[H-verkko] Arvosteltavaksi: Tieteen historiaa, Tampereen postihistoriaa, Suomen Museo 2012 sekä tanssia

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi  Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)
 
Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia  osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com>, jossa ilmoitat kirjan  nimen ja kustantajan sekä postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen  kirjan.

****
Relatiivisuuden ylistys. Kirjoituksia tieteen ja tieteiden historiasta
 
“Relatiivisuuden ylistys on kirja tieteiden historian tutkimuksesta. Se pohtii tiedon luonnetta, tieteen merkityksen muutoksia sekä tiedettä inhimillisen toiminnan muotona, jonka vaikutus on kasvanut jatkuvasti. Tieteeseen tukeudutaan, sitä mystifioidaan ja sitä vastustetaan. Se on ottanut hengen paikan lopullisen totuuden lähteenä. Tämän takia tieteen vaiheita ja vaikutuksia pitää analysoida.
 
Teoksen artikkelit tarkastelevat tieteiden historian käännekohtia ja marginaaliin jääneitä ilmiöitä kuten myös niiden yhteiskunnallista vaikutusta ja käyttöä. Artikkelit hahmottavat yksittäisen tieteen historian sijasta useiden erillistieteiden vaiheita. Relatiivisuuden ylistykseen sisältyvät niin luonnontieteet, yhteiskuntatieteet kuin humanistinen tutkimus. Niitä yhdistää pyrkimys totuuteen ja luotettavaan tietoon, mutta samalla nuo käsitteet ovat osin muuttuvia. Juuri siksi tieteiden historiaa tarvitaan hahmottamaan universaalin sekä aikaan ja paikkaan sitoutuneiden käsitysten suhdetta.”
 
Sisällys:
Leila Koivunen & Janne Tunturi: Historia, tiede, tieteen historia
Maailman hahmottaminen: tila ja aika
Johanna Skurnik: Sandford Flemingin yleismaailmallisen aikajärjestelmäehdotuksen (1879) vastaanotto
Meri Fager: Modernin sivilisaation ulkopuoliset? Antiikki ja barbaarit François Guizot’n sivilisaatioluennossa (1828)
Janne Tunturi: ”Mitä nuo ovat?”: Ajallisen etäisyyden metafora Paestumin temppeleiden kuvauksissa 1750–1820
Tieteenteon käytännöt
Kia Vainiomäki: Kipsinvalajia ja haudanryöstäjiä. Kraniologisen kokoelman rakentaminen 1800-luvun tieteellisen kirjeenvaihdon esittämänä
Virpi Luoma: Pyrkimys totuudenmukaiseen matkakirjoittamiseen. Sotilaspastori Sven Agrellin havainnot Konstantinopolissa vuosina 1709–1713
Veli Virmajoki: Laajennettu tieteenhistoria – lähtökohdat, metodologia ja mahdollisuudet
Tiede, asiantuntijat ja yhteiskunta
Anniina Miettunen: Medisiinari ja lääketieteen tehtävät vuonna 1968: edistyksen äänitorvi vai vasemmistopropagandan levittäjä?
Marjaana Penttinen: Piste janalla, pisara meressä. Historian opiskelijoiden käsityksiä ajasta ja historiasta
Mari Tanninen: Halun ja järjen taistelukentillä: Sosiaalihygieenisen seksuaalimoraalin vaatimukset Max von Gruberin luennossa Die Prostitution vom Standtpunkte der Sozialhygiene aus betrachtet (1900)
 
 
***
Tabellarius. Teemana Tampereen postihistoria.

Postimuseon ystävät ry:n julkaisuja 15
Toimittaneet Kimmo Antila ja Soile Siltala
Tampere 2013. Julkaisijat: Postimuseo ja Postimuseon ystävät ry.
ISBN: 978-952-5249-29-3.
 
Postimuseon ystävien ja Postimuseon Tabellarius-vuosikirja valottaa Tampereen pitkää postihistoriaa. Kirja julkaistaan 10.12.2013. Teos tarjoaa tietoa kaupungin postimestarien toimista, höyrylaivapostista, Tampere-aiheista postikorteista ja Finlaysonin kirjepostista. Kirjassa on myös ensimmäinen kokonaisesitys itsenäisyyden ajan postitoiminnasta Tampereella.
 
Pitkän linjan filatelistin Uolevi Vapaan kirjoittama artikkeli esittelee Finlaysonin tehtaan ja sen johtajien postilähetyksiä. Tehtaan kasvaessa kirjepostin määrä ulkomailta lisääntyi. Oli tavallista, että ulkomaiset toimittajat ilmoittivat puuvillan tuonnista etukäteen kirjeillä ja ehiöpostikorteilla.
 
Professori, filatelisti Kari Salosen artikkeli kertoo Tampereen postimestarien Rosenbröijerin ja Reuterin ajasta vuosina 1842-1867 ja lähetysten mustemitätöinneistä. Postimestarit olivat kaupungin merkkihenkilöitä, joilla oli oma tyylinsä. Heidän käsiensä kautta kulkivat kaikki kaupungista lähetetyt kirjeet.
FM, historian opettaja, tutkija ja filatelisti Juha Valtonen luo kokonaiskuvan Tampereen vesistöalueen höyrylaivapostista, josta on aiemmin tiedetty verrattain vähän. Heikki Solan hienon laivapostikokoelman kohteet ja Vapriikin kuva-arkiston höyrylaivakuvat elävöittävät artikkelia.
 
FT Pekka Kaarnisen artikkeli kertoo, kuinka Tampere on ollut postitoiminnan teknisissä ratkaisuissa eturintamassa. Vuonna 1927 Hämeenkadulle valmistui Suomen ensimmäinen "koneellisin apuneuvoin varustettu postitalo" ja v.1971 presidentti Urho Kekkonen käynnisti Rautatienkadun postitalossa Suomen ensimmäisen elektronisesti ohjatun pakettilajittelukoneen.
 
Kultaseppä Kustaa Hiekan ulkomaanmatkoihin ja hänen niiltä lähettämiinsä postikortteihin pääsee tutustumaan Hiekan taidemuseon johtajan Liisa Rintalan artikkelissa. FT Salla Järnefelt puolestaan kartoittaa Tamperetta postikorttien aiheena. Vanhoista Tampere-korteista välittyy rauhallisuus; liikennettä, tungosta ja toimeliaisuutta niissä ei ole vielä havaittavissa.
156-sivuinen Tabellarius-vuosikirja koostuu kaikkiaan kymmenen kirjoittajan artikkelista. Lisäksi siinä on Postimuseon Ystävät ry:n ja Postimuseon vuosikertomukset vuodelta 2012. Kirja on ostettavissa Trafiikki-museoiden verkkokaupassa http://webshop.trafiikki.fi/ sekä Vapriikin museokaupasta.
 
*****
Suomen Museo 2012
 
Sisältää seuraavat artikkelit:

Marianna Riddestad: Orientations of the Medieval Stone Churches in Finland
Kirsti Paavola, Janne Ikäheimo ja Rosa Vilkama: Keminmaan Valmarinniemen kaksi keskiaikaista Kristus-sormusta
Tuukka Talvio: Taalerit Suomen löydöissä
Jarkko Sinisalo: Carl Ludvig Engelin varuskuntakoulu ja muonamakasiini. Piirteitä varhaisen pääkaupungin rakentumisesta
Juha Ruohonen: Muinaismuistoja Savosta ja Karjalasta. Kansakoulunopettaja Henrik Laitinen muinaistutkijana
Visa Immonen: Keskiaikainen Kristus-sormuksen kanta Espoosta
Muistokirjoitus: Knut Drake (kirjoittanut Juhani Kostet)
Julkaisua myy Tiedekirja, hinta 12 euroa.
Suomen Museo on Suomen Muinaismuistoyhdistyksen vuosikirja, joka jatkaa vuonna 1894 alkanutta, katkeamatonta perinnettä. Otamme jatkuvasti mielellämme vastaan artikkelitarjouksia arkeologian, kansatieteen ja taidehistorian aloilta. Seuraavan vuosikirjan aineisto kerätään kevään 2014 aikana. Julkaisu noudattaa vertaisarviointikäytäntöä.
Yhteydenotot: päätoimittaja
Outi Järvinen, sähköposti outi.jarvinen(a)nba.fi
****************
 
Eeva Anttila: Koko koulu tanssii! – kehollisen oppimisen mahdollisuuksia kouluyhteisössä, Acta Scenica -sarja, 2013
 
Sidosasu: nidottu Sivumäärä: 215 
Julkaisija: Teatterikorkeakoulu
 
Professori Eeva Anttilan tutkimusjulkaisu Koko koulu tanssii! – kehollisen oppimisen mahdollisuuksia kouluyhteisössä on Acta Scenica -sarjan uusin tulokas. Julkaisussa kuvataan vantaalaisessa Kartanonkosken koulussa toteutettua Koko koulu tanssii! -hanketta ja siihen liittyvää tutkimusta.  Koko koulu tanssii! -hanke toteutettiin vuosina 2009–2013, ja sen puitteissa tanssia nivottiin osaksi opetussuunnitelmaa esimerkiksi kielten, matematiikan ja biologian opetuksessa. Tanssinopetukseen ja moniin tanssitapahtumiin osallistuivat kaikki koulun oppilaat ja opettajat.  Näin luotiin uutta toiminnallista pedagogiikkaa ja tarkennettiin käsitystä oppimisen kehollisesta perustasta.  Tutkimus osoittaa, että oppiminen tapahtuu koko ihmisessä ja ihmisten välisessä sosiaalisessa ja fyysisessä todellisuudessa ja että kehollinen toiminta on oleellinen osa oppimistapahtumaa.
 
Tanssi tuotti kouluyhteisössä moniulotteista oppimista, joka heijastuu luontevana suhtautumisena omaan kehollisuuteen, keholliseen ilmaisuun, vuorovaikutukseen ja esiintymiseen. Tanssissa yksilön kehollinen kokemus voi kietoutua yhdessä tekemisen iloon. Nähdyksi tuleminen mahdollistaa yhteisen kokemuksen, jolloin yhteisöllisyys voi alkaa rakentua. Kehollinen oppiminen tuottaa osaamista, joka ulottuu yli oppiainerajojen ja mahdollisesti yli koulumaailman rajojen. Se liittyy yhdessä olemisen ja elämisen taitoihin, itsensä ja toisten hyväksymiseen, luovuuteen ja yhteisöllisyyteen. ??Koko koulu tanssii! -hankkeesta vastasivat yhteistyössä Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun tanssi- ja teatteripedagogiikan laitos, Tanssiteatteri Raatikko, Vantaan kaupungin kulttuuripalvelut / Taikalamppu ja sivistystoimi. 
Eeva Anttila on tanssipedagogiikan professori Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa.
Acta Scenica -sarjassa on julkaistu teatterin ja tanssin tutkimusta vuodesta 1995 lähtien.  
 
***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat  vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et  saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale  Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen  arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin  julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös  Agricolassa.
 
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen  Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/  josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja  julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja- arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja- arvostelut/.