[H-verkko] Arvosteltavaksi: Maahengen kirjoja

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi  Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)
 
Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia  osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com>, jossa ilmoitat kirjan  nimen ja kustantajan sekä postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen  kirjan.
***
Maahenki syksy 2013


MAAHENKI:

Teppo Korhonen: Aita

Mitä olisi vanhojen valokuvien maalaismaisema ilman viistona horisonttiin laukkaavaa riukuaitaa! Loputtomat aitakilometrit pitivät vapaana laiduntavan karjan pois pihamailta ja kasvimailta, pelloilta ja niityiltä, hakamailta ja suoviljelyksiltä. Joka puolella oli omanlaisensa tapa tehdä riukuaita, ja kirjoa lisäsivät säleaidat, kiviaidat, risuaidat – ja tietysti tarpeelliset portit ja veräjät.

Omin käsin tehty perinteinen aita tuo edelleenkin luonnetta ja kauneutta ympäristöönsä ja on olennainen osa suomalaista perinnemaisemaa. Tämä piirroksilla ja runsailla historiallisilla ja uusilla valokuvilla kuvitettu teos johdattaa perinteisten aitojen malleihin, rakentamistapoihin ja monipolviseen historiaan. (HUHTIKUU)

Mervi Laaksonen: Susi

Tietokirja sudesta, sen biologiasta ja historiasta Suomessa. Kirja ihmisen suhteesta suteen, ristiriidoista, susikannan hoidosta.  Susi on kiinnostava eläin. Se levittäytyy parhaillaan uudelleen alueille, joista se metsästettiin sukupuuttoon 1800-luvun lopulla. Suden paluu on herättänyt hämmennystä ja jopa pelkoa. Tämä on luonut tietotarpeen ja kiinnostuksen sutta kohtaan. Suden biologiasta ja elintavoista kattavasti kertovaa ajantasaista kirjaa ei ole Suomessa julkaistu 2000-luvulla. Kirja on suunnattu kaikille, joille susi merkitsee jotakin, oli se sitten kielteistä tai myönteistä. Kirjassa käsitellään suden ja ihmisen yhteiselon säröjä ja valotetaan susikysymyksen taustoja, sitä, miksi susi herättää niin voimakkaita tunteita. Teos kokoaa yhteen ja popularisoi uusimman ekologisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimustiedon. Suteen ja susiongelmiin perehtynyt biologi Mervi Laaksonen on Suomen tiheimmällä susialueella syrjäkylällä asuva äiti. Kirjan kuvituksesta vastaa pääosin luontovalokuvaaja Hannu Huttu. (HUHTIKUU)

 

Lauri Oino(toim.): Iso siika

Iso siika -antologian tekstit ovat samannimisen kirjoituskilpailun parhaimmisto, tosia muistoja ja kaunokirjallisia tarinoita kalastamisesta ja kalastuskulttuurista pohjoisessa Suomessa. Pohjoinen kalastukseen liittyvä elämäntapa aukeaa monipuolisesti muistojen ja kuvitellun kautta, olipa kysymys sitten isoisän tekemästä uistimesta, Torniojoen taitavista lippomiehistä tai J. R. Ewingin osuudesta Kiiminki-joen pilkkikilpailuihin. Niin herkimmät kuin hersyvimmätkin tarinat saavat suolavedet silmiin! Kirjan tekstejä täydentävät Jaakko Heikkilän valokuvat, jotka dokumentoivat herkästi yhtä pohjoissuomalaisen kalastuskulttuurin omintakeisimmista perinteistä, Tornionjoen lippokalastusta. (TOUKOKUU)

 

Otso Kantokorpi (toim.): Vaivaisukkojen paluu

Uutuuskirja Vaivaisukkojen paluu esittelee kaikki Suomen säilyneet vaivaisukot: 144 ukkoa ja yksi akka ovat keränneet kirkkojen ja tapulien kyljissä rahaa vähäosaisille kanssaihmisille 1600-luvun lopulta aina 2000-luvulle. Nyt niistä itsestään on tullut aarteita. Vaivaisukko-hankkeen alkuunpanija, professori Seppo Seitsalo pohtii omassa artikkelissaan ukkojen omia sairauksia ja vaivoja lääkärin ja ortopedin näkökulmasta – pilke silmäkulmassa. Maakunta-amanuenssi Risto Känsälä ja pastori Ville Vauhkonen osoittavat puolestaan, että arkistot ovat monelta osin hyödyntämättä vaivaisukkojen tutkimuksessa.  Kirkkohistorian professori Kaarlo Arffman käsittelee Suomen maaseudun köyhäinhoitoa ja käytön taustaa. Köyhyystutkija Jouko Karjalainen ja rovasti Toivo Loikkanen muistuttavat, että apua tarvitsevista huolehtiminen on edelleen sekä maallisen että uskonnollisen yhteisön vastuulla.  Perinteentutkimuksen professori Seppo Knuuttila ja Otso Kantokorpi valottavat omissa artikkeleissaan kansanperinteeseen ja taiteeseen liittyviä kytkentöjä. ”Näennäisen realistisina, mutta usein myös naiivin kömpelöinä veistoksina ne ovat herättäneet myötätunnon ohella hilpeyttä niin kuin monet ITE-veistokset nykyäänkin”, kuvaa Knuuttila. Myös Kantokorpi liittäisi vaivaisukkoperinteen ITE-taiteena tunnetun nykykansantaiteen jatkumoon. (KESÄKUU)

 

Minna Haveri (toim.): ITE Kaakossa

Yhdeksäs ITE-taiteen vuosikirja ITE kaakossa keskittyy Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson visuaalisen nykykansantaiteen lisäksi ITE-taiteen lähilajeihin. Neulegraffitit, vanhojen autojen harrastus, keräily ja DIY-asenne sisältävät ITEmäisiä ulottuvuuksia. Myös kulttuurimatkailu ITE-hengessä on nousevana trendinä esillä kirjassa. Suomen tunnetuimman ITE-kohteen Parikkalan Patsaspuiston vaiheita käsitellään muistitiedon ja ITE-taiteen säilyttämisen näkökulmista. Kaakon alueen huimat Itse Tehdyn Elämän työmiehet ja -naiset esitellään henkilöjutuissa ja matrikkelissa. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson ITE-taiteilijoiden kartoitus on tuonut esiin suurelle yleisölle ennen tuntemattomia nykykansantaiteen mestareita. Himmelitaivas kutsuu, tule mukaan! (KESÄKUU)

 

Seppo Niemelä: Ajankohtainen Alkio
Kirjailija, lehtimies ja kansanedustaja Santeri Alkio (1862–1930) oli keskeisiä tasavaltalaisen demokratian asianajajia ja ideologeja maamme itsenäistymisen myrskyisissä vaiheissa. Hän oli yksilön omasta ajattelusta lähtevää kasvua korostava humaani utoopikko, jonka ajatuksilla ja terävillä havainnoilla on hämmästyttävää kantokykyä ja osuvuutta nykypäivänäkin. Pitkän linjan kansalaiskasvattaja Seppo Niemelä tiivistää näkemyksellisesti Alkion ajattelun ytimen tämän syntymän 150-vuotisjuhlan kynnyksellä.
 

 

Territorium Wirmoense – Gregorius Halleniuksen
Mynämäen kihlakunnan kuvaus.
 

Tämä kirja on katsaus varsinaissuomalaiseen kulttuurimaisemaan lähes kolmen vuosisadan takaa, mynämäkeläisen Gregorius Halleniuksen latinaksi kirjoittama akateeminen opinnäyte Mynämäen kihlakunnan kuvaus. Latinankielisen alkutekstin on suomentanut ja johdannolla sekä selityksillä varustanut Toivo Viljamaa.

Teos on 1700-luvulle tyypillinen paikallishistoria, jossa kuvataan alueen luontoa, väestöä, elinkeinoja ja historiaa. Lähempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että se on enemmän ja erilainen kuin esimerkiksi tunnetumman mynämäkeläisen Daniel Jusleniuksen Suomi-aatteen värittämä Vanha ja uusi Turku. Halleniuksen teos sisältää huomattavan määrän historiallista, kirkkohistoriallista ja kansatieteellistä asiatietoa, jota ilman Mynämäen seudun historian tuntemus olisi puutteellista.
 

Asumisen vapaus- Juha Kuisma (toim.)
 
Pamfletin kirjoittajat tarkastelevat kylien Suomea asumisen vapauden yhtenä ulottuvuutena. Muodikas puhe "hajarakentamisen hallinnasta" rikkoo suomalaista sanatonta yhteiskuntasopimusta. Se ei tunnista eikä ota huomioon maalla asumisen vapauden ulottuvuutta eikä maaseutuasumisen ekologista potentiaalia saati kyläkaavoituskokemuksia. Kirjan puheenvuorot osoittavat, että ekologinen ja vapautta ylläpitävä asuminen on järkevää ja mahdollista.
 


***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat  vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et  saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale  Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen  arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin  julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös  Agricolassa.
 
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen  Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/  josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja  julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja- arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja- arvostelut/.