[H-verkko] Arvosteltavaksi: Piirityspäiväkirja ja Suomen kirkkohistoriallisen seuran julkaisuja

[Tapio Onnela]

****
Lena Muhinoi, Piirityspäiväkirja, Bazar 2014

Piirityspäiväkirja on Venäjän valtionarkistosta löydetty nuoren tytön päiväkirja vuosilta 1941–42. 
Kirjan on suomentanut Pauli Tapio.

16-vuotias Lena Muhina (s. 1924) aloitti päiväkirjansa kirjoittamisen vain muutama kuukausi ennen kuin Saksa piiritti Leningradin syyskuussa 1941. Kaupungin piiritys jatkui lähes 900 päivää, jonka aikana pommituksiin ja nälkään kuoli arviolta miljoona siviiliä. Päiväkirjan kirjoittamisesta tuli Lenalle keino selvitä sodan kauheuksista. Hän kirjoittaa päiväkirjassaan omasta koulutytön arjestaan, ihastuksistaan ja läheisistään, ja samaan aikaan tekee tarkkanäköisiä havaintoja niin sotatoimista kaduilla ja kaupungin yllä kuin siitä, miten nälkä ja puute vaikuttivat kaupungin asukkaisiin. Päiväkirja päättyy 25.5.1942 Lenan odottaessa evakuointia. Hän selviytyi Leningradin piirityksestä. Lena kuoli 66-vuotiaana Moskovassa vuonna 1991. Esipuheen teokseen on kirjoittanut Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja, professori Markku Kangaspuro.

Piirityspäiväkirjan (Blokadnyi dnevnik Leny Muhinoi) loppuun on lisätty päiväkirjaa tutkineiden Valentin Kovaltšukin, Aleksandr Rupasovin ja Aleksandr Tšistikovin kirjoittamat loppusanat. He kertovat Lena Muhinan vaiheiden tutkimisesta ja siitä, kuinka Lenalle lopulta kävi. Kirjan lopussa on myös päiväkirjassa mainittuja historiallisia yksityiskohtia täydentäviä kommentteja
 
****
Suomen kirkkohistoriallisen seuran julkaisuja
 
Czaika, Otfried Sveno Jacobi. Boksamlaren, biskopen, teologen. En bok- och kyrkohistorisk studie. Mit deutscher Zusammenfassung. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 223. Acta Bibliothecae Stockholmiensis 82. Skara Stiftshistoriska sällskaps skriftserie 72. Stockholm, Skara & Helsingfors, 2013 (Lettland: Livonia Print). 365  sivua. ISBN 978-952-5031-72-0, ISSN 0356-0759, ISSN-L 0356-0759. Hinta 25 euroa.
 
Via inträngande bok- och kyrkohistoriska analyser fördjupar och omprövar Otfried Czaika bilden av Sveno Jacobi, biskop i Skara 1530-1544. Moderna bibliografiska databaser ger oss idag möjlighet att identifiera nästan alla böcker han ägde. Utöver bibliografisk rådata gör rekonstruktionen det möjligt att beskriva tanken bakom samlingsuppbyggnaden. Vad var det för arbeten som Sveno Jacobi förvärvade? Vilka författare dominerar boksamlingen? Vilka arbeten gallras ur? Rekonstruktionen av Sveno Jacobis bibliotek kastar ljus över en inre dynamik hos bibliotekets ägare som utvecklade, förnyade och omprövade sina egna, i synnerhet teologiska positioner. Boksamlingen berättar om Sveno Jacobis teologiska utveckling och illustrerar samtidigt 1500-talets samhälleliga och religiösa utveckling.
 
**
Historiska perspektiv på kyrka och väckelse. Festskrift till Ingvar Dahlbacka på 60-årsdagen. Redaktörer Kim Groop och Birgitta Sarelin. Finska kyrkohistoriska samfundets handlingar 224. Helsingfors, 2013 (Borgå: Bookwell Oy). 407 s. ISBN 978-952-5031-73-7, ISSN 0356-0759, ISSN-L 0356-0759. Hinta 30 euroa.
 
Historiska perspektiv på kyrka och väckelse är en festskrift till professor Ingvar Dahlbacka med anledning av hans 60-årsdag.
            Ingvar Dahlbacka har i egenskap av assistent, forskare och professor i kyrkohistoria samt som långvarig dekanus för Teologiska fakulteten vid Åbo Akademi tjänat det akademiska samfundet under största delen av sitt liv. Han har särskilt intresserat sig för väckelserörelserna, men också behandlat ämnen som relaterade till det kyrkliga folklivet och missionen.
            Festskrift innehåller tjugotre artiklar i vilka Ingvar Dahlbackas nordiska kolleger och vänner på ett sakkunnigt, medryckande och tankeväckande sätt belyser en rad frågor av intresse inte bara för akademiker, utan för alla som vill veta mer om kyrka och väckelse i ett historiskt perspektiv.
 
**
 
Alaja, Paavo Suomen maalaisseurakuntien köyhäinhoito luterilaisen ortodoksian aikana (1571-1686). Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 225. Helsinki, 2013 (Helsinki, Hakapaino Oy). 450 sivua.  ISBN 978-952-5031-74-4, ISSN 0356-0759, ISSN-L 0356-0759. Hinta: 25 euroa.
 
Hyvinvointivaltion romuttaminen on tehnyt köyhäinhoidon kysymykset ajankohtaisikis viime vuosikymmeninä. Kerjäläisten ja ruoka-avun tarvitsijoiden määrän kasvu, tuloerojen ja sosiaalisten erojen voimistuminen sekä valtiollisen köyhäinhoidon tehottomuus eivät ole kuitenkaan Suomessa uusia asioita.
            Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan juuret ovat 1500-1600-luvuilla. Tuolloin Ruotsin valtakunnassa, jonka osa Suomi oli, jouduttiin köyhäinhoidon alueella uuden eteen, kun hallinto tehostui ja luterilaisuus vakiintui valtakunnanuskonnoksi. Samaan aikaan köyhyys lisääntyi ja tuli ajankohtaiseksi määritellä valtion ja kirkon rooli köyhäinhoidossa sekä ryhtyä toimenpiteisiin köyhyyden rajoittamiseksi ja köyhien huoltamiseksi.
            Paavo Alajan väitöstutkimus on ensimmäinen luterilaisen Suomen alkutaipaleen köyhäinhoitoa käsittelevä tutkimus. Se täydentää keskeisiltä osin historiantutkimuksen kuvaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentumisesta. Tutkimus kuvaa Suomen maalaisseurakuntien köyhäinhoidon todellisuutta ja nostaa ensimmäistä kertaa esille, jopa nimeltä mainiten, maaseudun köyhiä ja kerjäläisiä. Mittavaan lähdemateriaaliin perustuva tutkimus tuulettaa piintyneitä käsityksiä luterilaisesta köyhäinhoidosta ja kertoo, mitä köyhäinhoito oli käytännössä. Tutkimus havainnollistaa köyhyyden rakennetta ja pyrkimyksiä ratkaista köyhyyden aiheuttamia ongelmia. Samalla se antaa merkittävää historiallista taustatietoa nykypäivän köyhäinhoitokeskusteluun.
 
**
 
Kristinuskon historian tutkimusalat ja metodit. Toimittaneet Jaakko Olavi Antila, Esko M. Laine ja Juha Meriläinen. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 226. Helsinki, 2013 (Saarijärvi: Saarijärven Offset Oy). 338 sivua. ISBN 978-952-5031-75-1, ISSN 0356-0759, ISSN-L 0356-0759. Hinta 30 euroa.
 
Miten voisi löytää tuoreita mutta koeteltuja tapoja lähestyä kristinuskon historiaa? Historiantutkimuksessa metodinen keskustelu on edennyt kuluneina vuosina vauhdikkaasti. Tähän mennessä ei ole kuitenkaan kootusti ja laaja-alaisesti pohdittu, millaisia näköaloja keskustelusta avautuu nimenomaan kristinuskon historian tutkimiseen. Käsillä oleva teos on ensimmäinen suomenkielinen akateeminen oppikirja, joka tarttuu tähän haasteeseen.
            Teoksessa suuri joukko eri alojen suomalaisia tutkijoita esittelee kirkkohistorian tutkimuksessa käytettyjä metodeja ja pohtii, millaisilla lähestymistavoilla voisi olla uutta annettavaa. Näkökulmien kirjo ulottuu yksilön arjesta globaaleihin ilmiöihin ja psykohistoriasta oikeushistoriaan. Kirjoittajat käsittelevät tiedon hankkimisen tapoja haastattelusta aina tietokonemallinnukseen. He pureutuvat erilaisten aineistojen analyysiin, oli sitten kyse vanhoista kirkkorakennuksista tai uutuuselokuvasta.
            Teos on apuväline kirkkohistorian ja myös laajemmin teologian sekä historiatieteiden metodiopetukseen. Se on myös tietokirja, oka esittelee laajasti kristinuskon historian tutkimusta. Kirjaa voi käyttää itsenäisesti tai vuonna 2011 ilmestyneen Yleisen kirkkohistorian lähteet ja tutkimus -teoksen rinnalla.
 
Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja / Finlands kyrkohistoriska samfundets årsskrift 2013. Toim. Jaakko Olavi Antila & Milla Bergström. Helsinki : Suomen kirkkohistoriallinen seura, 2014. 280 s. ISBN 978-952-5031-76-8. ISSN 0356-076. ISSN-L 0356-07597. Hinta: 30 euroa.
Sisältää artikkelit:
Jelisei Heikkilä: Redefining the Legal and Canonical Role of the Old Believers Marriage in the 19th Century Russia: A History of One Case.
Lauri Thurén: F. G. Hedberg muokkaajien kourissa
Kimmo Heinilä: Luterilaisen konfirmaation tulkintaongelmat Luterilaisen maailmanliiton konfirmaatiotutkiusohjelmassa 1957-1963.
Alastair Lockhart: Heterodox Healing and Alternative Religion in the 20th Century: An English Spiritual Healing Practice in Finland.
Kristel Engman: Viron evankelis-luterilaisen kirkon rauhantyö kylmän sodan aikana.