[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Bedan paikka taidehistoriassa

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Iiris Sarmas <iirissarmas at hotmail.com> FM, Tampere
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
O´Neill, Itha (toim.): Beda Stjernschantz 1867-1910 Ristikkoportin takana Bakom
Gallergrinden. SKS, 2014. 304 sivua.


Bedan paikka taidehistoriassa
---------------------------------------------------------

Amos Andersonin taidemuseo esittelee vähemmän tunnettuja taiteilijoitamme
klassikkonäyttelyiden sarjassaan, nyt on vuorossa Beda Stjernschantz.
Näyttelyluettelo toimii erinomaisesti taiteilijan tuotannon ja hänen
elämänvaiheidensa esittelynä.

 



Kuva: Beda Stjernschantz ateljeessaan 1893.

Amos Andersonin taidemuseo on lähtenyt ilahduttavasti mukaan
”kirjoittamaan” Suomen taidehistoriaa uudelleen. Vai pitäisikö sanoa
”täydentämään” sitä. Aiemmin tuntemattomien naistaiteilijoiden
esittelyssä on kunnostautunut myös Hämeenlinnan taidemuseo.
Naistaiteilijoiden arvostuksen vähäisyys miehiin verrattuna on ollut
surullista, mutta 2000-luvulla taidehistorian kaanoniin on nostettu nainen
toisensa jälkeen täydentämään taiteemme historian kulkua. Yleisön tietoon
on nostettu ennen huonosti tunnettuja tai lähes tuntemattomaksi jääneitä
naistaiteilijoita toinen toisensa perään ja näin kuva taiteiden kehityksestä
on ilahduttavasti täydentynyt. Sadan vuoden hiljaisuuden jälkeen saamme
oikeutta näille rohkeille uraauurtaville naisille, jotka uhmasivat aikansa
ahtaita rajoja ja sopivaisuussäännöksiä. He jaksoivat yrittää
lyttäävästä kritiikistä ja arvostuksen puutteesta huolimatta ja unelmoida
taiteilijan ammatista. Nyt saamme nähdä heidän töitään ja antaa heille se
paikka, joka näille sinnikkäille naisille taidehistoriassa kuuluu.



Kuva:Beda Stjernschantz,Kaikkialla ääni kaikuu… 1895 (Suomen
Kansallisgalleria).

Beda Stjernschantz pyrki määrätietoisesti taiteilijan uralle ja sai siihen
koulutusta niin Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa, Gunnar Berndtsonin
yksityisakatemiassa kuin  ulkomaillakin mm. Académie Colarossissa. Hän myös
matkusti paljon työskennelläkseen kansainvälisessä ilmapiirissä. Jo
ensimmäisten matkojensa myötä hän omaksui syntetistisen maalaustavan.
Häntä voi hyvällä syyllä kutsua yhdeksi ensimmäisistä suomalaisista
symbolisteista. Hänen taiteellisen tuotantonsa merkittävyys on löydetty vasta
viimeaikoina, vaikkakin jotkut teokset ovat olleet kohtuullisen tunnettuja,
kuten esim. Kaikkialla ääni kaikuu... ja Pastoraali.

Näyttelyluettelo kertoo paitsi koskettavan taiteilijatarinan myös avaa
taiteilijan tuotantoa useilla artikkeleilla. Kirjaan on koottu paljon
perustietoa kuten taiteilijan teokset, näyttelyt, joihin hän on ottanut osaa
sekä elämäkertatiedot. Taiteilijan lähettämät kirjeet perheenjäsenille ja
taiteilijaystäville ovat tuoneet ratkaisevan lisän tämän taiteilijan
henkilökuvaan ja ajatusmaailmaan. Onneksi näyttelyluettelon kirjoittajat ovat
innolla etsineet materiaalia artikkeleidensa taustaksi ja nähneet vaivaa
kokonaiskuvan rakentamiseksi.



Kuva: Beda Stjernschantz Pastoraali 1897 (K.H. Renlundin museo).

Artikkelit valottavat taiteilijan saamia vaikutteita, avaavat yksittäisiä
teoksia, kertovat opintomatkoista, mutta pohtivat myös ajassa vaikuttaneita
ilmiöitä, joilla on ollut vaikutusta Beda Stjernschantzin taiteelliseen
ilmaisuun. Artikkelit on jaettu neljään ryhmään; Identiteetti, Mystiikka,
Mielen maisemat sekä Herbaariot & koristeellisuus. Kaikkiaan 11 artikkelin
kirjoittajaa takaa monipuolisen näkemyksen Stjernschantzin taiteeseen.
Lukukokemuksen vuodenajan vuoksi viehätyin erityisesti luontoon ja
kasviaiheisiin liittyvistä teksteistä. Kasviaiheiden ja erilaisten
ornamenttien tutkimuksella olisi itse asiassa enempikin sarkaa
suomalaistaiteilijoiden tuotannossa. Esim. kasvisymboliikan tietous on unohtunut
kokonaan tavalliselta taiteen katsojalta ja toissijainen kohde se lie taiteen
tuntijallekin.

Taidekirjat ovat haastava painotuote. Taideteosten valokuvat näyttävät
paremmilta ja yksityiskohtien tarkastelu on helpompaa isokokoisina kuvina
hyvälle paperille painettuina. Tämä lisää kuitenkin myös kirjan painoa ja
ulkoisia mittoja. Toivottavasti kirjojen koko ei tästä enää kasva, sillä
tätäkin kirjaa oli vaikea lukea eikä sitä voi kuvitellakaan ottavansa mukaan
matkalukemiseksi. Lukukokemus oli silti miellyttävä, informatiivinen ja
viihdyttävä.



Kuva: Beda Stjernschantz, Maija 1891.

 

---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/