoille.

***

Naomi Klein
Tämä muuttaa kaiken – Kapitalismi vs ilmasto

 Unohda kaikki mitä luulet tietäväsi ilmastonmuutoksesta. Ikävä totuus on, että kaiken takana ei ole hiili vaan kapitalismi. Hyvä uutinen on, että voimme voittaa kriisin, muuttaa epäonnistuneen talousjärjestelmämme ja luoda jotain paljon parempaa. Tämä muuttaa kaiken on Naomi Kleinin, Tuhokapitalismin nousun ja No logon kirjoittajan, toistaiseksi optimistisin kirja. Siinä Klein käy käsiksi uhkista suurimpaan, jonka ihmiskunta on koskaan kohdannut: nykyisen talousjärjestelmän käymään sotaan maapallomme elämää vastaan. Tulipalot, tulvat, myrskyt ja kuivuudet välittävät voimakkaan viestin, herätyshuudon. Enää ei riitä, että vaihdamme hehkulamput. Meidän on muutettava maailma – ennen kuin maailma muuttuu niin rajusti, ettei kukaan ole turvassa. Seuraavan talousjärjestelmän puolesta taistellaan jo yllättävillä ja innostavilla tavoilla.

Naomi Klein on palkittu toimittaja, kolumnisti ja kirjailija. Hänen aiemmat kirjansa Tuhokapitalismin nousu ja No logo olivat kansainvälisiä menestyksiä, jotka on käännetty kymmenille kielille ja joista on otettu yli miljoonan kappaleen painos. Klein on kirjoittanut lukuisiin lehtiin ja kuuluu ilmastokriisiä ratkaisevan, kansainvälisen 350.org -liikkeen hallitukseen. Tämä muuttaa kaiken palkittiin vuoden 2014 arvostetulla Hilary Weston Writers’ Trustin tietokirjapalkinnolla ja nousi heti ilmestyttyään lukuisille bestsellerlistoille. Sen oikeudet on myyty yli 20 kielelle.

***

Ulrike Herrmann
Pääoman voitto – Kasvun, rahan ja kriisien historia

 Raha on mysteeri: kaikki käyttävät sitä, mutta kukaan ei ymmärrä sitä. Jopa kuuluisimmat taloustieteilijät epäonnistuvat sen määrittelyssä. Sama pätee rahoitusmarkkinoihin. Siksi kenen tahansa, joka haluaa ymmärtää miten nykyinen kapitalismi toimii, tulisi lukea tämä kirja. Pääoman voitto kertoo myös, miten talousjärjestelmämme on syntynyt. Esimerkit historiasta auttavat ymmärtämään tämän päivän ongelmia. Herrmann kuvaa aluksi, miten kapitalismi syntyi, ja oikoo joitakin yleisiä väärinkäsityksiä. Hän valottaa maailmantalouden kriisejä 1920-luvulta alkaen ja paljastaa, miksi moderni kapitalismi on taipuvainen kriisiytymään – ja ennen kaikkea mitä tulisi tehdä, jotta vastaavilta tai vielä vakavammilta ongelmilta vältyttäisiin.

Saksalainen Ulrike Herrmann (s. 1964) on Taz-lehden taloustoimittaja. Hänellä on talousalan koulutus ja hän on opiskellut myös historiaa ja filosofiaa. Pääoman voitto syntyi lukijoiden Taz-lehteen lähettämien kysymysten pohjalta. Herrmann osoittaa, että vaikeilta ja etäisiltäkin tuntuvat asiat ovat ymmärrettävissä, kun taloutta, historiaa ja filosofiaa tunteva toimittaja luo niistä taidokkaan paketin. Kirja on Saksassa lähes 20 000 kappaletta myynyt bestseller, ja se on ilmestynyt tähän mennessä myös Etelä-Koreassa ja Vietnamissa.

***

Artemi Troitski
Venäläinen karmageddon

Vuonna 2011 Artemi Troitski sai seitsemän kunnianloukkaussyytettä venäläisen virkavallan ja kulttuurieliitin taholta. Vuonna 2014 hän muutti Tallinnaan. Miksi? Venäläisen karmageddonin tekstit kertovat, miten ja miksi 2000-luvun niin sanottu Putinin vakaus muuttui vuoden 2015 avointa sotatilaa lähenteleväksi ”karmageddoniksi”. Keskittyykö moskovalainen keskiluokka eskapistisesti ”arjen pieniin iloihin”? Onko Venäjän yhteiskuntajärjestelmä ”viranomaisten kleptokratia”? Vaivaako protestiliikettä tappiomieliala ja toimittajia ja kulttuuri eliittiä itsesensuuri ja konformismi? Aiemmin venäjäksi julkaistujen runsaan 40 tekstin lisäksi Troitski kirjoittaa Venäläistä karmageddonia varten joukon uusia, jotka käsittelevät muun muassa venäläisen median kulissientakaisia mekanismeja, venäläistä populaarimusiikkia 2010-luvulla, Suomen ja Venäjän suhdetta sekä Venäjän yhteiskunnan ”karmageddonin” etenemistä heinäkuuhun 2015 saakka.

Artemi Troitski (s. 1955) on yksi putinismin vastaisen opposition näkyvimmistä mielipidevaikuttajista. Troitski tuli jo 1980-luvulla tunnetuksi venäläisen rockin puhemiehenä ja historioitsijana sekä lännessä että Neuvostoliitossa. Nykyisin hän kirjoittaa poliittisia kolumneja, tekee radio-ohjelmia ja luennoi venäläisestä yhteiskunnasta, kulttuurista ja journalismista eri maiden yliopistoissa. Troitski muutti vuonna 2014 Tallinnaan, mutta käy edelleen kerran kuukaudessa Moskovassa nauhoittamassa radio-ohjelmiaan. Häneltä on aiemmin suomennettu neuvostoliittolaisen rockin historiasta kertova Terveisiä Tšaikovskille – Rock Neuvostoliitossa (1988) sekä kaksi kolumnikokoelmaa, Kiinnostavia aikoja – Kirjoituksia 90-luvun Venäjältä (1999) ja Venäjän viimeinen diversantti (2007).

***

Luke Harding
Snowden – Maailman halutuin mies

Nimetön sähköposti Guardianin kirjeenvaihtajalle myllersi vuonna 2013 maailman tiedustelupalvelut. Edward Snowden työskenteli Yhdysvaltojen keskustiedustelupalvelu CIA:lle ja kansalliselle turvallisuuspalvelu NSA:lle, ja paljasti Yhdysvaltojen tiedustelupalvelujen lähes maailmanlaajuisen vakoiluohjelman. Paljastus johti maailmanlaajuiseen poliittiseen skandaaliin ja aiheutti kiihkeän keskustelun kansainvälisen tiedustelun vaaroista ja uhasta yksityisyydensuojalle. Palkittu Guardianin toimittaja Luke Harding kertoo Edward Snowdenin uskomattoman tarinan. Tutkivan journalismin mestariteosta lukee kuin jännitysromaania. Kirja käy läpi koko huikean tapahtumakaaren: päivän, jolloin 29-vuotias Snowden jätti tyttöystävänsä Honoluluun mukanaan kovalevy täynnä salaisuuksia, jännityksen täyttämät viikot Hongkongissa, taistelun turvapaikasta ja paon Moskovaan, missä hän edelleen piileskelee. Harding asettaa meidät samaan huoneeseen itsensä Edward Snowdenin kanssa. Tuloksena on vangitseva sisäpiirinkertomus ja tarpeellinen näkökulma kysymyksiin, jotka koskettavat digitaalisena aikakautena meitä kaikkia.

Luke Harding on toimittaja ja kirjailija. Hän on ollut Guardianin kirjeenvaihtaja Delhissä, Berliinissä ja Moskovassa ja kirjoittanut Afganistanin, Irakin, Libyan ja Syyrian sodista. Hän oli Guardianin Moskovan toimituksen päällikkö 2007–2011, ja hänen kirjojaan on käännetty 13 kielelle.

***

Shinso Hamai
Atomipommipormestari – Kuinka rakensimme Hiroshiman uudelleen

Kun atomipommi muutti Hiroshiman tulihelvetiksi, jokainen joka pystyi liikkumaan suuntasi pois kaupungista. Shinso Hamain suunta oli päinvastainen: hän pyrki liekkejä uhmaten kohti kaupungin keskustaa. Eloonjääneitä oli autettava keinolla millä hyvänsä. Myöhemmin hänet valittiin pormestariksi vuonna 1947. Muistelmissaan Hamai kertoo, miten kokonainen kaupunki rakennettiin uudestaan. Miten Hiroshiman asukkaat ruokittiin, vaatetettiin ja majoitettiin tuhon jälkeen? Miten armeijan maat saatiin kaupungin käyttöön? Kuinka saatiin aikaan erityislaki, jonka avulla jälleenrakennus rahoitettiin? Miten hävityksen tilalle syntyi 15 vuodessa uusi, täysin moderni kaupunki?

Vuonna 1905 syntynyt Shinso Hamai valmistui Tokion yliopistosta vuonna 1931 ja aloitti työuransa Hiroshiman kaupungintalossa vuonna 1935. Kun atomipommi vuonna 1945 pudotettiin, hän johti väestön ruoka- ja vaatehuollosta vastaavaa toimistoa. Saman vuoden joulukuussa Hamai nimitettiin varapormestariksi. Vuonna 1947 hänestä tuli Hiroshiman ensimmäinen yleisillä vaaleilla valittu pormestari. Hän palveli yhtäjaksoisesti 16 vuoden ajan lukuun ottamatta kautta 1960–1964. Hänen viimeinen nelivuotiskautensa päättyi toukokuussa 1967. Hamai menehtyi sydänkohtaukseen seuraavana vuonna.

***

Adam Hochschild
Kuningas Leopoldin haamu

1800-luvun loppupuolella, jolloin Euroopan mahdit lohkoivat Afrikkaa, Belgian kuningas Leopold II kaappasi yksityiseksi siirtomaakseen suureksi osaksi tuntemattoman alueen Kongojoen ympäristöstä. Hän ryösti alueen luonnonrikkaudet ja aiheutti arviolta 10 miljoonan ihmisen menehtymisen julmuuksissa samaan aikaan, kun esiintyi suurena humanistina, joka rahoitti Afrikkaan tehtäviä tutkimusmatkoja. Leopoldin ahneuden savuverhona oli tutkimusmatkailija Henry Morton Stanley (”Doctor Livingstone, I presume.”). Muuatta Edmund Morelia alkoi ihmetyttää Kongon ja Belgian väliä kulkevien laivojen lasti: Kongosta tuotiin norsunluuta ja kumia, mutta sinne vietiin vain aseita ja ammuksia. Morel päätteli, että kyseessä täytyi olla pakkotyö. Tämän pohjalta tehdyt tutkimukset ja paljastukset ajoivat Leopoldin yhä ahtaammalle ja johtivat 1900-luvun alun merkittävimmän ihmisoikeusliikkeen syntyyn. Siihen osallistuivat myös aikansa vaikuttajat Mark Twainista Canterburyn arkkipiispaan. Adam Hochschild kuvaa teoksessa järkyttävät tosiasiat ja historialliset taustat, jotka synnyttivät Joseph Conradin tunnetun romaanin Pimeyden sydän (1902). Hochschildin teos on loogisesti etenevä, hyvin dokumentoitu ja kriittisen etäisyytensä säilyttävä kronikka yhdestä lähihistorian synkimpiin kuuluvasta vaiheesta.

Adam Hochschild on syntynyt New Yorkissa, asuu San Fransiscossa ja opettaa journalistista kirjoittamista Berkeleyn yliopistossa Kaliforniassa. Hochschild on julkaissut useita Yhdysvalloissa huomiota herättäneitä teoksia.

***
Jevgeni Vodolazkin
Arsenin neljä elämää

Arsenin rakastettu kuolee synnytykseen. Ollaan ruton riivaamalla keskiajan Venäjällä, ja Arseni lähtee etsimään sovitusta epätoivoiselle matkalle aikakausien ja maiden halki. Taipaleellaan hän kokee tuskallisen muodonmuutoksen, ja vaihtaa nimensä useaan kertaan. Kirkon pyhänä hulluna hän osoittaa uskomattomia parantajan lahjoja, kun taas vanhana syvästi kunnioitettuna erakkona hän palaa kotikyläänsä kohdatakseen elämänsä toistaiseksi suurimman koetuksen. Arsenin neljä elämää on kertomus rakkaudesta ja menetyksestä. Vodolazkinin mestarillisessa tarinankerronnassa Umberto Econ Ruusun nimi kohtaa Andrei Tarkovskin Andrei Rublevin. Tarkkojen historiallisten yksityiskohtien taituri Vodolazkin sekoittaa siekailematta modernia historiaan. Kieli on huikeaa, milloin keskiaikaista, milloin nykyaikaisen vulgaaria tai byrokraattipuhetta. Päähenkilö potkii muovipulloja ruton autioittamilla kaduilla. Ajalla ei ole merkitystä, sillä ihmisen omistautuneisuus ja uhrautuminen rakkauden nimeen on universaalia.

Pietarissa asuva Jevgeni Vodolazkin on keskiaikaisen historian ja kirjallisuuden tutkija. Hän syntyi Kiovassa vuonna 1964 ja on työskennellyt Puškin Housessa vuodesta 1990. Hän on kirjoittanut lukuisia tieteellisiä julkaisuja ja artikkeleita ja toiminut Toepfer- ja Alexander von Humboldt -säätiöiden stipendiaattina Saksassa. Arsenin neljä elämää voitti Venäjän merkittävimmän kirjallisuuspalkinnon Big Book Awardin ja Jasnaja Poljanan vuonna 2013 ja oli lisäksi National Bestseller Prize-, Russian Booker Prize- ja New Literature Award -ehdokas. Kirjaa pidettiin ilmestyttyään Venäjällä kirjallisena sensaationa, ja sen käännösoikeudet on myyty yli 10 maahan.

***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat  vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et  saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale  Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen  arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin  julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös  Agricolassa.
 
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen  Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/  josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja  julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja- arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja- arvostelut/.