[H-verkko] Turku, Väitös: "Imagining a New Society: Public Painting as Politics in Postwar Finland"

[agricola at utu.fi]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi ilmoitus:
---------------------------------------------------------

Väitös: "Imagining a New Society: Public Painting as Politics in Postwar
Finland"

Turku
23.2.2013 klo 12:00
---------------------------------------------------------

Lauantaina 23.2.2013 klo 12 Tauno Nurmela -salissa (Yliopiston päärakennus)
esitetään julkisesti tarkastettavaksi FM Johanna Ruohosen väitöskirja
"Imagining a New Society: Public Painting as Politics in Postwar Finland".
Vastaväittäjänä toimii dosentti Liisa Lindgren Helsingin yliopistosta ja
kustoksena professori Altti Kuusamo.

Väitöstiedote: Sodanjälkeinen julkinen taide rakensi kuvaa uudesta
yhteiskunnasta Julkinen taide toteutti sodanjälkeisillä vuosikymmenillä ajan
taidepolitiikalle keskeistä sivistystehtävää ja tähtäsi yhteiskunnalliseen
hyötyyn. Julkisissa maalauksissa kuvattiin tulevaisuuteen katsovaa
jälleenrakentavaa kansaa, jonka juuret löytyivät perinteisestä
maaseutuyhteiskunnasta. FM Johanna Ruohonen on keskittynyt taidehistorian alan
väitöstutkimuksessaan sotien jälkeisen kauden taidepolitiikkaan ja taiteen
yhteiskunnallisiin toimijoihin. Taidekasvatuksellisten aatteiden ohjaamina
suomalaiset kunnat, valtio ja yritykset teettivät satoja monumentaalimaalauksia
erilaisiin julkisiin tiloihin, kuten kouluihin, vanhainkoteihin, virastoihin ja
ravintoloihin. Ruohosen mukaan julkiset maalaukset loivat kuvaa uudesta
yhteiskunnasta, jonka keskeisinä arvoina olivat työnteko ja
yhteisöllisyys. -          Tärkeä kannuste julkisen taiteen
teettämiselle oli usko taiteen hyödyllisyyteen. Oli perusteltua käyttää
julkisia varoja taiteeseen, joka jollain tavoin hyödyttäisi yhteiskuntaa,
Ruohonen kuvaa sodanjälkeistä taidepolitiikkaa. Taiteen
sivistystehtävä taidepolitiikan keskiössä Ruohosen mukaan julkisten
maalausten teettäminen liittyi samaan taiteen demokratisoimisen ihanteeseen
kuin kunnallisten taidemuseoiden perustaminen. Kunnallinen taidepolitiikka
kehittyi Suomessa 1950-luvulla yhdessä hyvinvointivaltion luomisen kanssa. Eri
puolille maata perustettiin kunnallisia taidetoimikuntia, joiden tehtävänä
oli palvella kuntalaisten sivistystarpeita. Julkisia maalauksia hankittiin
usein kilpailuilla, joissa taidemaailman ulkopuoliset toimijat, kuten
kunnallispoliitikot käyttivät suoraa päätäntävaltaa taiteen
sisällöistä. Kilpailuiden kautta käytiin merkittävää taidepoliittista
keskustelua. -          Julkisten maalausten ajateltiin sivistävän
ja kasvattavan suurta yleisöä, sekä parantavan ihmisten elämänlaatua.
Samalla yhteiskunnan ajateltiin hyötyvän sivistyneemmistä kansalaisista.
Taidemaailmalle tilaukset nähtiin merkittävänä työllistäjänä, Ruohonen
tarkentaa. Unohdetut maalaukset Ruohonen kertoo 1900-luvun julkisten
maalausten jääneen taidehistoriankirjoituksen ulkopuolelle, niin Suomessa kuin
kansainvälisestikin. -          Avantgarden voittokulkuun
keskittynyt taidehistoria on nähnyt tilaustöinä syntyneet julkiset maalaukset
toissijaisena käyttö- tai koristetaiteena. Vähäisen arvostuksensa vuoksi
maalauksia on siirretty varastoihin, kadonnut ja hävitetty. Ruohosen
väitöstutkimus on ensimmäinen laajamittainen tutkimus tästä taiteenlajista
Suomessa. Ruohonen on dokumentoinut satoja maalauksia Helsingistä Rovaniemelle
ja Kokkolasta Kuopioon. Tekijöiden joukosta löytyy monia eturivin
taiteilijoita, kuten Lauri Ahlgrén, Unto Pusa, Juhani Linnovaara, Kimmo
Kaivanto, Erik Enroth ja L-G Nordström. Tutkimus kattaa sodanjälkeisen
(vuosien 1945−70) laajan tuotannon lisäksi myös julkisen maalauksen
varhaisemman historian 1900-luvun alkuun ja 1800-luvun lopun
kansallisuusaatteeseen, joka loi ideologista pohjaa tuotannolle. 

Tiedustelut: Johanna Ruohonen (jokruoh at utu.fi), puhelin 040-5163475
---------------------------------------------------------
Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/