[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Sukujen ja laivojen tarinoita Raahen menneisyydestä

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Anu Lahtinen  Dos., yliopistotutkija, Helsingin yliopiston
tutkijakollegium
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Sovelius-Sovio, Eero: Ihmisiä laivojen kaupungista. Henkilöhistoriaa
1700-1900 -lukujen Raahesta.. Oulun Historiaseura ry., 2010. 634
sivua.


Sukujen ja laivojen tarinoita Raahen menneisyydestä
---------------------------------------------------------

Ihmisiä laivojen kaupungissa kertoo raahelaisten ja Raahen seudulla
eläneiden sukujen historiaa, ja teoksessa onkin sukukirjan
piirteitä, vaikka se ei keskity yksittäiseen sukulinjaan vaan nostaa
esiin monenlaisia ihmisryhmiä ja perheitä - pappeja ja
laivanrakentajia, tyttökoulujen perustajia ja rahoittajia, menneiden
aikojen järki- ja rakkausavioliittoja,  kulttuurivaikuttajia ja
merimiehiä. 


Oulun Historiaseura julkaisi viime vuonna teoksen Ihmisiä laivojen
kaupungista. Henkilöhistoriaa 1700-1900 -lukujen Raahesta. Kirjan on
kirjoittanut Eero Sovelius-Sovio, joka on aiemmin julkaissut
raahelaisen Sovelius/Sovio -suvun historiasta ja joka on myös suvun
omassa seurassa aktiivinen toimija, kuten Sovio- seuran
verkkosivuiltakin ilmenee (http://www.sovio-sovelius.com).

Kirjassa seurataan muun muassa Fellmaneja, Franzéneja, Sovio-Sovelius
-suvun jäseniä, käytetään myös muistitietokeruita ja
yksittäisiä muistelmia, esimeriksi merimies Mati Orasmaan
elämäntarinaa. Lopussa kerrotaan vielä erityisesti runoilija
Aarosta tunnetun Hellaakosken suvun vaiheita. Usein perheistä on
myös esitelty suppeita sukupuita. Myös monien perheille kuuluneiden
laivojen vaiheista kerrotaan, ja niissä näkyy esimerkiksi
laivanvarustajien kiinnostus esimerkiksi kansanrunoutta ja suomen
kieltä kohtaan - milloin muodissa olivat kotoiset nimet kuin Tapio ja
Impi, milloin taas esimerkiksi Amphion, Ilion, Nestor ja Solon.

Laivanvarustajien ja nimekkäiden merkkihenkilöiden lisäksi kirjasta
löytyy tavallisempiakin ihmisiä, esimerkiksi jungmanni Antti
Myllyoja - 1860-luvulla laivanvarustajan puoliso Augusta Durchman
pelasti tämän orvon teinipojan kadulta kerjäämästä. Pari vuotta
myöhemmin Antti varasti Durchmaneilta omaisuutta ja karkasi merille
jälkiseurausten pelossa. Myöhemmin hän kirjoitti
anteeksipyyntökirjeen hyväntekijälleen ja kiitteli vuolaasti
tältä saamaansa apua. Laivaelämäkään ei sujunut ihan pulmitta,
vaan Antti suunnitteli välillä karkaamista laivasta, johon hän oli
ottanut pestin. Antti ei tuntenut oikeuksiaan kovin hyvin, vaan kyseli
Augusta Durchmanilta tietoja siitä, millainen rangaistus häntä
odottaisi, jos hän haaksirikon pelossa karkaisi laivasta. Myöhemmin
Antti Myllyoja siirtyi farmariksi Australiaan ja raportoi
sikäläisiäkin olojaan Augusta Durchmanille.

Kiintoisa palanen naisten koulutuksen paikallista historiaa taas
löytyy esimerkiksi 1800-luvun alkupuolelta Sofia Franzénin
elämästä. Tämä oli luvannut äidilleen tämän kuolinvuoteella,
että käyttäisi äitinsä perinnön perustaakseen köyhien
raahelaistyttöjen koulun. Sofian isä, joka holhoojana valvoi hänen
omaisuuttaan, ei pitänyt ajatuksesta, ja Sofia odotti 25-vuotiaaksi
asti kosijaa, joka sekä vetosi hänen sydämeensä että hyväksyi
ajatuksen koulun perustamisesta - avioliiton solmimisen jälkeen näet
aviomiehellä oli puolestaan valtaa vaimonsa omaisuuteen. Koulun
perustamiseen liittyvät pohdinnat on ikuistettu Sofian kirjeeseen,
jonka hän osoitti kosijalleen. Lahjoitusasiakirja allekirjoitettiin
hääpäivänä vuonna 1843.

Joukossa on siis paljon kiintoisia tapauksia, viehättäviä,
persoonallisia ja omapäisiä ihmisiä monilta vuosisadoilta.
Esimerkkihenkilöistä voi hakea vertailukohtaa laajemminkin
aikakauden oloihin ja elämään. Voisi olla mielenkiintoista
tällaisten teosten ja tutkimuksen perusteella lähteä vertailemaan
eri paikkakuntien merimiesten, koulun perustajien tai leipurinaisten
toimia. Mikä erityistä, mikä yhteistä löytyisi vaikkapa Turun,
Porin, Vaasan ja Raahen hahmoista?

Ihmisiä laivojen kaupungissa sijoittuu tieto- ja sukukirjan
välimaastoon. Sellaisena se tarjoaa kurkistusikkunan Raahen seudulla
eläneiden perheiden, sukujen ja merkkihenkilöiden vaiheisiin.
Kokonaisuutena teosta vaivaa kuitenkin tietty epätasaisuus ja
keskeneräisyys. Kirjoitusvirheitä tai esimerkiksi vuosilukujen
näppäilyvirheitä tai nimien kirjoitusasun epäjohdonmukaisuutta
tulee vastaan luvattoman paljon. Suomen historian yleiskehitystä on
kerrottu vuosikymmeniä vanhojen yleisesitysten pohjalta, ja
ilmeisesti tästä syystä teoksessa esiintyy, Ruotsin vallan
aikaisiin valtakunnanrajoihin viittaava Ruotsi-Suomi -nimitys, jota ei
viime vuosikymmeninä ole tutkimuksessa juuri käytetty. Hyvä
toimituksellinen korjauskierros olisi auttanut karsimaan näitä
pikkuvirheitä, jotka nyt turhaan haittaavat lukukokemusta.

Muutenkin kirjaa lukiessa on usein hyvä muistaa, että siinä
ymmärrettävästikin on monesti turvauduttu jo aikaisempiin
muistelmiin ja julkaisuihin, vaikka alkuperäislähteitäkin on
käytetty. Raahen seudun asukkaista ja menneisyydestä kiinnostuneelle
kirja tarjoaa joka tapauksessa monenlaisia kiinnostavia tarinoita ja
tapauksia. Viitteiden ja kirjallisuusluettelon ansiosta kiinnostunut
pääsee etenemään muihin julkaisuihin ja tutkimukseen. Erityisen
iso apu on siitä, että kirjassa on myös muun muassa merenkäynnin
sanasto ja selityksiä.

Nostaakseni loppuun lehtiarvosteluissa yleistyneen 'Oppia ikä kaikki'
-henkisen poiminnan: teosta lukiessani sain ensi kertaa tietää,
että Aaro Hellaakosken runossa esiintyvä Ikuisuudenmatala ei olekaan
vain runoilijan oman mielikuvituksen luoma, henkevä sanaviritelmä.
Hellaakoski oli poikasena mukana isoisänsä kalareissulla, jonka
kohteena oli Raahen edustalla sijaitseva matalikko, isoisän sanoin
Iankaikkisuuden matala. Tiedeyhteisössä lienee varoiteltu niin
paljon taideteosten suoraviivaisen elämäkerrallista tulkintaa, että
vahvat omaelämäkerralliset yhteydet tulevat melkein yllätyksenä.



---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/