[H-verkko] Arvosteltavaksi: Schildtsin kirjoja, syksy 2013

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi  Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)
 
Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia  osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com>, jossa ilmoitat kirjan  nimen ja kustantajan sekä postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen  kirjan.
***
Schildtsin kirjoja syksy 2013
Richard Gaughan: Nerokas sattuma ja siitä syntyneet suuret keksinnöt

Mikä yhdistää ruutia, Viagraa, penisilliiniä ja mikroaaltouunia? Ne keksittiin sattumalta: vahingon, äkillisen inspiraation, älynväläyksen, virheellisen löydöksen tai uskon varassa tehdyn päätelmän myötä. Nerojen leimaukset ovat muokanneet elämäämme 7000 vuotta. Nerokas sattuma saattelee halki historian ja paljastaa tieteellisten ja teknologisten saavutusten vähemmän hohdokkaat mutta kiinnostavaakin kiinnostavammat syntymähistoriat. Tämä teos on ylistys sattumanvaraisille einsteineille, tutuille nimille, kuten Isaac Newtonille ja Louis Pasteurille, mutta myös tuntemattomammille sankareille, kuten turvalasin ja radion keksijöille. Tieteessä pätee sama viisas neuvo, jonka voi laajentaa yleiseksi elämänohjeeksi: »Suurin osa ihmisistä, mukaan lukien tutkijoiden enemmistö, on niin keskittynyttä siihen, mitä he yrittävät saavuttaa, että he eivät huomaa sitä, mitä he eivät etsi.» Tämän teoksen rohkeat nerot kuuluvat ihmiskunnan vähemmistöön; he astuivat sattuman viitoittamalle tielle ja mullistivat jopa yhdessä yössä maailmaa ja ymmärrystämme. (SYYSKUU)

 

Ian Whitelaw: Maailmanhistorian hirveimmät päätökset

Jos tie kadotukseen on päällystetty hyvillä aikomuksilla, niin tie totaaliseen katastrofiin on päällystetty hyvillä suunnitelmilla – jotka osoittautuvat suutareiksi. Kerta toisensa jälkeen ihmiskunta on onnistunut hankkiutumaan liemeen hyvässä uskossa omaan erinomaisuuteensa. Siksipä Maailmanhistorian huonoimmat päätökset kaipasi jatkoosaa. Käsittelemättä kun olivat muun muassa Aleksanteri Suuren tuho, Inkojen kohtalonhetket ja Henrik VIII:n naimakaupat, Versailles’n rauhansopimus ja Vietnamin sota. Lisäksi teos valottaa lukuisan vähemmälle huomiolle jääneen historian käänteen taustoja tinkimättömästi, selkeästi ja mukaansatempaavasti. Lähihistoriasta mukaan ovat päässeet tai joutuneet muun muassa YK:n epäonnistuminen Ruandassa, Meksikonlahden öljykatastrofi – ja kyllä, uron kehittäminen. Hirveiden päätösten lisäksi kirjassa esitellään myös ihmiset päätösten takana sekä heidän vaikuttimensa. Kovin usein ylpeys käy lankeemuksen edellä. (SYYSKUU)

 

Henrik Meinander: Tasavallan tiellä. Suomi kansalaissodasta 2010-luvulle

Historioitsijat ovat voineet – ehkä jälkiviisaastikin – todeta, että Suomen 1900-luvun historia on ollut menestystarina, vaikka myös kriisejä ja vastoinkäymisiä on kohdattu. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen itsenäistyneistä valtioista juuri Suomen kehitys tuntuu kulkeneen mutkattomimmin. Tärkein syy tähän oli se, että Suomen onnistui välttää joutuminen kommunistiseen itäblokkiin, jossa kehitys pysähtyi paikoilleen puoleksi vuosisadaksi. Tasavallan tiellä kuvaa tämän 1900-luvun poliittista köydenvetoa, taloudellista ja kultturista kehitystä sekä myös pienen ihmisen arkikokemuksia.Professori Henrik Meinanderin teos käsitteleeSuomen koko itsenäisyyden ajan vuodesta 1917aina näihin päiviin saakka. Kirjassa on runsaasti myös eri asiantuntijoiden (mm. Matti Klinge) kirjoittamia tietoiskuja. Kirja on uudistettu laitos vuonna 1999 ilmestyneestä teoksesta Tasavallan tiellä. (SYYSKUU)

 

Kristina Rotkirch & Elena Hirn: Pietarin helmet. Tiedonjanoisen turistin opas

Kuvankaunis Pietari on täynnään helmiä. Tämä matkakumppani esittelee niistä seitsemäntoista: pääkatu Nevski Prospekt, Kunstkamera, Puškinmuseo, Eremitaaši, Venäläisen taiteen museo, Singerin talo, Grand Hotel, Anna Ahmatova -museo, filharmoninen orkesteri, Dostojevskimuseo, Kesäpuutarha, Mariinski-teatteri, Lavran luostari, Pietari-Paavalin linnoitus, Maly-teatteri, Uusi Hollanti ja Erartamuseo. Kaupungin kulttuurikohteet heräävät eloon Elena Hirnin teksteissä, jotka kertovat kutkuttavia yksityiskohtia vuosien ja vuosisatojen varrelta. Kristina Rotkirchin tekemien haastattelujen kautta päästään kurkistamaan siihen Pietariin, joka jää helposti kokematta. Haastatteluissa suunvuoron saavat kaupunkilaiset, muun muassa kirjailija, sotaveteraani, portieeri, viulisti, arkkitehti, tanssija, historioitsija. Huhut ovat totta: liki jokaisella pietarilaisella on kiinnostava elämäntarina jaettavanaan. Herkullinen kirja laskee lukijan Pietarin kulissien taakse ja sopii kaikille tiedonjanoisille idänkävijöille. Sen myötävaikutuksella lähimpään suurkaupunkiimme voi vain rakastua entistä syvemmin. Kirja ilmestyy samaan aikaan ruotsiksi. (LOKAKUU)

 

Susanna Alakoski: Köyhän lokakuu. Päiväkirja

»Kun olin kaikista yksinäisin, kaikista onnettomin, menin peilin eteen itkemään. Oli ihanaa nähdä joku.» Lokakuussa 2011 kirjailija Susanna Alakoski alkaa pitää päiväkirjaa. Huoneessa hänen ympärillään ovat poliisiraportit ja sosiaaliviranomaisten muistiot hänen lapsuuden perheestään. Siitä, josta hän kirjoitti jo menestysromaanissaan Sikalat. Kaunokirjallisuudessa kaikki ei kuitenkaan ole totta. Nyt hän haluaa vihdoin katsoa totuutta silmiin. Totuutta perheestään ja totuutta köyhyydestä hyvinvointivaltiossa. Poliisiraportit ovat hänelle uusia, samoin sosiaaliviranomaisten muistiot. Uutta on myös aikuisen, menestyneen ja sivistyneen selviytyjän kyky analysoida menneisyyttään. Helppoa ei ole mikään. Köyhän lokakuu on painava yhteiskunnallinen puheenvuoro ja kipeä henkilökohtainen kertomus. Alakoski asettaa itsensä niin alttiiksi että lukijan kurkkua kuristaa. Hän kertoo, kuinka pakeni väkivaltaisesta kodista, asui sijaiskodeissa, tuli raskaaksi 15-vuotiaana, ja lopulta kouluttautui sosionomiksi ja aloitti luokkaretken ylöspäin. Mutta hän näkee myös pidemmälle, syiden ja seurausten verkostoon. Hän kirjoittaa maahanmuutosta, asunnottomuudesta, ihmisistä joita pidetään kyvyttöminä huolehtimaan itsestään.Jokaisella sivulla tulee selväksi, että köyhyys on stigma, josta ei pääse eroon. (LOKAKUU)

***
Kära Hurri! - Rakas Hurri!
15 synvinklar på tvåspråkigheten i Finland - 15 näkökulmaa kaksikielisyyteen
 
Hur går det när en samling tvåspråkiga får tala ut om svenskans ställning i Finland? Resultatet blir personliga och ärliga texter, provokationer och nya synvinklar.
 
Under de senaste åren har den så kallade ”tvångssvenskan” diskuterats ivrigt. Tvåspråkigheten i Finland har ifrågasatts och villkoren har försämrats på många håll. Vi tycker att det är viktigt att prata om tvåspråkighet och publicerar därför en antologi i ämnet. Vad har vi för glädje av tvåspråkigheten? Ska vi ta vara på den och i så fall hur?
 
I antologin deltar 15 skribenter: politiker, journalister och författare: Riie Heikkilä, Markku T Hyyppä, Pia Ingström, Johanna Koljonen, Johanna Korhonen, Markus Leikola, Rosa Meriläinen, Kirsikka Moring, Hannu Olkinuora, Juha Ruusuvuori, Kimmo Sasi, Juhani Seppänen, Päivi Storgård, John Vikström och Kirsi Virtanen.
 
Boken publiceras på finska och svenska inom samma pärmar.
 
Miten käy, kun suomen- ja kaksikieliset pääsevät puhumaan ruotsin asemasta Suomessa? Syntyy henkilökohtaisia ja rehellisiä tekstejä, provokaatiota ja uusia näkökulmia.
 
Niin sanotusta pakkoruotsista on viime vuosina kirjoitettu ja keskusteltu vilkkaasti. Kaksikielisyyttä on kyseenalaistettu ja sen ehtoja on heikennetty. Me pidämme kaksikielisyydestä puhumista tärkeänä ja julkaisemme siksi aiheesta antologian. Mitä iloa kaksikielisyydestä on, vai onko se aikansa elänyt? Pitääkö kaksikielisyyttä vaalia, ja jos, niin miten? Ovatko kirjoittajien käsitykset kaksikielisyydestä ja suomenruotsalaisuudesta muuttuneet aikojen saatossa? Millä tavalla?
 
Antologiaan osallistuu viisitoista yhteiskunnallisesti aktiivista kirjoittajaa: poliitikkoja, toimittajia ja kirjailijoita:  Riie Heikkilä, Markku T Hyyppä, Pia Ingström, Johanna Koljonen, Johanna Korhonen, Markus Leikola, Rosa Meriläinen, Kirsikka Moring, Hannu Olkinuora, Juha Ruusuvuori, Kimmo Sasi, Juhani Seppänen, Päivi Storgård, John Vikström ja Kirsi Virtanen
 
Kirja julkaistaan samoissa kansissa sekä suomeksi että ruotsiksi.
 
*****
Jukka Tarkka
Max Jakobson, det kalla krigets diplomat
 
Minister Max Jakobson föddes i Viborg i en begåvad judisk familj. Sin karriär inledde han som internationell journalist. Från 1950-talet tillhörde han den inre ringen på utrikesministeriet, som betrodd medarbetare till president Kekkonen och som ledare för en tankesmedja som betjänade näringslivets högsta ledning.
 
Boken bygger på Jakobsons egen omfattande skriftliga produktion, hans erfarenheter i den högsta statsledningens närhet, hans kommentarer till historia och politik som författare och kolumnist. Boken tar upp nattfrosten, notkrisen, generalsekreterarvalet i FN och ESSK-mötet, men framför allt är den en beskrivning av Jakobsons roll i kampen om Finlands neutralitet och mot Sovjetunionens påtryckning.
***
Marianne Lydén
Jag är inte rasist
Jag vill bara ha främlingsfientliga röster
 
I pamfletten Jag är inte rasist. Jag vill bara ha främlingsfientliga röster utforskar journalisten Marianne Lydén den finländska främlingsfientlighetens närhistoria. Partiet som skrällde i senaste riksdagsval och fick närmare 20% av rösterna har naturligtvis ett förflutet. Sannfinländarna med partiledaren Timo Soini bygger vidare på arvet från Veikko Vennamos Landsbygdsparti – det visar sig i Lydéns genomgång att traditionen med rasistiska uttalanden av riksdagsledamöter inte är något nytt – från Sulo Aittoniemi, via Tony Halme till Jussi Halla-aho.
 
Somalier, muslimer, utlänningar överhuvudtaget är ovälkomna i det sannfinländska Finland – inte heller finlandssvenskarna passar in. Lydén visar hur även andra partier som socialdemokraterna och samlingspartiet hakade på Sannfinländarnas rasismretorik i sin rädsla för att förlora röster.
 
I pamfletten ingår en intervju med Astrid Thors (sfp) som i egenskap av migrations- och europaminister blev ett slags galjonsfigur för ett tolerantare Finland – med mordhot på nätet som påföljd.
 
Som en röd tråd genom boken går frågan om partiledaren Timo Soinis eget ansvar. Titeln säger det i ett nötskal, Soini är inte rasist, han vill bara ha främlingsfientliga röster.
***
Hilding Nyström
Krigare 1944
Finland i fortsättningskrigets virvlar: en frontdagbok 5
 
»Måtte Gud bevara oss från det ryska oket» skrev korpral Hilding Nyström i sin dagbok den 5 juli 1944. Hans önskan uppfylldes, Finland hamnade inte under sovjetiskt styre – i motsats till länderna i Baltikum och östra Centraleuropa, Österrike undantaget. De s.k. randstaterna i zonen mellan Tyskland och Ryssland blev tvungna att leva ett halvsekel under kommunistiskt styre, endast Finland undgick detta öde. Varför?
 
Svaret på denna fråga är entydigt. Orsaken var det hårdnackade motståndet sommaren 1944 som ledde till att landet aldrig ockuperades. Alla andra länder som kämpat på Tysklands sida i kriget eller där Röda armén marscherade in i dess slutskede omvandlades snart till s.k. folkdemokratier, där inhemska kommunister stödda på ryska bajonetter kunde etablera diktaturer enligt sovjetiskt mönster.

**** 
Hilding Nyström
Frontmän 1943
 
De tyska nederlagen vid Stalingrad och i Nordafrika noterades även borta i Östkarelen. Diffusa fredsrykten cirkulerade vid fronten, men på senhösten 1942 gick ryssarna till hårt angrepp mot två stödjepunkter på 61:ans avsnitt. Frontsoldaterna hade beordrats att undvika att måla allt i svart i sina brev hem. Hilding Nyström kommenterade detta så här i sitt dagbokshäfte: ”Men varför oroa dem där hemma med realistiska brev. Jag har ju mitt häfte, där skildrar jag vår vardag sådan den är.”
 
****
Hilding Nyström
Kamrater 1943-1944
 
Ställningskriget går in på sitt tredje år. Det blir allt tydligare att Tyskland inte kommer att vinna världskriget. Sovjetunionen försöker i väst utmåla ockupationen av Östkarelen som synnerligen brutal i stil med tyskarnas våldsamma framfart. Vid Finlands fronter fortsätter dock det relativa lugnet. Tristessen i fält tilltar i takt med att dag läggs till dag och månad till månad.
***
Julia Wiraeus & Andrea Svanbäck (red.)
Det luktar inte
En antologi om pengar och ångest
 
En grupp unga skribenter berättar om sin relation till pengar. Någon har mer av dem, en annan har mindre. Någon har alldeles för lite. De åker taxi eller låter bli att åka taxi, begrundar kylskåpets budskap, testar pengars värde i Indien och jublar över den nytecknade pensionsförsäkringen.
 
Flera av antologins berättelser tar avstamp i barndomshemmet och miljön runt omkring. Där formas vi och våra attityder, attityder som sitter i och färgar av sig oberoende av om vuxenlivet senare bjuder på lyxfällor, nyfattigdom, arv eller medelklasstillhörighet.
 
Oftast är pengar förknippade med ångest i olika former, ångest som var och en handskas med på sitt sätt. Var går gränsen mellan rimlig klagan och bortskämt gnäll, mellan snålhet och ekonomiskt sinne, mellan att unna sig och slösa bort allt man äger?
 
Med Ronja Boije, Johannes Ekholm, Perttu Häkkinen, Malin Klingenberg, Mathias Rosenlund, Johannes Tabermann, Jonas Sundström och Christoffer Wahlberg. Redaktörerna medverkar också med varsin text.
****
David J. Cord
Mohamed 2.0
Disruption Manifesto
 
What do Muslims do online? Plot suicide bombings and complain about presumptuous women who demand the right to vote? Mohamed El-Fatatry knew better. An Egyptian national who grew up in the United Arab Emirates and came to Finland to study technology, Mohamed knew that most young Muslims were like anyone else in the Western world. To demonstrate, at the age of twenty-two he created Muxlim, which became the largest Muslim lifestyle network in the world.
 
****
Jan-Olof Näsman
Till Finlands räddning och Sveriges heder
Svenska Brigaden i det finska inbördeskriget 1918
 
När Svenska Brigaden på skärtorsdagen 1918 stormade mot det röda Tammerfors var det första gången på över 100 år som en svensk trupp gick ut i strid. Vid slutet av Finlands korta inbördeskrig 1918 hade ca 800 rikssvenskar frivilligt anslutit sig till den vita sidan. Officerare och specialister fördelades på olika förband i den vita armén, medan fleratlet samlades i en egen trupp: Svenska Brigaden. Värvningen var aktiv och fastän bara en mindre del hann ut i själva kriget, var det ändå åtskilliga som stupade vid Tammerfors. I den erövrade staden fick rikssvenskarna olika bevakningsuppdrag, även av de röda fångarna av vilka många avrättades. Åtminstone enskilda svenskar deltog i exekutionerna.
 
Hatpropagandan florerade fritt och klasskrigets verkningar spillde också över till Sverige. Medan de stupade ärades med sorgehögtid i Stockholms storkyrka i närvaro av kungahuset, var det många andra som inte välkomnades särkilt varmt i sina hemtrakter. Många var vanliga arbetare som hade tagit värvning helt enkelt för att undvika arbetslösheten, eller för att de sökt äventyret. De betraktades nu som »svartgardister» och som klassförrädare som svartlistades (ända till 1939) av fackföreningsrörelsen. De tvingades även göra offentlig avbön om de ville behålla sina jobb.



***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat  vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et  saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale  Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen  arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin  julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös  Agricolassa.
 
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen  Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/  josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja  julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja- arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja- arvostelut/.