[H-verkko] Helsinki, Avoin keskustelutilaisuus kulttuuriympäristön tutkimuksesta ja tutkimusyhteistyöstä

[agricola at utu.fi]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi ilmoitus:
---------------------------------------------------------

Avoin keskustelutilaisuus kulttuuriympäristön tutkimuksesta ja
tutkimusyhteistyöstä 

Helsinki, Fabianinkatu 33
22.8.2014 klo 13:00
---------------------------------------------------------

Avoin keskustelutilaisuus kulttuuriympäristön tutkimuksesta ja
tutkimusyhteistyöstä perjantaina 22.8. klo 13

Helsingin yliopiston päärakennus, Fabianinkatu 33, sali 7

Kulttuuriympäristöt ovat ajankohtainen tutkimusalue sekä kansallisesti että
kansainvälisesti. Valtioneuvosto teki maaliskuussa 2014 periaatepäätöksen
kulttuuriympäristöstrategiasta, johon sisältyy linjauksia alan tutkimuksesta
ja opetuksesta. Lisäksi Suomi on osallistunut aktiivisesti Euroopan neuvoston
ja UNESCOn toimintaan kulttuuriympäristöjen ja -perinnön hoitamiseksi ja
vaalimiseksi. Suomi on mm. sitoutunut Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen
(2000) tavoitteiden mukaisesti tunnistamaan maisemiaan, selvittämään niiden
arvoja, lisäämään ihmisten maisematietoisuutta sekä kouluttamaan
maisema-alan asiantuntijoita. Parhaillaan valmistellaan muitakin
kulttuuriympäristöä koskevia kansainvälisiä sopimuksia.

Kulttuuriympäristöä tai maisemaa tutkitaan Suomessa useissa yliopistoissa,
korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa. Kulttuuriympäristön tutkimusta
edistetään myös valtionhallinnon sisällä tai sen toimeksiannosta. Viime
vuosina kulttuuriympäristöjä tutkivat alat ovat tehneet yhteistyötä
esimerkiksi monitieteisiä koulutusrakenteita luodessaan. Tutkimusta tehdään
monien tieteenalojen lähtökohdista, taiteellisesta tutkimuksesta
luonnontieteelliseen, ja sen kriteerit vaihtelevat akateemisesta
perustutkimuksesta maisema- ja maankäyttöselvityksiin. Moninaisuus on tarpeen,
mutta tutkimuksen tekemisen perusteista ja tutkimusta ohjaavasta
käsitteistöstä olisi hyvä keskustella nykyistä laajemmin.

Keskustelua haittaavat eri näkökulmien kohtaamattomuus ja kentän
pirstaleisuus. Osa kulttuuriympäristöä tutkivista aloista toimii tiiviissä
vuorovaikutuksessa keskenään ja tiedon hyödyntäjien kanssa, mutta joidenkin
alojen tutkimustulokset ja keskustelut jäävät pienten piirien tiedoksi.
Selkeää yhteistä foorumia, julkaisukanavaa tai rahoitusmekanismia ei
kulttuuriympäristöjen tutkimukselle löydy. Myös kulttuuriympäristöjä
koskeva hallinto on jakautunut useille eri sektoreille ja hallinnonalojen
väliltä puuttuu yhteinen tulkinta kulttuuriympäristöalan keskeisimmästä
käsitteistöstä. Lisäksi kulttuuriympäristöihin liittyvä päätöksenteko
tukeutuu suhteellisen vanhoihin hallinnollisiin rakenteisiin, joihin liittyy
omia ammatillisia ja tieteenalapainotuksiaan. Tämä vaikeuttaa
kulttuuriympäristöjen sisällyttämistä valtakunnallisiin tutkimuslinjauksiin
sekä hidastaa uusien ja vaihtoehtoisten tarkastelutapojen hyödyntämistä. 

Syksyllä 2013 valtioneuvosto päätti sektoritutkimusuudistuksesta, johon
liittyivät strategisen tutkimusinstrumentin perustaminen, ministeriöiden
alaisen tutkimusrahoituksen kokoaminen, sektoritutkimuslaitosten yhdistäminen
sekä tutkimustietoon perustuvan päätöksenteon kehittäminen.
Kulttuuriympäristöjen tutkimus olisi nyt tärkeää saattaa kiinteäksi osaksi
tätä kokonaisuutta, jotta kulttuuriympäristöjen arvot ja potentiaalit
tunnistettaisiin läpäisevästi valtionhallinnossa sekä tiedepolitiikassa.
Suomessa tarvitaan laajaa vuoropuhelua kulttuuriympäristöä tutkivien tahojen
kesken sekä tutkimusalojen, tutkimustiedon käyttäjien ja rahoittajien
välillä. 

On tärkeää luoda kulttuuriympäristötutkimukselle oma yksittäisistä
tieteenaloista ja tutkimusympäristöistä riippumaton edustajatahonsa.
Kulttuuriympäristötutkimusta kokoavan mallin vaihtoehtoja ovat
tutkijayhteisöjen vuorovaikutusta tehostava verkostomainen toimintamalli sekä
perinteinen seura. Edellisen puolesta puhuvat kevyempi organisaatio ja
joustavuus. Seuran etuja ovat sen tarjoamat selkeät institutionaaliset
kehykset, toiminnan läpinäkyvyys ja jatkuvuus sekä paremmat
resursointimahdollisuudet. 

Me allekirjoittaneet esitämme kulttuuriympäristötutkimuksen seuran
perustamista edistämään alan tutkimusta. Seuran tehtävänä on luoda
edellytyksiä kulttuuriympäristöä tutkivien ja kouluttavien alojen ja tahojen
jatkuvalle vuoropuhelulle, koordinoinnille ja yhteistyölle. Se voi myös toimia
asiantuntijatahona sekä neuvotteluosapuolena valtionhallinnon kanssa
strategista ja hallintoa tukevaa tutkimusta ja koulutusta koskevissa
linjauksissa. Tärkeän tehtäväalueen tarjoaa myös
kulttuuriympäristötutkimuksen tieteellisen julkaisutoiminnan kehittäminen,
tarvittaessa oman julkaisukanavan avulla. Lisäksi yksi keskeinen tavoite on
suomalaisen kulttuuriympäristötutkimuksen ulkopuolisen arvioinnin
toteuttaminen.

Toivotamme kaikki kiinnostuneet tervetulleiksi keskustelutilaisuuteen
Helsingissä yliopiston päärakennuksessa, Fabianinkatu 33, luentosalissa 7
perjantaina 22. elokuuta 2014 klo 13 alkaen.

Maunu Häyrynen, Turun yliopisto            
Hannu Linkola, Helsingin yliopisto
Julia Donner, Aalto-yliopisto
Heikki Hanka, Jyväskylän yliopisto
Mikko Härö, Museovirasto
Olli-Paavo Koponen, Tampereen teknillinen yliopisto
Niina Käyhkö, Turun yliopisto
Aino Niskanen, Aalto-yliopisto
Markku Norvasuo, Aalto-yliopisto
Kirsi Saarikangas, Helsingin yliopisto
Ulla Salmela, Museovirasto
Katriina Siivonen, Åbo Akademi
Outi Tahvonen, Hämeen ammattikorkeakoulu
Anu Vauramo, Metsähallitus


---------------------------------------------------------
Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/