[H-verkko] Tampere, Väitös: Vammaisuus ja sosiaalinen integraatio keskiaikaisissa kanonisaatioprosesseissa

agricola at utu.fi agricola at utu.fi
Pe Helmi 15 11:33:16 EET 2013


Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi ilmoitus:
---------------------------------------------------------

Väitös: Vammaisuus ja sosiaalinen integraatio keskiaikaisissa
kanonisaatioprosesseissa

Tampere
16.2.2013 klo 12:00
---------------------------------------------------------

FM Jenni Kuulialan yleisen historian alaan kuuluva väitöskirja "Disability and
Social Integration. Constructions of Childhood Impairments in Thirteenth- and
Fourteenth-Century Canonisation Processes"  tarkastetaan 16.2.2013 klo 12
Tampereen yliopiston Pinni B-rakennuksen luentosalissa 1100, Kanslerinrinne 1,
Tampere.
 
 Vastaväittäjänä on professori Gábor Klaniczay (Central European University
(Budapest)). Kustoksena toimii professori Christian Krötzl.

Millaista oli vammaisten lasten elämä keskiajan Euroopassa, ja miten heidän
erilaisuutensa koettiin? Väitöskirjatutkimus paneutuu 1200- ja 1300-lukujen
kanonisaatio- eli pyhimykseksijulistamisprosessien todistajanlausuntoihin,
joissa ihmiset kertoivat paavilliselle komissiolle näkemistään tai
kokemistaan ihmeteoista. Säilyneissä kuulustelupöytäkirjoissa on lukuisia
tapauksia, joissa fyysisesti vammainen lapsi tai lapsena vammautunut henkilö on
kokenut ihmeparanemisen. Tutkimuksessa selvitetään, miten lapsen vammaisuus
määriteltiin ja kuvattiin, ja miten vamman vaikutukset lapsen sosiaaliseen
integraatioon näyttäytyvät näissä lausunnoissa.
 
 Lapsen vammaisuus määriteltiin ensisijaisesti kuvailemalla tarkasti vamman
aiheuttamia toimintarajoitteita: lapsen liikuntavaikeuksia, näkövamman astetta
sekä kuurouden tai puhekyvyttömyyden tuomia kommunikaatio-ongelmia. Joissain
tapauksissa mainittiin myös lapsen kyvyttömyys tehdä työtä tai kuvattiin
yksityiskohtaisesti hänen poikkeavaa ulkonäköään. Lääketieteellisiä
diagnooseja annettiin harvoin, vaikka lapsi olisikin ollut lääkärin hoidossa.
Sekä lasten vammojen että paranemisten kuvauksissa korostuu keskiaikaisten
sairaus- ja vammaisuuskäsityksen moninaisuus. Osittaisen paranemisen kokenut
saattoi olla todistajien mukaan terve, eikä ”vammaisuuden” tai
”normaalin” käsitteitä tunnettu. Aineiston perusteella vanhempia ei
syytetty lasten vammoista. 
 
 Tunne-elämän osalta todistajanlausunnoissa korostuvat vanhempien ja toisinaan
sisarusten suru ja huoli, joskus harvoin myös häpeä tai vastenmielisyys lasta
kohtaan. Vaikuttaa siltä, että vamman laadulla oli tässä suuri merkitys. Ne
lausunnot, joissa kielteisiä tunteita mainitaan, liittyvät kuurojen,
epämuodostumista kärsineiden tai vakavasti liikuntavammaisten lasten
paranemisiin. Vastaavasti monet lievemmin vammaiset lapset näyttävät eläneen
tavanomaista elämää esimerkiksi opiskellen tai töitä tehden. Sen sijaan
muun yhteisön suhtautuminen lapsiin esitetään neutraalina; ainoastaan
vammaiset kerjäläislapset joutuivat helposti silmätikuiksi ja heidän
vammojensa aitoutta testattiin. Muun yhteisön rooli lapsen elämässä
nouseekin eniten esille paranemiskuvauksissa. Pyhimyskultit olivat
yhteisöllisiä, ja vaikka vanhemmilla oli ensisijainen vastuu etsiä
paranemiskeinoa, yhteisön jäsenet neuvoivat ja auttoivat tässä. 
 
 Lasten omia todistajanlausuntoja on kanonisaatioprosesseissa vähän. Niissä
kuitenkin näyttäytyvät samat elementit kuin muidenkin todistajien
lausunnoissa. Ainoastaan kivun kokemukset tulevat hieman useammin esille lasten
omissa kertomuksissa, mutta muuten lasten tunteet omaa vammaansa kohtaan tai
muun yhteisön kielteinen suhtautuminen heihin eivät näyttäydy merkittävinä
heidän muistoissaan. Lausunnoissa näkyykin lapsen integroituminen
yhteisöönsä. Vamman laadulla ja vakavuudella samoin kuin lapsen
sosio-ekonomisella taustalla oli tässä suuri merkitys, sillä vakavat
liikuntavammat ja aistivammat samoin kuin turvaverkkojen puute johtivat
suuremmalla todennäköisyydellä marginalisaatioon. Fyysinen poikkeavuus
itsessään ei kuitenkaan johtanut lapsen hyljeksimiseen tai irrallisuuteen
perheestään tai yhteisöstään, vaan he toimivat sen osana mahdollisuuksiensa
mukaan.

Tiedustelut: Jenni Kuuliala (jenni.kuuliala at uta.fi), puhelin 0503313929
---------------------------------------------------------
Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/