[H-verkko] Arvosteltavaksi: Atenan kesän ja syksyn kirjoja 2015

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi  Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X) Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia  osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com>, jossa ilmoitat kirjan  nimen ja kustantajan sekä postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen  kirjan.
***

Atenan kesä ja syksy 2015
***
Anna Lihammer
Kun pimeys peittää maan

On vuosi 1934, ja pimeys laskeutuu Euroopan ylle. Saksassa natsit ovat nousseet valtaan ja Ruotsissa nuijitaan läpi tiukka sterilisaatiolaki. Uppsalan yliopiston anatomian instituutin kellarista löydetään huomattava tutkija kammottavasti murhattuna. Ruumisaltaaseen nakatun vainajan kallossa on merkillisiä jälkiä. Murhatutkimuksia johtaa omapäinen komisario Carl Hell apunaan radikaali poliisisisar Maria Gustavsson. Murhaajaa jäljittäessään kaksikko joutuu astumaan yhteiskunnan ylimpiin piireihin, joissa kumpikaan ei ole kotonaan. Esikoisromaanissaan Kun pimeys peittää maan arkeologi, FT Anna Lihammer tunkeutuu syvälle 1930-luvun ruotsalaiseen kansankotiin. Tarkkanäköinen rikosromaani valittiin viime vuonna Ruotsissa parhaaksi esikoisdekkariksi. Tietokirjoillaan Lihammer on jo voittanut muun muassa vuoden parhaan historiateoksen palkinnon.

***
Paul Fischer
Rakastettu johtaja ylpeänä esittää

On vuosi 1978. Kim Jong-il ei ole vielä noussut valtaan, vaan hän johtaa Pohjois-Korean propagandaa. Elokuvien tekeminen ei kuitenkaan suju odotetulla tavalla – tarvittaisiin ammattimaisempaa henkilökuntaa. Niinpä Kim Jong-il antaa käskyn kidnapata apua Etelä-Koreasta: maan tunnetuin tähtipari, ohjaaja Shin Sang-Ok ja näyttelijätär Choi Eun-Hee, muilutetaan Pohjois-Koreaan. Seuraavien viiden vuoden ajan Choi elää Pjongjangin palatseissa, missä Kim Jong-il palvoo kaunista näyttelijätärtä. Shin puolestaan suljetaan kahden pakoyrityksen jälkeen poliittisten vankien leirille. Häntä kidutetaan ja aivopestään, jotta hän suostuisi ohjaamaan Pohjois-Korealle mahtavia elokuvia. Lopulta ohjaaja taipuu, ja Shin ja Choi ryhtyvät töihin miljoonabudjetin turvin. Syntyy muun muassa pohjoiskorealainen versio ”Godzillasta”.

Rakastettu johtaja ylpeänä esittää on tarua ihmeellisempi tietokirja, joka voisi itsessään olla elokuva. Tarina päättyy takaaajoon, kun Shin ja Choi onnistuivat vuonna 1986 pakenemaan Wienissä Pohjois-Korean diplomaattiseurueesta. Paul Fischer on opiskellut yhteiskuntatieteitä ja elokuva-alaa. Kirjaansa varten hän on haastatellut Choi Eun-Heetä useita kertoja.

***
Juan Reinaldo Sanchez
Fidel Castron salattu elämä

Juan Reinaldo Sanchez palkattiin 1977 Kuuban tuoreen presidentin Fidel Castron henkivartijatiimiin. Aitiopaikaltaan hän pääsi seuraamaan maailmanhistoriaan jääneen miehen arkea 17 vuoden ajan. Työsuhteensa aikana Sanchez vietti enemmän aikaa Castron kuin perheensä kanssa ja piti päiväkirjaa diktaattorin kulissientakaisesta elämästä. Kirjan näyttämöt vaihtelevat salaisesta sissi- ja terroristijärjestöjen koulutusleiristä yksityisen paratiisisaaren rantaan. Maailmanhistoria sekoittuu yksilön historiaan – ja yksilön elämä maailmanhistoriaan. Palveltuaan presidenttiä yli 15 vuotta Sanchez pettyi huolella varjellun julkisuuskuvan ja tosielämän räikeään epäsuhtaan ja toivoi pääsevänsä eläkkeelle kahta vuotta sovittua aiemmin. Castro suuttui, ja Sanchez joutui vankilaan. Vasta 12 vuoden kuluttua Sanchezin onnistui paeta Kuubasta Kaliforniaan, missä hän ryhtyi kirjoittamaan muistelmiaan vuonna 2008.

***
Mikko Porvali
Sinisen kuoleman kuva

Viipuri, 1920. Kaupunki vilisee kieltolain esiin houkuttelemia salakuljettajia, venäläisemigrantteja, kommunistien kuriireja ja sisällissodan orpoja, jotka elättävät itsensä pikkurikoksilla. Kaaoksen keskipisteessä ovat Viipurin Etsivän Osaston komisariot Jussi Kähönen ja Salomon Eckert. Poliisipari saa selvitettäväkseen kollegan surman, mutta pian kujalta löytyy toinen lainvalvojan ruumis. Käy ilmi, että Kähösellä ja Eckertillä on vastassaan yksittäistä salakuljettajaa suurempi vastustaja. Salakuljetuksesta on tullut itäisen Suomenlahden merkittävin elinkeino, jonka moni poliitikko haluaa säilyttää. Kaksikko käy sotaan trokareita vastaan ylevin päämäärin mutta kyseenalaisin keinoin.

Sinisen kuoleman kuva perustuu poliisisurmien osalta tositapahtumiin. Teos kertoo Karjalasta, joka ei ole muistojen kultaama vaan idän ja lännen törmäyspaikka, pirtusodan taistelukenttä ja poliittisten ristiriitojen näyttämö. Rikoskomisario Mikko Porvali (s. 1980) on tullut tunnetuksi sujuvasti kirjoitetuista sotahistoriakirjoistaan, joita on myyty yhteensä kymmeniätuhansia kappaleita. Sinisen kuoleman kuva on hänen ensimmäinen romaaninsa.

***
Jonas Sivelä
Kaiken takana on salaliitto - Tutkimusmatkoja epäilysten maailmaan

Syyskuun 11. päivän iskun takana oli Yhdysvaltain hallitus, kuulento kuvattiin studiossa, Area 51:ssa piilotellaan humanoidien ruumiita ja ilmastonmuutos on lavastettu juttu – tai näin salaliittoteoriat ainakin väittävät. Kaiken takana on salaliitto kurkistaa salaliittoteorioiden mystiseen maailmaan. Paljastussivusto WikiLeaks osoittaa, että salaliittoja on todella olemassa, mutta miten erottaa terve kritiikki huuhaasta? Miksi jotkin tapahtumat – kuten ebolaepidemia tai Kennedyn murha – kylvävät epäilyksen siemeniä? Miksi Bilderberger, vapaamuurarit ja illuminaatit esiintyvät monissa teorioissa? Mikä salaliittoteorioissa kiehtoo? Kaiken takana on salaliitto etenee kansan parissa elävistä uskomuksista dramaattisiin salamurhiin ja poliittisista juonitteluista maailmanvalloitusteorioihin. Vetävästi kirjoitettu ja asiantunteva teos muistuttaa, että salaliittoteoriat perustuvat vanhaan totuuteen: kaikkein eniten meihin vetoaa hyvä tarina.

Jonas Sivelä (s. 1977) viimeistelee folkloristiikan väitöskirjaa eteläafrikkalaisista AIDS-uskomuksista. Hän asuu Sipoossa vanhassa mielisairaalassa eikä enää tiedä, mikä on totta ja mikä ei.

***
Thomas Harding
Kahden miehen tie
- Miten Hanns Alexander jäljitti ja vangitsi Auschwitzin komendantin

Maanviljelijä Rudolf Hössistä tuli Auschwitzin keskitysleirin komendantti – mies, joka oli vastuussa yli miljoonan miehen, naisen ja lapsen kuolemasta. Hanns Alexander puolestaan oli varakkaan juutalaisen perheen poika, joka pakeni Berliinistä 1930-luvulla. Vuonna 1946 hän jäljitti ja otti kiinni Euroopan etsityimmän sotarikollisen. Thomas Harding kertoo vetävässä tietokirjassaan ensimmäistä kertaa koko tarinan siitä, miten Rudolf Höss löydettiin ja vangittiin. Samalla Kahden miehen tie avaa näkymän sotienväliseen Eurooppaan, keskitysleirien kauhuihin ja lopulta sodanjälkeiseen natsiupseerien jahtiin. Kirja on tositarina kahdesta miehestä, joiden tiet lähtivät eri suuntiin ja yhdistyivät lopulta uskomattomalla tavalla.

Thomas Harding on englantilainen toimittaja, joka on kirjoittanut Financial Timesiin, Sunday Timesiin ja Guardianiin. Hanns Alexander on hänen isoenonsa. Kahden miehen tie on ollut kansainvälinen myyntimenestys. Teoksen oikeudet on myyty lähes 20 maahan ja siitä on tekeillä elokuva. Sunday Times, Times, Telegraph, News Statesman, Observer ja Guardian valitsivat sen vuoden parhaaksi tietokirjaksi.

***
Ingrid von Oelhafen & Tim Tate
Kolmannen valtakunnan kadotetut lapset

”Yli 70 vuotta sitten minut otettiin ’lahjaksi’ Kolmannelle valtakunnalle. Olin vasta vauva, kun minut siepattiin osana yhtä natsien kauhistuttavimmista projekteista: Lebensbornia.” Vuonna 1942 jugoslavialainen Erika vietiin kotoaan ”lääketieteellisiin” tutkimuksiin, niin kuin natsimiehittäjät asian esittivät. Tutkimuksissa Erika todettiin arjalaiseksi, hänen henkilötietonsa tuhottiin ja hän ”syntyi uudelleen” Ingrid von Oelhafenina, eikä hän enää nähnyt omaa perhettään. Lebensborn oli valtakunnankansleri Heinrich Himmlerin hanke, jonka tavoitteena oli kasvattaa arjalaisten määrää. Erika ei ollut ainoa lajissaan – ohjelman puitteissa kidnapattiin puoli miljoonaa lasta Saksan valloittamilta alueilta. Myöhemmin tuhansia lapsia tapettiin, kun heidän todettiin olevan rodullisen keskiarvon alapuolella. Kolmannen valtakunnan kadotetut lapset on sekä taitava historiallinen tietokirja että tunteita herättävä tarina aiheesta, joka on jäänyt liian vähälle huomiolle Euroopan historiassa.

Ingrid von Oelhafen sai selville todellisen taustansa 1990-luvulla, minkä jälkeen hän jäljitti 20 vuotta historiaansa ja tutki Lebensborn-ohjelmaa niin Nürnbergin arkistoissa kuin haastattelemalla kohtalotovereitaan. Kun Ingrid lopulta löysi oikean perheensä, hän sai selville, että natsit olivat aikanaan antaneet hänen tilalleen toisen lapsen, joka oli kasvatettu ”Erikana”. Tim Tate on tietokirjailija, toimittaja ja dokumentaristi, joka on muun muassa ohjannut dokumenttielokuvan Lebensbornista.

***

Aila Ruoho
Vartiotornin varjossa
- Toisenlainen totuus jehovantodistajuudesta

Elämä Jehovan todistajana on enemmän kuin uskontoa – se on elämäntapa, jota määrittelee vahva yhteisöllisyys. Tiivis yhteisö tuo monelle lohtua ja turvaa, mutta yhteisöllisyys myös rakentaa muuria muuta maailmaa vastaan. Liikkeen jäsenet eivät esimerkiksi saa olla poliittisesti tai yhteiskunnallisesti aktiivisia. Jehovan todistajat toivottavat uudet jäsenet tervetulleiksi. Sen sijaan liikkeestä eroaminen voi merkitä eroa koko entisestä elämästä ja ihmissuhteista, sillä niin sanotun karttamisopin mukaan yhteisön jäsenet eivät saa olla tekemisissä Jehovan todistajista irtautuneiden kanssa. Osa eroamista harkitsevista jääkin yhteisöön vastoin tahtoaan ja omaatuntoaan, osa eronneista ei näe sukulaisiaan vuosiin – tai enää koskaan. Vartiotornin varjossa antaa äänen Jehovan todistajista eronneille. Kirjasta hahmottuu kuva elämästä osana tiivistä yhteisöä. Kymmenien haastateltujen kertomuksista käy kiistattomasti ilmi, että vaiettu karttamisoppi on todellisuutta nyky-Suomessa. Kuinka yksilön käy, kun oma lauma hylkää?

Aila Ruoho on teologian maisteri, yrittäjä ja kahden aikuisen lapsen äiti, joka on tutkinut hengellistä väkivaltaa. Yhdessä Vuokko Ilolan kanssa kirjoitettu Usko, toivo ja raskaus oli Tieto-Finlandia-ehdokkaana vuonna 2014.

***
Tiina Miettinen
Piikojen valtakunta
- Nainen, työ ja perhe 1600–1700-luvuilla

Mielikuva siitä, että entisaikoina perheet asuivat punaisissa tuvissa, naimisiin mentiin nuorena ja avioton lapsi oli synti, ei ole aivan oikea. 1600–1700-luvut tuottivat monimutkaisia uusperheitä, kun ihmiset kuolivat nuorina ja leskien uudet avioliitot toivat koteihin sinun, minun ja meidän lapsia. Taloissa saattoi pyöriä emännän ja isännän naimattomia sisaruksia, ja myös yksinhuoltajaperheet olivat yleisiä. Talontyttäret menivät naimisiin nuorina, mutta tilattomien kohtaloksi tuli pitkä työjakso toisen palveluksessa. Tällöin lapset saatiin kolmikymppisinä, aivan kuten nykyäänkin. Naiset saattoivat seurustella vapaasti, eikä avioton lapsi välttämättä vienyt naisen mahdollisuuksia miesmarkkinoilla. Piikojen valtakunta kertoo aikakaudesta, jolloin naiset elivät vailla pysyvää turvaa. Jos sairaus vei työkyvyn, elämä saattoi päättyä köyhyydessä. Jos kyläyhteisön tuki puuttui, ennenaikaisesti syntynyt lapsi saattoi viedä lapsenmurhakäräjille. Silti nuori nainen saattoi päättää omasta tulevaisuudestaan: jos kotona ahdisti, aina saattoi lähteä toisiin kyliin työtä ja onnea etsimään. FT Tiina Miettinen työskentelee tutkijana Tampereen yliopistossa. Väitöskirjassaan hän käsitteli naimattomien naisten elämää 1600–1700-lukujen Hämeessä. Hän on kiinnostunut perhe- ja sukuhistoriasta Ruotsin vallan aikana.

***

Reeta Paakkinen
Kuun ja tähden mailla
- Elämää Turkissa ja Kyproksella

Elävätkö turkkilaiset naiset nyrkin ja hellan välissä? Millaista arki on jaetun Kyproksen turkkilaisessa osassa? Miten hipit shokeerasivat turkkilaisia 1960-luvulla? Onko sulttaanien perintö tekemässä paluuta turkkilaiseen yhteiskuntaan? Kuun ja tähden mailla on mukaansatempaava nojatuolimatka Turkin ja Kyproksen arkeen ja menneisyyteen, kulttuuriin ja päivänpolitiikkaan. Toimittaja Reeta Paakkinen vie lukijan Kappadokian maanalaisista kaupungeista Kyproksen turkooseihin poukamiin ja Istanbulin ihmisvilinään luoden laajan kuvan Turkin ajankohtaisista ilmiöistä ja tapahtumista. Kirjan sivuilta hehkuvat niin 78 miljoonan asukkaan maan moninaisuus kuin sen nykypäivää tahdittava historia.

VTM, tietokirjailija ja toimittaja Reeta Paakkinen (s. 1979) on opiskellut Kreikan ja Turkin nykyhistoriaa, politiikkaa ja kieliä King’s College Londonissa sekä suorittanut maisterintutkintonsa London School of Economicsissa. Paakkinen on työskennellyt Financial Times Business -lehdessä Lontoossa ja Hürriyet Daily News -sanomalehdessä Istanbulissa. Hän on asunut Turkissa, Kreikassa ja Kyproksella ja kirjoittanut aiemmin kirjan Kotona Istanbulissa.

***
Maija Salmi
Paholaisen juna
- Matka kohti amerikkalaista unelmaa

Kiristystä, kidnappauksia ja murhia – Etelä-Meksikosta kulkee Yhdysvaltoihin juna, jonka puolesta miljoonasta laittomasta matkustajasta suuri osa ei koskaan pääse perille. ”Paholaisen junaksi” kutsuttu tavarajuna kuljettaa katollaan maailman suurinta siirtolaisten virtaa. Tämän junan kyytiin suomalainen toimittaja Maija Salmi nousi. Ilman henkilöllisyyspapereita matkustavat siirtolaiset ovat helppoa riistaa meksikolaisille rikollisliigoille, jotka nousevat kyytiin ja vievät siirtolaisten rahat – pahimmassa tapauksessa myös hengen. Junamatka kestää yli kolme viikkoa, ja rikollisliigojen lisäksi siirtolaisia uhkaa putoaminen junan katolta ja murskautuminen kiskojen väliin. Kotimaahan jääminen on usein kuitenkin vielä huonompi vaihtoehto: näitä köyhiä maita hallitsevat väkivaltaiset jengit. Paholaisen juna kuvaa Väli-Amerikan järkyttävää todellisuutta ruohonjuuritasolta. Maija Salmi asui siirtolaisten turvakodeissa junan reitin varrella, haastatteli lähes kahtasataa siirtolaista, ylitti näiden kanssa laittomasti Guatemalan ja Meksikon välisen rajan ja tietenkin nousi pahamaineisen junan kyytiin.

Maija Salmi (s. 1985) työskentelee toimittajana ja asuu Malagassa. Hän on erikoistunut siirtolaiskysymyksiin sekä Espanjan ja Latinalaisen Amerikan sosiaalisiin ongelmiin.

***

Åke Persson & Thomas Oldrup
Maailman pisin pajunköysi
- 101 historiallista harhakäsitystä

Niinhän se oli, että Julius Caesarin viimeiset sanat olivat ”Sinäkin Brutukseni”. Tai että orjat rakensivat Egyptin pyramidit, Kolumbus löysi Amerikan ja Luther naulasi teesinsä Wittenbergissä kirkon oveen. Pajunköyttä! Joskus vain hyvä tarina jää elämään itsestään selvänä totuutena historiasta, kuten se, että Newton hoksasi painovoiman lain omenan kopsahtaessa hänen päähänsä. Historiantutkijat Åke Persson ja Thomas Oldrup kirjoittavat historian harhakäsityksistä ja niiden takana olevista todellisista tarinoita sekä vakavissaan että viihdyttävästi. Maailman pisin pajunköysi sopii kaikille niille, jotka ovat joskus kertoneet tarinaa todellisesta elämästä ja pistäneet puolet omiaan – eli meille kaikille. Kirjassa on myös Suomen historian harhakäsityksiä, kuten sitkeä ”totuus” Ahti Karjalaisen tankeroenglannista. Itse asiassa Karjalainen osasi sen verran hyvin englantia, että hän suomensi Johan Maynard Keynesin pääteoksen. Maailman pisin pajunköysi on itsenäinen jatko-osa teokselle Maailmassa on virhe, joka on ollut sekä Ruotsissa että Suomessa myyntimenestys. Suomessa kirjaa on myyty jo 7500 kappaletta.

***

Paavo Rantanen
Itärintamalta ei mitään uutta
- Asemasodasta välirauhaan

Jatkosodan historia keskittyy usein vuoden 1944 dramaattisiin tapahtumiin ja sodan syttymiseen kesällä 1941. Kun Suomen ja Saksan hyökkäys itään pysähtyi vuoden 1941 lopussa, alkoi yli kaksi vuotta kestänyt asemasotavaihe. Rintamalta tai sen takaa ei juuri tullut suuria uutisia, minkä vuoksi tutkimuksissakaan ajanjaksoa ei ole juuri huomioitu. Itärintamalta ei mitään uutta osoittaa, että asemasotavaihe oli täynnä ulko- ja sisäpoliittisia jännitteitä, jotka panivat armeijan ja valtiojohdon kovalle koetukselle. Poliittisen ja diplomaattisen kehityksen ohella teos kertoo kansan kestävyydestä puutteen, rasitusten ja sodan epävarmuuden edessä. Vuosi 1942 vei Suomen miltei nälänhätään, mutta realismin ja sitkeyden avulla talous onnistuttiin organisoimaan niin, että jo vuosi 1943 oli vakaa. Tämä antoi pohjan kestää viimeisen sotavuoden haasteet. Sotavuosien historia kertoo myös siitä, miten valtioiden valinnoissa oma etu ohittaa myötätunnon. Sodan lopulla ja sen jälkeen poliittista johtoa syytettiin rauhan estämisestä. Syytös on absurdi: valtionjohdon sisärengas työskenteli tosissaan vuodesta 1943 alkaen saavuttaakseen pysyvän rauhan.

Ministeri Paavo Rantanen (s. 1934) työskenteli 30 vuotta ulkoasiainhallinnossa, muun muassa suurlähettiläänä Washingtonissa. Nyt Rantanen on eläkkeellä politiikasta, ja hän on kirjoittanut kaksi sotavuosia käsittelevää kirjaa: Vaikea tie rauhaan (2010) ja Suomi kaltevalla pinnalla (2012).

***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat  vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et  saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale  Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen  arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin  julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös  Agricolassa.
 
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen  Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/  josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja  julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja- arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja- arvostelut/.