[H-verkko] Arvosteltavaksi: teoksia väärennöksistä, turhan tutkimisesta, televisiosta ja sururistin kantajista

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi   
Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)

Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia   
osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com>, jossa ilmoitat kirjan   
nimen ja kustantajan sekä postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot  
toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele  
lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen  kirjan.


***
Vuosi 1812 muutti Suomen historiaa

Arkistolaitoksen uusi julkaisu "Kotkien varjot - Suomi vuonna 1812"  
kertoo
vuoden 1812 tapahtumista Suomessa. Tuona vuonna monet yllättävät  
päätökset ja
käänteet muuttivat Suomea.

Elokuussa 1812 Venäjän keisari Aleksanteri I ja Ruotsin kruununprinssi  
Carl
Johan tapasivat Turussa ja sinetöivät Suomen aseman Venäjän  
yhteydessä. Samana
vuonna Helsinki korotettiin pääkaupungiksi, Vanha Suomi liitettiin  
muun Suomen
yhteyteen ja kotimaiset sotajoukot perustettiin uudelleen.

Teos tarkastelee laajasti näitä kahdensadan vuoden takaisia tapahtumia.
Kaksikielisen teoksen ovat toimittaneet arkistolaitoksen pääjohtaja  
Jussi
Nuorteva ja Kansallisarkiston tutkija Pertti Hakala.

***
Valkonen Satu

Television merkitys lasten arjessa
Akateeminen väitöskirja
Tampere University Press 2012
Televisio lasten arjessa tarjoaa tuoreita aineksia lasta koskevaan  
televisiokeskusteluun ja tuo esiin kiinnostavia näkökohtia kaikille  
niille, jotka ovat kiinnostuneita ymmärtämään lasten elämää  
mediakulttuurissa.

Satu Valkonen kuvaa monipuolisesti alle kouluikäisten lasten arkea,  
heidän vuorovaikutussuhteitaan ja kokemuksiaan televisionkäytön  
näkökulmasta. Tutkimus avaa arkiseen ja tuttuun ilmiöön vaihtoehtoisen  
näkökulman, jonka mukaan televisiota voidaan käyttää eräänlaisena  
mediakulttuurisena heijastuspintana itseä ja maailmaa koskeville  
käsityksille.

Televisio lasten arjessa sopii luettavaksi lasten parissa  
työskenteleville, tutkijoille, opiskelijoille ja vanhemmille. Teos  
soveltuu oppikirjaksi yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa.
***
Kivimäki Sanna
Kuinka tämän tuntisi omaksi maakseen - Suomalaisuuden kulttuurisia  
järjestyksiä
Acta Universitatis Tamperensis; 1751
Tampere University Press 2012

Suomalaiset ovat aina pohtineet Suomea ja suomalaisuutta paljon.  
Suomalaisuudella on voitu viitata moniin eri asioihin, kuten  
itsenäisyyspäivän paraateihin ja arkisiin itsestäänselvyyksiin,  
saunomiseen ja synkkämielisyyteen, kansantansseihin, Koskenkorvaan ja  
Kaurismäen elokuviin.

Suomen ja suomalaisuuden kaltaiset konstruktiot eivät ole vain  
maantieteellisiä ja fyysisiä tiloja tai alueita, vaan myös  
mielentiloja, joiden rakentumisessa kulttuurisilla representaatioilla  
on keskeinen sijansa. Väitöstutkimuksen tavoitteena on purkaa  
suomalaisuuteen liittyviä ajattelutapoja sekä tehdä näkyväksi ennen  
kaikkea sukupuoleen, mutta myös sukupuoleen ja luokkaan liittyviä  
suomalaisuuden järjestyksiä erilaisissa media-aineistoissa.

Väitöskirjassa analysoidaan suomalaisuutta erillisen johdantoluvun  
sekä yhteensä seitsemän, erilaisia aineistoja käsittelevän analyysin  
avulla. Aineistona käytetään muun muassa suomalaisten kirjailijoiden  
aikakauslehtihaastatteluja, erilaisia Tampere-kuvauksia sekä Aki  
Kaurismäen elokuvaa Tulitikkutehtaan tyttö. Tutkimuksessa  
tarkastellaan myös uutta luokkatutkimusta ja pohditaan, miten  
sukupuoli ja luokka eriarvoisuutta tuottavina kategorioina voitaisiin  
tehdä näkyväksi mediatutkimuksen opetuksessa.

Tutkitut kertomukset suomalaisuudesta, sukupuolesta ja luokasta  
vaikuttavat ristiriitaisilta ja epäjohdonmukaisilta. Siinä missä  
hyvinvointivaltio on vakuuttanut kansalaisiaan tasa-arvosta ja  
yhdenvertaisuudesta, suomalainen (media- ja tutkimus)kulttuuri on  
järjestänyt suomalaisuutta hyvinkin hierarkkisesti. Ensisijaista  
näyttää olleen lähinnä (työväenluokkainen) maskuliinisuus, joka usein  
edustaa suomalaisuutta yleensä. Toisaalta tutkimus ja opetus voivat  
ohjata paljonkin sitä, mitä ja miten tulkitaan suomalaisuudeksi.  
Yhteiskunnallisen eriarvoisuuden lisääntyessä olisi aiempaa tärkeämpää  
kiinnittää huomiota sukupuolen ja yhteiskuntaluokan yhteisvaikutukseen  
myös mediakulttuurin tutkimuksessa ja opetuksessa, vaikka ajatusta  
suomalaisista yhteiskuntaluokista vierastettaisiinkin.


****
Esko Lammi , Sururistin kantajat

Kaatuneitten Omaisten Liiton (KOL) historia sotavuosista nykypäiviin.

"Suomen vuosina 1939-1945 käymät sodat aiheuttivat mittaamattomia  
inhimillisiä ja aineellisia kärsimyksiä. Rintamalla taistelevien  
sotilaiden ja heitä tukevien joukkojen ohella kärsijöitä olivat ne,  
jotka menettivät sodassa läheisensä. Lohdutuksena kaatuneiden  
lähiomaisille luovutettiin 4. luokan Vapaudenristi miekkojen kera  
mustassa nauhassa eli sururisti. Sururisti kosketti lähes 100 000  
äitiä ja isää, 30 000 aviovaimoa ja 50 000 lasta, mutta sen kanto- 
oikeus myönnettiin vain kaatuneen äidille tai aviopuolisolle,  
myöhemmin vanhimmalle tyttärelle.

Tietokirjailija, kapteeni evp. Esko Lammin kirja Sururistin kantajat  
on erinomainen kuvaus Kaatuneitten Omaisten Liiton (KOL) omasta  
historiasta sotavuosista näihin päiviin asti. Teos tuo uudella tavalla  
esille varsinkin niitä asioita, joita liitossa on tapahtunut tämän  
vuosituhannen puolella. Se kertoo myös siitä murroksesta, mihin KOL  
joutui 2000-luvun alussa, kun sotaorvot alkoivat järjestäytyä ja  
tulivat mukaan liiton toimintaan. Elossa olevien sotaleskien keski-ikä  
on jo 95 vuotta, joten on selvää, että sururistin kantajien joukossa  
on tapahtunut sukupolvenvaihdos."
***

****
Turun museokeskukselta uusi julkaisu

FORTUNAKORTTELI JA QWENSELIN TALO

Turun keskustassa sijaitsevasta kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta  
Fortunakorttelista tulee turkulaisen kaupunkikulttuurin uudenlainen  
keidas. Tavoitteena on luoda alueelle uudenlainen kauppakortteli,  
jossa on designin, käsityön ja muodin pieniä putiikkeja, gallerioita,  
kahviloita, ravintoloita, "pop-up"-kauppoja ja työtiloja luovan alan  
toimijoille. Fortunakortteli yhdistää Aurajoen ja sen rannalla olevat  
ravintolat ja galleriat Kauppahallin kautta Hansakortteliin ja toimii  
kujana eri aikakausina syntyneiden kauppapaikkojen välillä.  
Fortunahankkeen tavoitteen saavuttamiseksi on tehty korttelin  
rakennusten kuntotutkimuksia, suunnitelmia ja selvityksiä  
liiketoimintamalleista sekä kokonaissuunnitelma rakennusten  
korjaamisesta. Suurena apuna tässä on ollut Varsinais-Suomen liiton  
myöntämä EAKR rahoitus Turun Seudun Kehittämiskeskuksen koordinoimalle  
korttelin kehittämishankkeelle.

Tänään julkaistu teos Fortunakortteli ja Qwenselin talo on syntynyt  
yhtenä Fortunakorttelin kehittämishankkeen tuloksena. Se on kertomus  
Fortunakorttelin elävästä historiasta. Kirjasta löytyvät tiedot  
alueella olevista rakennuksista. Julkaisun artikkelit kertovat Turun  
paloa edeltävältä kaudelta peräisin olevan Qwenselin talon ja  
Herrainkulman hallinto- ja liikekorttelin, Kaupungintalon, nk. Kempen,  
Konsulin ja Petreliuksen talojen, Kansallisen kirjakaupan rakennuksen  
sekä Wittenbergin ja Säästöpankin rakennuksien historian. Kirja on  
myös upea valokuvakertomus korttelista keväällä 2012, juuri ennen  
uuden toiminnan ja toimijoiden aikaa.

Museokeskuksen tutkijat Kaarin Kurri ja Johanna Viitaharju ovat  
erinomaisella asiantuntemuksellaan kirjoittaneet julkaisun tekstit.  
Valokuvaaja Raakkel Närhi on vankalla ammattitaidolla tuonut  
valokuvissaan esille korttelin tunnelmat. Graafinen suunnittelija Ulla  
Kujansuu on koostanut tekstin ja kuvat korkeatasoiseksi  
kokonaisuudeksi, jossa eri aikakerrostumat rinnakkain ja yhdessä  
kertovat korttelin tarinan. Julkaisu ei olisi syntynyt ilman tutkija  
Marita Söderströmin ansiokasta toimitustyötä ja Karolina Jalarvon,  
Juha Aaltosen ja Nina Mannisen laatimia mielenkiintoisia tietoiskuja.
Turun museokeskuksen julkaisuja 61
ISBN 978-951-595-166-3, ISSN 1797-9633
86 sivua
Ovh. 24 euroa
****

Aito vai väärennös? Väärennettyä ja aitoa taidetta Gösta Serlachiuksen  
taidesäätiön kokoelmista

Julkaisussa esitellään seitsemän Gösta Serlachiuksen taidesäätiön  
kokoelmiin kuuluvaa maalausta, joista yksi osoittautui lähemmissä  
tutkimuksissa Schjerfbeck-kopioksi ja kolme väärennöksiksi. Gallen- 
Kallelan ja Pehr Hilleströmin maalauksina hankituista teoksista on  
esitetty vahvoja väärennösepäilyjä. Sen sijaan aiemmin väärennöksenä  
pidetty Akseli Gallen-Kallelan suuri maisemamaalaus on osoittautunut  
aidoksi. Julkaisu raottaa hieman sitä salaperäisyyden verhoa, joka  
littyy taideväärennöksiin ja kertoo taideteosten aitoustutkimuksesta.

Marjo-Riitta Simpanen. Serlachius-museoiden julkaisuja 5. Painopaikka  
Kariston Kirjapaino Oy

*****
Turtiainen, Riikka & Östman, Sari (toim.) 2012: Rappio! Esseitä  
"turhan" tutkimisesta. Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen  
julkaisut 34. Pori: Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen  
koulutusohjelma, Digitaalinen kulttuuri.


Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen  
koulutusohjelman julkaisusarjassa on ilmestynyt esseekokoelma Rappio!  
Esseitä "turhan" tutkimisesta. Teokseen on koottu tekstejä  
tutkijoilta, jotka osallistuivat Porin yliopistokeskuksessa 15.4.2011  
järjestettyyn Rappio! -kevätseminaariin.
Teoksen ovat toimittaneet yliopisto-opettaja Riikka Turtiainen ja  
tohtorikoulutettava Sari Östman.

Turun yliopiston digitaalisen kulttuurin järjestämässä seminaarissa  
keskusteltiin tutkimusaiheista ja -alueista, jotka kohtaavat runsaasti  
vastustusta tai hämmästelyä. Monilla kulttuurisilla tutkimusaloilla,  
kuten populaarikulttuurin, median tai digitaalisen kulttuurin  
tutkimuksessa tarkastellaan usein sellaisia ilmiöitä ja prosesseja,  
joita arjessa pidetään turhanpäiväisinä. Rappio! -seminaari nosti  
näitä aiheita asiallisen keskustelun ja laajemman huomion kohteeksi.

Esseekokoelma syventää seminaariesitysten antia ja tarjoaa lopuksi  
professori Jaakko Suomisen proosarunon muodossa leikillisiä neuvoja  
niille, jotka haluavat tehdä tieteestä parempaa.

****
Queera läsningar

Millainen on queer teksti ja mitä on queer lukeminen? Queera läsningar  
on ensimmäinen ruotsiksi julkaistu pohjoismainen queer- 
kirjallisuudentutkimuksen antologia. Queer-tutkimus löi Pohjoismaisssa  
läpi 1990-luvun puolivälissä, ja sen suosio on kasvanut koko ajan.  
Opiskelijat ja tutkijat käyttävät queer-teoriaa kaunokirjallisuuden  
tulkinnoissa, ja useit queer-näkökulmaisia väitöskirjojakin on  
ilmestynyt. Edelleen tarvitaan teoreettista pohdintaa siitä, miten  
kaunokirjallisuutta luetaan ja tutkitaan queeristi. Queer- 
näkökulmainen tulkinta keskittyy tekstin aukkoihin, säröihin ja  
epäloogisuuksiin, sen sisäisiin riitasointuihin ja ambivalenssiin.  
Queer-luenta tarttuu tekstin hiljaisuuksiin, siihen mitä teksti  
samanaikaisesti peittää ja tekee näkyväksi - ja etenkin sellaiseen,  
mikä näyttäytyy erilaisena ja poikkeavana suhteessa normatiivisiin  
käsityksiin sukupuolesta ja seksuaalisuudesta. Queera läsningar- 
antologian tekstit käsittelevät poliittisia ja tunteita herättäviä  
tapoja lukea ja tulkita yksittäisiä teoksia, kaunokirjallisuuden  
lajeja tai kirjallisuudenhistoriaa. Kirjan ovat toimittaneet  
kirjallisuudentutkijat Katri Kivilaakso, Ann-Sofie Lönngren ja Rita  
Paqvalén. Kirja on suunnattu niin tutkijoille, tohtorikoulutettaville  
ja opiskelijoille kuin kaikille muillekin aiheesta kiinnostuneille.

****
"MUN STADI" KERTOO HELSINGISTÄ SOMALINUORTEN NÄKÖKULMASTA

Siirtolaisuusinstituutin syksyn toinen kirjauutuus esittelee  
siirtolaisnuorison ajatuksia Suomesta ja suomalaisuudesta. Kirjan  
tekemiseen osallistuneita nuoria yhdistää se, että heidän vanhempansa  
ovat kotoisin Somaliasta ja että he ovat koko lapsuutensa tai ainakin  
suuren osan siitä asuneet Suomessa. Kirjassa nuoret tarkastelevat  
sanoin ja kuvin suhdettaan uuteen kotikaupunkiinsa Helsinkiin.

"Mun Stadi" tuo lukijan tulkittavaksi seitsemän nuoren maalaaman  
kuvan, jossa suomalaisuus, siirtolaisuus, etnisyys ja paikallisuus  
näyttäytyvät mielenkiintoisesti uudessa valossa. Suomessa syntyneet  
somalinuoret kokevat pääosin olevansa kotonaan Helsingissä mutta  
tavalla, jolla ei välttämättä ole vielä nimeä: "kai me ollaan  
jonkinlainen uusi sukupolvi suomalaisia ja itse kukin vähän kaikkea  
muuta". Suomalaisuus ja stadilaisuus määrittyvät tätä kautta  
väkisinkin uudelleen erilaisina alakulttuurisina merkityksinä.

Perinteisesti toisen polven siirtolaisten on ajateltu integroituvan  
vahvasti uuden kotimaansa tapoihin vanhempiensa esimerkin vastaisesti.  
"Mun Stadin" perusteella Helsingin somalinuoret ovat enemmänkin  
välitilassa uuden ja vanhan kulttuurin välillä. Afrikkalainen  
yhteisöllisyys ja uskonnollisuus painavat edelleen vaakakupissa mutta  
toisaalta uusi kotiseuturomantiikka ja suomalainen tapa toimia ja  
ajatella ovat jo muokanneet heidän identiteettiään: "Somalialaisissa  
perheissä on erilainen tapa kasvattaa lapsia kuin suomalaisissa, mut  
loppupeleissä, kun asuu Suomessa niin monta vuotta niin kasvatustapa  
länsimaistuu".

Mukaan mahtuu myös nuorekasta kritiikkiä lähtökulttuuria ja uuden maan  
oloja kohtaan. "Mun Stadi" onkin mielenkiintoinen ajankuva 2010-luvun  
Suomesta, jossa maahanmuutto ja siihen liittyvät uudet ilmiöt ovat  
olleet voimakkaasti esillä julkisessa keskustelussa viime vuosina.

*****
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat   
vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et   
saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale   
Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen   
arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin   
julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös   
Agricolassa.

Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen   
Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/   
josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja   
julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut-  
listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja-  
arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-  
arvostelut/.

HUOMAA MUUTTUNUT SÄHKÖPOSTIOSOITE!