[H-verkko] Arvosteltavaksi: Tammen kevään 2013 kirjoja

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi  Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)
 
Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia  osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com>, jossa ilmoitat kirjan  nimen ja kustantajan sekä postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen  kirjan.
***

Tammen kevät 2013

 
Korhonen, Keijo: Mahtimiehistä maan matosiin. Ihmisiä matkan varrelta

Loistava kirjoittaja ja tyylitaituri, politiikan älykäs ja armoton ruotija, entinen ulkoministeri, suurlähettiläs, päätoimittaja ja professori Keijo Korhonen tarjoaa ytimekkäät henkilökuvat yli 30 ihmisestä, jotka hän on matkansa varrella tavannut ja joilta hän on jotakin oppinut.Etiopian viimeisestä keisarista Haile Selassiesta kerjäläiseen Meksikon Acapulcossa, Aleksandr Kerenskistä Ronald Reaganiin, Indira Gandhista Uhtuan mummoon - Korhonen näkee tapaamansa maan mahtajat ja matoset vain ihmisinä, poliittisen ja yhteiskunnallisen ympäristönsä osana sekä oman ainutlaatuisen kulttuurinsa tuotteina, ja kysyy muun muassa, oliko Irakin diktaattori Saddam Hussein pelkästään paha ja miten tulisi arvioida Egyptin sortunutta vahvaa miestä Hosni Mubarakia.
 
Roselius, Aapo: Isänmaallinen kevät. Vapaussotamyytin alkulähteillä

Maailmansotien välisenä aikakautena lukemattomat vapaussodan muistojuhlat, patsaat, paraatit ja ylistyspuheet palauttivat vuosittain mieliin vuoden 1918 sodan, ei tragediana vaan voittajien tulkinnan mukaisena vapauden riemuvoittona. Miksi vapaussotamyytistä pyrittiin yli kahden vuosikymmenen ajan luomaan uutta kansallista eeposta? Miksi ristiriitoja herättävää sotaa haluttiin juhlia mahtipontisesti niin virallisella kuin paikallisella tasolla ja miksi vapaussodan muistosta muodostui vuoden 1918 konfliktia ylläpitävä ilmiö?Kirja porautuu syvälle valkoisen Suomen ytimeen, vapaussotamyytin alkulähteille, ja nostaa esiin ilmiöitä, joihin liittyneet ihanteet eivät välttämättä ole kadonneet
 
Shikalov, Yury & Hämynen, Tapio: Viipurin kadotetut vuodet 1940-1990

Tieto- ja kuvateos suomalaisen Viipurin historiasta Neuvostoliiton kaudella osoittaa, että Viipuri on edelleen leimallisesti suomalainen kaupunki. Viipurin kaupunki oli ennen viime sotia Suomen toiseksi suurin kaupunki ja Karjalan pääkaupunki. Suomessa on julkaistu Viipuriin liittyvää tutkimusta eri aloilta aktiivisesti tähän päivään saakka, mutta tutkimus ei ole juuri lainkaan ulottunut toisen maailmansodan jälkeiseen aikakauteen. Nyt ilmestyvä teos kertoo, miten suomalainen Viipuri sodan jälkeen asutettiin ja jälleenrakennettiin ilmapiiriltään neuvostoliittolaiseksi kaupungiksi.
 
 
Strømmen, Øyvind: Äärioikeisto, vastajihadismi ja terrorismi Euroopassa

Viha, joka leimahti Norjassa näkyviin 22.7.2011, järkytti - ja yllätti täydellisesti monet Norjassa ja maailmalla. Bloggaaja ja journalisti Øyvind Strømmen ei yllättynyt yhtä pahasti kuin useimmat. Hän oli jo vuosia seurannut islamofobiaa levittäviä verkkosivuja ja tunsi niillä kytevän vihan. Verkkokeskusteluihin ja -puheenvuoroihin syvällisesti perehtynyt Strømmen piirtää kirjassaan terävän kuvan monitahoisesta islaminvastaisuudesta Euroopassa ja korostaa varsinkin niin kutsutun vastajihadismin ja internetin radikalisoitumisen merkitystä.
 
Weiss, Helga: Helgan päiväkirja. Nuorena tyttönä keskitysleirillä

Kansainvälisesti merkittävä kirja, hämmästyttävän välitön ja poikkeuksellisen tärkeä ensi käden holocaust-todistus. Helga aloitti päiväkirjansa 8-vuotiaana 1938. Hän koki vanhempiensa ja noin 40 000 Prahan juutalaisen lailla natsimiehityksen jälkeisen rotusyrjinnän: hänen isältään evättiin työ, häneltä itseltään koulu, eikä perhe voinut lopulta oleskella juuri muualla kuin asunnossaan. Vähitellen natsit paljastivat täydet suunnitelmansa ja aloittivat juutalaisten kuljetukset, ja vuonna 1941 Helga ja hänen vanhempansa vietiin Terezínin keskitysleiriin, missä he olivat kolme vuotta. Vuonna 1944 Helgan isä passitettiin Auschwitziin. Helga ja hänen äitinsä hankkiutuivat mukaan tajuamatta, mikä heitä odotti. Helgan setä muurasi hänen päiväkirjansa seinään, jotta se säilyisi.
 


***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat  vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et  saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale  Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen  arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin  julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös  Agricolassa.
 
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen  Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/  josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja  julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja- arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja- arvostelut/.