[H-verkko] Arvosteltavaksi: Vastapainon syksyn 2012 kirjoja
Tapio Onnela
tapio.onnela at utu.fi
Ke Elo 29 12:59:46 EEST 2012
Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi
Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)
Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia
osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com>, jossa ilmoitat kirjan
nimen ja kustantajan sekä postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot
toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele
lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.
*******
Rogers Brubaker
Etnisyys ilman ryhmiä
Ethnicity without Groups (Harvard University Press, 2004)
suom. Erkki Vainikkala
Sosiologian professori Rogers Brubaker on yksi tämän hetken
kiinnostavimmista etnisyyden ja nationalismin tutkijoista. Hänen
kirjoituksensa muun muassa maahanmuutosta ja nationalismista ovat
varsinkin teoreettisesti merkittäviä avauksia. Mikä saa ihmiset
ryhmittymään ja piirtämään tiukkoja etnisiä rajoja? Tällaisia
perusasioita pohtii myös hänen kirjoituskokoelmansa Etnisyys ilman
ryhmiä.
Brubakerin perusajatus on, ettei etnisyydellä tulisi selittää mitään.
Tämän sijaan tutkimuksen kohteeksi tulisi ottaa se, mitä ja miten
etnisyydellä selitetään. Esimerkiksi ”etninen konflikti” tulisi
ymmärtää etnistettynä konfliktina. Etnistäminen ei kuitenkaan viittaa
pelkästään yksinkertaiseen poliittiseen mobilisointiin, vaan myös
maailman arkiseen ja inhimilliseen hahmottamiseen.
Brubaker on selkeäsanainen ja tuottelias kirjoittaja, joka reagoi
nopeasti maailman tapahtumiin. Hänen ajattelunsa tarjoaa myös
uudenlaisia teoreettisia lähtökohtia esimerkiksi Suomeakin koskevaan
monikulttuurisuuskeskusteluun ja sen juupas/eipäs -asetelmiin.
280 s.
36 €
978-951-768-403-3
30.12
lokakuu
***
Anu Pylkkänen
Vaihtoehto avioliitolle
Seksuaalisuudesta yhteistalouden sääntelyyn
Avioliitto on sekä vanha että uusi, maallinen ja uskonnollinen,
muuttuva ja pysyvä instituutio. Avioliiton merkitys on pitkään ollut
suuri ennen muuta suvun jatkuvuuden, taloudellisen aseman ja
sosiaalisten suhteiden muokkautumisessa, sittemmin kirkon jäsenyyden
ja oikeuksien määrittelemisessä. Tämän vuoksi siitä on muodostunut
ihmisiä kontrolloiva ja jakava instituutio. Tuskin koskaan ennen
meidän aikaamme liittoa on jätetty pelkästään osapuolten sopimusten
varaan – eikä aina vieläkään.
Avioliiton sääntelyllä on myös pitkä historiallinen jatkumo, jossa
erilaiset kontrollointitavoitteet ovat vaikuttaneet vaihtelevilla
tavoilla. Oikeustieteen professori Anu Pylkkänen tekee kirjassaan
syväluotauksen avioliiton sääntelyn historiaan ja pohtii perhe-elämän
ja läheissuhteiden kontrolloinnin vaihtoehtoja. Mitä ihmisten elämässä
on tarpeen säännellä ja miten?
Ensin hän osoittaa, miten ja miksi parisuhteita on aina säännelty
eriarvoisesti. Toiseksi selviää, miten nykyajan haasteisiin
moniarvoisuudesta ja syrjimättömyydestä aina taloudellisiin
näkökohtiin yritetään vastata eri puolilla maailmaa. Lopuksi Pylkkänen
esittää oman sääntelymallinsa, jossa avainsanana on yhteistalous.
Kysymys ei ole perheen hajottamisesta vaan vastuullisuuden
korostamisesta, siitä miten kaikkien ihmisten asema ja oikeudet
turvattaisiin parhaiten erilaisissa läheissuhteissa ja varsinkin
niiden muutoksissa.
150 s.
32 €
978-951-768-404-0
30.15
syyskuu
***
Pirkko Muikku-Werner
Ilkeilyn kahdet kasvot
Näkökulmia (epä)kohteliaisuuteen
Periaatteessa tismalleen sama ilmaus voi olla tilanteittain joko tyly,
aidosti ilkeä tai kohtelias, vilpillisesti ilkeä. Tämän vuoksi kirjan
nimi on pelkistetysti Ilkeilyn kahdet kasvot, vaikka kasvoja on
useampia. Yksiselitteisyyden puute voi valitettavasti johtaa
monenlaisiin väärinkäsityksiin tai jopa väärinkäyttöön: leppoisaksi
tarkoitettu kiusoittelu otetaan vakavasti, tai kiusoittelua käytetään
todellisen ilkeyden valepukuna.
Kielen avulla rakennamme ja hoidamme ihmissuhteita, mutta sen kärkevä
käyttö voi myös koitua kohtalokkaaksi: ystävät, perheenjäsenet tai
työtoverit viihtyvät kanssamme vain vaivoin tai kaikkoavat kokonaan.
Toisaalta huumori, kepeä kiusoittelu, on omiaan luomaan yhteishenkeä
ja yhteenkuuluvuutta. Vaikka puhe on kielenkäytöstä, kirjassa sanottu
liittyy yhteiskuntaan, ennen kaikkea pienyhteisöjen hyvin- tai
pahoinvointiin sekä niiden odotuksiin soveliaasta käytöksestä. Se
kytkeytyy myös yksilöpsykologiaan: millaisia seuraamuksia ilkeydellä
on, ja miten ikävistä kokemuksista toivutaan.
Kirja on tarkoitettu kaikille niille, jotka ovat joskus ilkeilleet tai
joutuneet ilkeilyn kohteeksi. Kirjasta soisi olevan hyötyä myös
opettajien, sosiaalialan työntekijöiden sekä mielenterveyden
ammattilaisten koulutuksessa sekä tietysti vuorovaikutuksen saloihin
perehtyville kielitieteilijöille.
260 s.
36 €
978-951-768-388-3
87
syyskuu
***
Marja Saarenheimo
Muistamisen vimma
Ilman muistia elämästämme puuttuisi jatkuvuus mutta ilman kykyä
unohtaa elämäämme hallitsisi kaaos. Muisti on sekä ystävä että
vihollinen. Se mahdollistaa uusien taitojen oppimisen ja
henkilökohtaisen minuuden rakentumisen. Toisaalta se panee meidät
elämään uudelleen hetkiä, jotka haluaisimme kaikin voimin unohtaa.
Mutta sen enempää muisti kuin unohtaminenkaan eivät ole vain
yksilöllisiä kykyjä, vaan kollektiivisia työkaluja, joiden avulla
hallitaan sekä mennyttä että nykyisyyttä ja tulevaa.
Muistamisen vimma on moniulotteinen ja -tieteellinen esseetutkielma
muistamisen ja unohtamisen välisestä vuorovaikutuksesta. Kuuden
kaunokirjallisen teoksen analyysin pohjalta muotoutuu rikas ja
ajatuksia herättävä kokonaisuus, jonka teemat ovat niin ajattomia kuin
päivänpolttaviakin. Kaunokirjallinen analyysi asettuu vuoropuheluun
psykologian, sosiaalitutkimuksen ja aivotutkimuksen kanssa ja luo
uusia yhteyksiä eri näkökulmien välille.
Muistia ja sen moninaisia sivupolkuja luodataan esimerkiksi Marcelin
Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä -sarjan, Siri Hustvedtin
Amerikkalaisen elegian ja Lisa Genovan alzheimeria käsittelevän
Edelleen Alice -romaanin kautta. Ikuisuuskysymykset muistin
merkityksestä ihmisyksilölle, yhteiskunnalle ja ihmisenä olemiselle
lomittuvat ajankohtaisiin kommentteihin downshiftaamisesta ja
nettifoorumien keskustelun tasosta.
Monialaisuutensa ansiosta teos sopii kaikille ihmis- ja
historiatieteistä kiinnostuneille. Se on kiinnostavaa luettavaa myös
esimerkiksi kirjallisuustieteen ja terveyden- ja vanhustenhoitoalan
parissa työskenteleville.
Marja Saarenheimo on koulutukseltaan filosofian tohtori, psykologi ja
psykoterapeutti. Hän työskentelee tutkijana Vanhustyön keskusliitossa
ja psykoterapeuttina vastaanotollaan Espoossa. Hän on aiemmin
julkaissut artikkeleita ja oppikirjoja muun muassa vanhenemisen
psykologiasta ja mielenterveydestä. Psykologian lisäksi hän on
opiskellut muun muassa kirjallisuustiedettä.
150 s.
33 €
978-951-768-401-9
14.12
syyskuu
***
Miika Siironen
Vapaussodan perintö
Historioitsija Miika Siironen paneutuu kirjassaan Vapaussodan perintö
suomalaisen yhteiskunnan ymmärtämisen kannalta keskeiseen aiheeseen:
vuoden 1918 sisällissodan yhteiskunnallisiin, poliittisiin ja
sosiaalisiin seurauksiin. Kysymys on tänäkin päivänä ajankohtaisesta
asiasta, eli miten yhteiskunnassa palataan rauhanaikaiseen arkeen
repivän sisällissodan jälkeen: millä tavalla sodan rintamalinjat
jatkavat elämäänsä dramaattisten tapahtumien jälkeen ja millä tavalla
yhteiskunnassa kyetään rakentamaan siltoja niiden yli? Voittajat ovat
avainasemassa.
Siirosen kirjan ytimessä on se, minkälaista yhteisöllisyyttä
vapaussodan perinnön vaaliminen tuotti sodan voittajien eli valkoisten
keskuuteen. Ketkä sitä pitivät yllä, minkälaisista aineksista se
muodostui, minkälaisia aatteellisia ja poliittisia ristiriitoja sen
sisälle rakentui ja miksi valkoisuus ajautui kriisiin ja mureni
oikeistoradikalismin nousun vuosina 1930-1933? Mikä mursi valkoisen
veljeyden?
Siirosen kirjan vahvuus on siinä, että hän yhdistää elimellisesti
toisiinsa kaksi lähtökohtaa: yleisen pohdinnan ja paikallisuuden.
Siironen selvittää yhden paikkakunnan, Iisalmen, kautta, miten
voittajien yhteisö säilytti asemansa. Minkälaisia rakenteita sen
säilyttämiseen tarvittiin, mikä oli vapaussodan perintö kenellekin?
Siirosen teos on kuvaus ihmisistä kokoamassa maailmaansa vakavan
kriisin jälkeen.
[MS versio:] Vuosina 1918-1939 Suomessa elettiin sisällissodan
jälkitilaa. Maa oli voittajien, valkoisten, maa. He muovasivat parhaan
taitonsa mukaan ensimmäisen tasavallan ulkoisen kuosin, kielen ja
mielen. Jyrkimpien valkoisten mielestä uudessa valtakunnassa piti
ikuisesti näkyä voittajien kevään 1918 yksimielisyys ja annettu uhri.
Maltilliset kumarsivat hekin sankaripatsasta, mutta halusivat mennä
eteenpäin ja ojentaa kättä hävinneille. Ristiriita oli siis olemassa,
mutta siitä tuli uutta kapinaa pelkäävien valkoisten keskuudessa tabu.
Vasta 1930-luvun alun poliittinen kuohunta pakotti voittajat tekemään
vapaussodan lopullisen pesänselvityksen. Oliko sodan perinnöksi
uskottu yhtenäisyys ollut pelkkä illuusio? Kirja kuvaa valkoisuuden
nousun ja rapautumisen yhden yhteisön kautta.
240 s.
37 €
978-951-768-398-2
92.71
lokakuu
***
Göran Therborn
Maailma
Aloittelijan opas
Suom. Natasha Vilokkinen
Nyt kerralla koko maailma haltuun! Tämä kirja on aloittelijan
käyttöopas muuttuneeseen maailmaan. Lännen valta-asema on murenemassa,
globalisaatio on mullistanut maailman ja maapallon painopiste on
vaihtamassa paikkaa. Miten maailma makaa siirryttyämme 2000-luvun
toiselle vuosikymmenelle? Usein yhteiskuntatieteilijöitä on syytetty
toisarvoisten ongelmien kanssa näpertelystä, mutta nyt maailman
tunnetuimpiin sosiologeihin kuuluva Cambridgen yliopiston
emeritusprofessori Göran Therborn on tehnyt kirjan, joka tarttuu
suuriin asioihin.
Therborn pyrkii kokonaisvaltaiseen näkemykseen. Tutkimalla muun muassa
maailman sosiokulttuurista maantiedettä, globalisaatiota, suurimpia
sivilisaatioita ja naisten ja miesten elinkaaria kaikilla mantereilla
Therborn piirtää kunnianhimoisen kuvan maailmamme nykytilasta ja
tulevaisuudesta. Tiivis ja helposti ymmärrettävä kirja käy luettavaksi
kelle tahansa, joka on kiinnostunut maailmastamme ja jolla on halu
tietää siitä lisää.
300 s.
38 €
978-951-768-402-6
30.1
lokakuu
***
Anja-Riitta Lahikainen, Eero Suoninen, Irmeli Järventie & Marko
Salonen (toim.)
Sosiaalipsykologian sukupolvet
Sosiaalipsykologiaa on suomalaisissa yliopistoissa opiskeltu ja
opetettu puoli vuosisataa. Millainen tiede sosiaalipsykologia oikein
on? Mistä se tulee ja miten se on muotoutunut nykyisenkaltaiseksi
tieteenalaksi? Miten suomalaisen sosiaalipsykologian parissa
työskennelleet tulkitsevat tieteenalaansa? Mikä tieteenalan tutkijoita
ja opettajia on eri sukupolvien aikana viehättänyt tai kiihdyttänyt?
Kirjassa kuvataan suomalaisen sosiaalipsykologian rakentumista ja
rakentamista usean eri opiskelija- tutkija- ja opettajasukupolven
aikana. Kirjan artikkelit valottavat, miten sosiaalipsykologian
sisällöt ovat muotoutuneet akateemisissa yhteisöissä osana suomalaista
yhteiskuntaa. Kirjan kirjoittajat ovat eri aikoina työskennelleet
suomalaisen sosiaalipsykologian parissa. Omaan elämänhistoriaansa
liittyen he pohtivat, mikä tutkimusta ja opetusta on motivoinut ja
millaisissa ympäristöissä työskentely on tapahtunut.
Sosiaalipsykologian sukupolvet on yleisesitys suomalaisen
sosiaalipsykologian kehityksestä ja nykysisällöistä. Se soveltuu
sosiaalitieteiden oppikirjaksi niin yliopistoihin kuin
ammattikorkeakouluihinkin.
300 s.
36 €
978-951-768-405-7
30.13
lokakuu
******************************************************
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat
vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et
saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale
Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen
arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin
julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös
Agricolassa.
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen
Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/
josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja
julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut-
listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja-
arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-
arvostelut/.
HUOMAA MUUTTUNUT SÄHKÖPOSTIOSOITE!