[H-verkko] Arvosteltavaksi: Liken syksyn 2013 kirjoja

Tapio Onnela tapio.onnela at utu.fi
To Elo 29 14:32:03 EEST 2013


Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi  Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)
 
Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia  osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com>, jossa ilmoitat kirjan  nimen ja kustantajan sekä postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen  kirjan.
*****
LIKE syksy 2013

Liisa Liimatainen: Saudi-Arabian toiset kasvot

Saudi-Arabian kuningaskunta on absoluuttinen monarkia, jota Al-Saud-perhe on hallinnut vuodesta 1932.  Maailman tärkein energiantuottaja on ostanut kansalaisten konsensuksen öljytuloilla vuosikymmenien ajan. Mikään ei kuitenkaan voi taata, että saudit ovat kilttejä alamaisia ikuisesti. Saudi-Arabian yhteiskunnalla on samat ongelmat, jotka johtivat kansannousuihin useissa arabimaissa.  Nuorisotyöttömyys, asuntopula ja köyhyys kertovat Saudi-Arabian johdon lyhytnäköisyydestä. Pienet protestit ja sosiaalisessa mediassa näkyvä kybernuorten arvostelu viestittävät, että rikas öljyvaltiokin voi räjähtää huomenna.  Liisa Liimataisen kirjassa kymmenet naiset, nuoret ja itäisen energialäänin shiia-vähemmistön edustajat kertovat, mikä on heidän tavoittelemansa, toisenlainen Saudi-Arabia. Nuoret haluavat parempaa koulutusta, työtä, kohtuullisia tuloja mutta myös vapautta liikkua ja tavata toinen toisiaan. Naiset eivät halua, että heitä kohdellaan ikuisesti alaikäisinä, jotka voivat liikkua vain isän, veljen, aviomiehen tai pojan vartioimina. He haluavat myös työtä ja oikeuden ajaa autoa ja äänestää. Shiia-vähemmistö vaatii tasa-arvoista kohtelua kansalaisoikeudet tunnustavassa Saudi-Arabiassa.  Uuden oireista huolimatta miljoonat saudit ovat vielä varsin tyytyväisiä elämäänsä eivätkä ole valmiita maksamaan muutoksen hintaa. Pienempi osa saudeista haluaa puhdistaa islamin äärivanhoillisista heimokulttuureista ja yhteiskunnan sen kehityksen pysäyttävästä korruptiosta. Pieni joukko vaatii perustuslaillista monarkiaa ja maksaa rohkeutensa vankilavuosilla. Yleisradiosta tuttu veteraanitoimittaja Liisa Liimatainen raottaa tulevaisuuden ovea arabimaailman konservatiivien lipunkantajamaassa. Liimataisen aikaisemman Iran: Huntu ja haaste -kirjan tavoin myös tämä kirja kertoo, mitä Saudi-Arabiassa tapahtuu tulevaisuudessa. (LOKAKUU) 

Maude Barlow: Veden varassa

Kuumat läikät, hot stains, ovat planeettamme alueita, joista puhdas juomakelpoinen vesi on loppumassa. Niihin kuuluvat Kiinan pohjoisosat, laajat alueet Afrikassa ja Aasiassa, Lähi-itä, Australia, Yhdysvaltojen keskilänsi, Meksiko ja monet alueet Etelä-Amerikassa. Kysymys on paitsi juomavedestä ja sanitaatiosta, myös maatalouden tarvitsemasta kasteluvedestä ja vedestä teollisuuden tarpeisiin. Miten on mahdollista, että maapallon elämälle kaikkein tärkeimmästä luonnonvarasta on tullut huutava pula kaikilla asutuilla mantereilla? Mitä meidän tulisi tehdä perääntyäksemme tällaisen rotkon reunalta? Maude Barlow on vaikutusvaltaisen Council of Canadians -järjestön pääsihteeri. Barlow sai Right Livelihood -palkinnon, ”vaihtoehtonobelin”, työstään vesioikeudenmukaisuuden puolesta. (KESÄKUU)


Tero H. Savolainen: Sankarimatkailija Latvian maakunnissa

Uusin sankarimatkailijoita opastava seikkailija Tero H. Savolainen johdattaa lukijat Latvian maakuntiin. Matka vie Kurzemen pitkille hiekkarannoille, jokiretkelle Vidzemeen, Latgalen keramiikkapajoihin ja Zemgalen palatseihin ja parantaviin metsiin. Näihin neljään maakuntaan tutustutaan perusteellisesti, kuten jo kirjan avauksesta käy ilmi: ”Latvia mainostaa itseään sloganilla: ’Best enjoyed slowly.’ Oma tulkintani tästä on, että paras tapa nauttia Latvian maakunnista on julkisilla, jalan tai pyörällä liikkuminen, ennakkoluuloton ihmisten, esineiden ja asioiden tarkastelu sekä ruokien ja juomien perusteellinen maistelu.”

Koska moni matkaaja käy syvemmälle Latviaan Riian kautta, kirja alkaa lyhyellä kuvauksella Latvian pääkaupungista ja sen lyhyellä visiitillä tarjoamista palveluista. Tätä ennen on jo ehditty opastaa Latvian historiaan suurvaltojen puristuksessa, kulttuuriin, politiikkaan ja oluttuvissa vältettäviin ja suositeltaviin puheenaiheisiin. Niinpä pääkaupungin pölyistä onkin vaivaton siirtyä varsin toisenlaisiin maisemiin ja rientoihin. Tekstiin siroteltujen tekijän ottamien valokuvien ja runsaitten erikoisten yksityiskohtien vuoksi Sankarimatkailija Latvian maakunnissa kelpaa hyvin myös nojatuolimatkailuun, mutta pian lukija huomaa tutkailevansa aikatauluja sillä silmällä. (HEINÄKUU)

 

Alanen, Antti & Möller, Olaf (toim.): Citizen Peter

Peter von Bagh (s. 1943) on elokuvahistorioitsija, -ohjaaja, -käsikirjoittaja, palkittu tietokirjailija, Love Kirjojen perustaja, radio-ohjelmien tekijä, Filmihullu-lehden päätoimittaja (vuodesta 1971 lähtien!) ja festivaalijohtaja. Valovoimaisena sivistyksen puolustajana hän on ainutlaatuinen, lajinsa viimeisiä suomalaisen älymystön edustajia. Ennen muuta hän on cinefiili. ”Peter von Bagh on nähnyt kaikki katsomisen arvoiset elokuvat, ja useimmat niistä useammin kuin kerran. Puolen vuosisadan aikana, jonka hän on elänyt elokuvan parissa, hän on tavannut jokaisen neron, ikonin, uudistajan ja omintakeisuuttaan ylenkatsotun ohjaajan, jokaisen aliarvostetun mestarin ja joka ikisen arkistointiin vihkiytyneen persoonallisuuden, joka on omistautunut taiteemme varhaisille sarastuksille. Pitkän ikänsä saatolla Peter von Bagh on ehtinyt tutustua heihin henkilökohtaisesti, ja kun hän tämän ohella on suuri kertoja, armolahjanaan sekä voimakkaan käskevänsävyinen äänensä että sammumattoman huvittunut hymy katseessaan, hän pystyy kertomaan hyvän tarinan jokaisesta mestarista erikseen – etenkin kun hän niin mielellään välittää edelleen niitä asioita, jotka hän kaikkien heidän seurassaan viettämiensä tuntien aikana on oppinut. Kyllä, von Bagh on totisesti harvinainen esimerkki täysillä eletystä elokuvaelämästä: legenda vanhan koulun cinefiliasta”, kirjoittaa juhlakirjan toinen toimittaja, kölniläinen elokuvakriitikko Olaf Möller. Citizen Peter tarkastelee Peter von Baghin monipuolista elämänuraa monesta näkökulmasta. Kirja sisältää myös Peter von Baghin omaa, ennen julkaisematonta materiaalia. (ELOKUU)

 
Peter von Bagh: Chaplin

Charles Chaplin (1889−1977) oli paitsi 1900‑luvun tunnetuin elokuvantekijä, myös aikansa kuuluisin ihminen. Hänestä on kirjoitettu satoja kirjoja, jotka pääsääntöisesti keskittyvät Chaplinin henkilöhistoriaan ja hänen yksityiselämänsä dramaattisiin vaiheisiin. Peter von Baghin teoksen pääroolissa ovat elokuvat. Kiehtova jännite syntyy tavasta, jolla Chaplinin 83 elokuvan helminauhaan punoutuu sekä tekijänsä elämänlanka että viime vuosisadan historia. Kukaan toinen elokuvantekijä ei ole samalla oivalluksen tasolla yhdistänyt henkilökohtaista ja yleispätevää, intiimiä ja provokatiivista, ajatonta ja päivänpolttavaa.

Chaplinin pojasta (1921) Parrasvaloihin (1952) piirtyy kokonaiskuva ihmisen ikäkausista. Varhaisista lyhytelokuvista viimeisiin teoksiin Chaplinin kantavana teemana kulkee sivullisuuden kokemus. Historialliset polttopisteet tähdentyvät pääteosten sarjassa: Kultakuume (1925) ja Kaupungin valot (1931) olivat nousukkuuden ja pula‑ajan diagnooseja, Nykyaika (1936) näytti tekniikan vyöryn pienen ihmisen yli, Diktaattori (1940) oli suora reaktio fasismiin ja antisemitismiin, Ritari Siniparta (1946) pelkisti ironisessa henkilökuvassa massamurhien aikakauden, Kuningas New Yorkissa (1957) asettui mccarthyismin rohkeaksi peilikuvaksi. Menneen vuosisadan ohjaajista Chaplin on yhä kaikkein ajankohtaisimpia. Kirja antaa havainnollisen kuvan Chaplinin tekijyydestä, hänen työskentelytavoistaan ja niistä keinoista, joilla hän kehitteli dramaturgista iskuaan. Teos sisältää ennen julkaisematonta materiaalia Chaplinin arkistoista: luonnokset, kirjeet, valokuvat ja työskentelypäiväkirjaotteet muodostuvat tutkimusmatkaksi suuren taiteilijan ajatusmaailmaan ja luomisprosesseihin. (SYYSKUU)


Jan Guillou: Keikari

Kaksi nuorta eleganttia herrasmiestä saapuu kesäkuussa 1901 komeaan linnaan Wiltshireen Etelä­Englantiin. Lordi Albert, Albie, palaa Dresdenistä tuoreena insinöörinä, josta on tulossa aatelissukunsa päämies. Toinen mies on Sverre Lauritzen, köyhistä oloista ponnistava norjalaisinsinööri, jonka taiteellinen kunnianhimo on koneopillista suurempi. Nuoret miehet ovat päättäneet elää yhdessä elämänsä loppuun saakka.

On kulunut melkoinen aika siitä kun Sverre ja hänen Sillanrakentajista – Suuren vuosisadan ensimmäisestä osasta – tutut veljensä Oscar ja Lauritz lähtivät isänsä kuoleman jälkeen insinöörioppiin köyhästä norjalaisesta kalastajakylästä. Valmistumispäivän kynnyksellä veljesten tiet erkanivat, ja nuorimmaisesta, Sverrestä ei Sillanrakentajissa sen enempää kuultu. Keikarionkin hänen tarinansa alku. Albien kulturellien yhteyksien ansiosta Sverre solahtaa moderniin maailmaan kuin varkain. Guilloun ajankuva on osuvaa, ja hänen kykynsä kuvittaa suuria historiallisia kaaria ja käänteitä muutaman yksilön kautta helpottaa uppoutumista kuohuvan vuosisadan ensimmäisiin vuosikymmeniin. Kirjassa vilahtavat muun muassa Oscar Wilde, Virginia Woolf, Edgar Degas, Igor Stravinski ja John Milton Keynes. Muttei elämä pelkkää kulttuuria ole vaan myös seikkailua ja rakkautta.

Jan Guillou (s. 1944) on yksi Ruotsin suosituimmista kirjailijoista. Hänen kolmisenkymmentä teostaan käsittävästä tuotannostaan Like on julkaissut aiemmin yhdeksän, viimeksi Suuren vuosisadan aloitusosan. (SYYSKUU)


Mihkel Raud: Rapa roiskuu

Rapa roiskuu on perimmältään rokkarielämäkerta – mutta vain kaiken muun ohella. Rokkikitaristina, Idols-tuomarina, talkshow-isäntänä ja radioäänenä tunnettu virolainen Mihkel Raud selvittele muusikon uransa vaiheita ja antaa seikkaperäisen kuvan kosteasta kiertue-elämästä ja omasta alkoholisoitumisestaan. Härnäävän suorasukainen kirja sijoittuu pääosin 1980-luvulle Neuvosto-Viron loppuaikaan ja laulavan vallankumouksen vuosiin. Tuolloin virolainen punk sai Suomessakin laajaa näkyvyyttä. Raud leväyttää lukijan eteen valtavan henkilögallerian punkkareista miliiseihin ja mielisairaalan lääkäreihin ja tarjoaa sisäpiirin näkymiä virolaiseen rockmusiikkiin. Rapa roiskuu kirjan sivuilla kirjaimellisestikin, kun Mihkel ruotii virolaisen kulttuurielämän kiemuroita kulttuurisuvun nuorimmaisen näkökulmasta. Kirjan nimi perustuu Mihkel Raudin isän Enon runoon.

Mihkel Raud (s. 1969) on virolainen kirjailija ja monipuolinen kulttuurihenkilö. Raud on soittanut kitaraa 80-luvun puolivälistä alkaen erittäin suositussa Singer Vinger -yhtyeessä. Lisäksi Raud on tunnettu Viron Idolsin tuomarina ja television ajankohtaisohjelman Värske Ekspresstoimittajana. Like julkaisi hänen jännitysromaaninsa Sininen on sinun taivaasi 2011. Rapa roiskuu oli Virossa valtaisa bestseller. Sitä on myyty yli 35 000 kappaletta. (SYYSKUU)
 

Peter Criss: Kissanaamion takaa

Peter Crissin elämä ei alkanut onnellisten tähtien alla, mutta musiikki pelasti hänet Brooklynin väkivaltaisilta kaduilta. Loppu on rockhistoriaa: Criss pääsi KISSin rumpalina valloittamaan rockmaailman. Pian yhtyeen rivit alkoivat kuitenkin rakoilla ja Crissin oma mopo karkasi käsistä. Hän lääkitsi haavojaan huumeilla, hautoi itsemurha-ajatuksia, koki kaksi avioeroa ja sai rintasyövän.

Tarkkaan imagoaan varjellut KISS on sensuroinut tarinat bändin sekoiluista, sikailuista ja henkisestä väkivallasta. Peter Criss kuitenkin uskaltaa viimein puhua suunsa puhtaaksi ja kertoa, mitä kulissien takana oikeasti tapahtui. (SYYSKUU)


Al Jourgensen: Ministry

Al Jourgensen on industrialmusiikin Ozzy Osbourne ja hänen yhtyeensä Ministry skenen Black Sabbath. Kulttihahmoksi kohonneen Jourgensenin elämä on liian uskomaton keksittäväksi. Vanhemmat lähettivät nuorisorikollisen uran aloittaneen poikansa ensin tutkintavankilaan ja sitten mielisairaalaan. Hankittuaan kannuksensa musiikkimaailmassa Jourgensen veti metadonia niin että hampaat tippuivat, rännitti heroiinia William Burroughsin kanssa, heräili verilammikoista, koki kolme kertaa kliinisen kuoleman, eli pari vuotta happoguru Timothy Learyn huumekoekaniinina, rietasteli Courtney Loven kaltaisten tähtien kanssa, paneutui okkultismiin, parapsykologiaan ja ufologiaan ja odottaa nyt nopeaa kuolemaa sekä syntymää jollain tutkimattomalla planeetalla. Jourgensen on mestarillinen tarinankertoja, jonka kieroutunut älykkyys ja musta huumori tekevät sokeeraavimmistakin kauhutarinoista miltei hilpeää luettavaa. Törkytehtaan perintöä jatkavasta muistelmateoksesta löytyy myös ällistyttäviä kertomuksia muun muassa Johnny Deppin, Madonnan, Ozzy Osbournen, Lars Ulrichin ja Slashin kaltaisista tähdistä. Al Jourgensen (s. 1958) on industrialmetallin pioneeri, joka nousi maailmanmaineeseen genrensä suurimpiin nimiin kuuluvan Ministryn keulakuvana ja superyhtye Revolting Cocksin jäsenenä.  Jon Wiederhorn on musiikkikirjailija. (SYYSKUU)


Richard Hell: Sopeutumattomien sukupolvi

Richard Hell oli keskeinen hahmo New Yorkin 70-luvun punkrockskenessä. Patti Smithin, Debbie Harryn ja Ramonesin jäsenten ystävä vaikutti merkittävästi uuden musiikkigenren suuntaviivoihin. Pitkälti hänen ansiostaan legendaarisesta CBGB-klubista tuli punkin synnytyslaitos. Malcolm McLaren nimesi hänet Sex Pistolsin esikuvaksi, jonka tyyli määritti koko punkin ikonografiaa. Poikkeuksellisen loisteliaasti kirjoittava Richard Hell kuvaa muistelmissaan aikaansa musiikillisen pyörremyrskyn ytimessä. Rakkaus vaihtoi kohdetta miltei päivittäin, ja huumeista tuli elämän nuottiviivasto. Vain intohimo luomiseen ja taiteisiin pelasti Hellin nuorena kuolleiden muusikkotovereidensa kohtalolta. Teos kertoo matkasta oman itsen ytimeen, sinne missä maailmat voi tuhota ja luoda uudelleen. Televisionissa, Johnny Thunders & The Heartbreakersissa ja Richard Hell & The Voidoidsissa vaikuttanut Richard Hell vetäytyi musiikkimaailmasta vuonna 1984. Hän on julkaissut romaaneja, esseekokoelmia, pamfletteja, runoja ja artikkeleita sekä näytellyt useissa elokuvissa. (SYYSKUU)


Martti Lintunen: Elämäni

Martti Lintunen (s. 1945) on palkittu valokuvaaja, kirjailija ja toimittaja. Hän on toiminut lehtikuvaajana yli 50 vuotta, ja hän on valokuvaaja jo neljännessä polvessa. Lintunen on matkustanut kuvausreissuilla ympäri maailmaa ja asunut pitkiä jaksoja Suomen ulkopuolella. Hän on erikoistunut kehitysyhteistyön, luonnon- ja inhimillisten katastrofien kuvaamiseen, ja hän on myös kirjoittanut noista aiheista lukuisia lehtiartikkeleja ja tietokirjoja. Lintunen tunnetaan niin ikään ammattiyhdistystoiminnastaan, sillä hän on toiminut liki kaikissa lehdistöalan luottamustehtävissä.

Lintunen on vahva persoona, joka jakaa mielipiteet. Hänen käsityksiään ja ajatuksiaan joko pidetään hyvinä tai inhotaan syvästi. Sitä terävä kieli ja silmä teettävät. Elämäni – Satunnaisia sekunninosia on Martti Lintusen muistelmateos, jossa hän ruotii pitkän ja värikkään elämänsä vaiheita sanan säilää säästämättä. (LOKAKUU) 

Rax Rinnekangas: Luciferin viimeinen elämä

Alussa oli idea draamaelokuvasta, jossa paholainen muuttuu ihmiseksi ja päätyy perheenisäksi hyvinvointivaltioon nimeltä Suomi.  Idean tie valmiiksi taiteelliseksi teokseksi vei yli kaksikymmentä vuotta ja oli täynnä arvaamattomia sattumuksia, vastoinkäymisiä ja enteitä. Ohjaaja Rax Rinnekankaan kirja kertoo tästä prosessista trillerimäisen jännittävästi. Samalla teos on kuvaus kosmopoliitin taiteilijan tiestä tinkimättömäksi auteuriksi alalle, jota hallitsee kaupallinen massaviihde. 

Luciferin viimeinen elämä -elokuva saa Suomen ensi-iltansa marraskuussa 2013. Päärooleissa ovat Timo Torikka, Minna Haapkylä, Hannu-Pekka Björkman ja Pekka Milonoff. Musiikin on säveltänyt ranskalainen Pascal Caigne.  Teoksessa on näyttelijä, kirjailija Hannu-Pekka Björkmanin esipuhe. 

Rax Rinnekangas (s. 1954) on kirjailija ja elokuvaohjaaja. Hän on kirjoittanut useita kaunokirjallisia teoksia, esseekokoelmia ja kuvateoksia sekä dokumentti- ja taide-elokuvia. Valokuvaajana hän on pitänyt yli 50 yksityisnäyttelyä eri maissa. Rinnekangas on saanut muun muassa Valtion valokuvataidepalkinnon (1989), Valtion kirjallisuuspalkinnon (1992), Varsinais-Suomen taidepalkinnon (2003) sekä FIFA:n kansainvälisen taide-elokuvafestivaalin erikoispalkinnon (2007). (LOKAKUU)


Jeff Bridges & Bernie Glassman: Dude ja zenmestari

Kulttielokuvasta The Big Lebowski letkeänä valkovenäläisiä kittaavana Dudena tunnettu näyttelijä Jeff Bridges käy vuoropuhelua ystävänsä zenopettaja Bernie Glassmanin kanssa. Keskusteluissa ruoditaan kevyellä otteella jokaiselle tuttuja inhimillisen elämän aiheita kuten kärsimättömyyttä, pelkoa, ylpeyttä, toivoa ja kuolemaa zenin ja buddhalaisuuden näkökulmasta. Ja tietysti Duden. Tämän kirjan avulla kuka tahansa voi löytää tien henkistymiseen ja itsetutkiskeluun Duden keinoin. ­Hyvät henkiset hyrinät eivät välttämättä vaadi vuosikausia luostarissa kököttelyä, vaan vain vähän rennompaa ja yksinkertaisempaa elämänasennetta Duden tyyliin.

Jeff Bridges on amerikkalainen näyttelijä. Hänet tunnetaan parhaiten elokuvista The Big Lebowski, Rajut kaverit ja Crazy Heart, josta hän sai parhaan miespääosan Oscarin. Bernie Glassman on amerikkalainen Zen Peacemakers -järjestön perustaja ja pitkän linjan zenbuddhalainen (LOKAKUU)

 
Paul Brannigan & Ian Winwood: Syntymä Metallica kuolema

Metallica on kaikkien aikojen suurimpia rockbändejä ja maailman merkittävin metallibändi. Se on myynyt yli 100 miljoona levyä, saanut yhdeksän Grammya ja julkaissut viisi peräkkäistä albumia, jotka nousivat Yhdysvaltain listaykkösiksi. Yhtyeen matkaa Los Angelesin autotalleista stadioneille on kartoitettu ennenkin, mutta vasta nyt ääneen pääsevät itse bändin jäsenet. Teos piirtää heistä tarkat luonnekuvat ja kertoo kaiken yhtyeen sisäisistä jännitteistä, kuten itsevarman moottoriturvan Lars Ulrichin ja sisäänpäin kääntyneen James Hetfieldin jatkuvista konflikteista, Dave Mustainen erottamiseen liittyneestä draamasta, Cliff Burtonin kuoleman aiheuttamista traumoista sekä egoista, adrenaliinista ja alkoholista johtuneista riidoista ja selkäänpuukotuksista. Syntymä Metallica kuolema on eeppinen, kaksiosainen saaga, jonka ensimmäinen osa kattaa bändin nousun merkittävimmäksi rockyhtyeeksi sitten Led Zeppelinin. Kirjan kirjoittajat Paul Brannigan ja Ian Winwood ovat päässeet lähemmäksi bändiä kuin kukaan muu. (LOKAKUU)


Tarja Tuovinen: Hikeä, kyyneleitäö ja sideharsoa

Tarja Tuovisen teos on hyvin henkilökohtainen tilitys sairaanhoitajan kokemuksista maailman kriisipesäkkeissä. Päiväkirjamerkinnät piirtävät rosoisen kuvan avustustyön arjesta Palestiinassa, Sudanissa, Afganistanissa ja Sri Lankassa. Sotien keskellä tehtävän humanitaarisen työn todellisuus ei ole aivan niin särötöntä kuin tiedotusvälineet ja avustusjärjestöt antavat ymmärtää. Tuovinen pohtii avustustyön mielekkyyttä, solidaarisuuden puutetta sekä ihmisten ahneutta ja itsekkyyttä.
Päiväkirjamerkinnöissä avautuu  kriisipesäkkeissä eletyn elämän koko kirjo työyhteisön arjesta  ihmissuhteisiin ja vaihtuviin rakkauksiin.
Tarja Tuovinen on erikoissairaanhoitaja ja avustustyöntekijä, joka on kiertänyt maailman sota- ja katastrofipesäkkeitä kahdeksankymmentäluvun lopulta lähtien. Vaeltamisen filosofian tartutti Bruce Chatwin ja auttamiseen koukutti Albert Schweitzer. (LOKAKUU)


Erkki Löfberg: Kanta vaihteli

Siviilipalvelukseen hakeutuvat asevelvolliset saivat 1980-luvun alussa yhä lisääntyvissä määrin hylkäyspäätöksen tutkijalautakunnalta, jonka tehtävä oli arvioida asevelvollisen vakaumuksen todenperäisyys. Kysymys oli eettisin perustein siviilipalvelukseen hakeutuvista nuorukaisista, joiden mielestä armeijainstituutti oli kestämättömässä ristiriidassa heidän elämänkatsomuksensa kanssa. Heidän vakaumustaan solvattiin julkisesti mediassa valtiovallan hiljaisella siunauksella. Vihapuhetta harjoittivat kirkonmiehet, poliitikot, sotilashenkilöt ja päätoimittajat, ja siviilipalvelusmiehiä nimiteltiin maanpettureiksi, käpykaartilaisiksi, omantunnonaroiksi rintamakarkureiksi, pinnareiksi ja siipiveikoiksi.

Suuri osa siviilipalvelukseen hakeutuneista sai tutkijalautakunnalta päätöksen ”väärästä vakaumuksesta” ja määräyksen armeijaan. Moni kieltäytyi armeijapalveluksesta ja joutui vankilaan. Amnesty kutsui heitä poliittisiksi mielipidevangeiksi, ja aihe herätti laajaa yhteiskunnallista kuohuntaa. Lopulta eettisen vakaumuksen tutkinta lopetettiin. Tässä kirjassa 80-luvun siviilipalvelusmiehet kertovat kokemuksistaan sotilaspiirin ja tutkijalautakunnan edessä sekä valottavat siviilipalvelusaikojaan. Vakaumuksensa puolesta taistelleet sivarit eivät ole unohtaneet kokemaansa. Erkki Löfberg (s. 1956) on äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori, tietokirjailija ja siviilipalvelusmies. (LOKAKUU)

***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat  vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et  saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale  Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen  arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin  julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös  Agricolassa.
 
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen  Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/  josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja  julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja- arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja- arvostelut/.