[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Tuoleja tyylihuonekalujen ystäville

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Leena Rossi  FL, Kulttuurihistoria, Turun yliopisto
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Kokki, Kari-Paavo: Tuolit, sohvat ja jakkarat: Renesanssista
1920-luvulle . Otava, 2011. 175 sivua.


Tuoleja tyylihuonekalujen ystäville
---------------------------------------------------------

Antiikkiesineiden asiantuntija Kari-Paavo Kokin uusi teos Tuolit,
sohvat ja jakkarat: Renessanssista 1920-luvulle käsittelee
nimenomaan Suomessa käytettyjä eri tyylikausien istuinhuonekaluja.
Upeista värikuvista on pääosan ottanut Katja Hagelstam. Kirja
etenee tyylihistorian perinteisen jaon mukaisesti 1550-luvulta,
renessanssista lähtien viime vuosisadan alkupuolelle. Taidokkaasti
taitettu teos on näyttävä lahjakirja.

 

 


On ihmisiä, jotka eivät voi kuvitellakaan asuvansa vanhojen
esineiden ja huonekalujen keskellä. Mutta on myös niitä, jotka
eivät voi elää ilman antiikkitavaroita. Heitä kiehtoo esineiden
kauneus ja taitavien tekijöiden kädenjälki, ja heille vanhat
huonekalut huokuvat meidän ajastamme puuttuvaa rauhaa ja tasapainoa.
On myös niitä, joiden mieltä kutkuttaa tieto omistamiensa esineiden
alkuperästä tai rahallisesta arvosta. Toisille riittää pelkkä
antiikkikalusteiden katselemisen nautinto. Uskon, että Kari-Paavo
Kokin uusi, todella runsaasti kuvitettu kirja Tuolit, sohvat ja
jakkarat: Renessanssista 1920-luvulle löytää nopeasti lukijansa ja
katselijansa tyylihuonekalujen ystävien joukosta. Otavan Kirjapainon
erinomainen painotyö päästää oikeuksiinsa kuvat, joista pääosa
on Katja Hagelstamin ottamia.

Suomen tunnetuin heinolalainen, kamarineuvos Kokki ei kirjoita ensi
kertaa tyylihuonekaluista tai muista vanhoista esineistä. Jo
vuosikymmenien ajan, mm. Heinolan kaupungin museon johtajana, hän on
paneutunut niihin. Tiedotusvälineissäkin hän on toiminut
antiikkiesineiden erikoisasiantuntijana, ja hänen tietämyksensä
näkyy lukuisissa Heinolan museon julkaisuissa, mm. rokokoo- ja
empire-tyylisiä sekä venäläisiä huonekaluja koskevissa
teoksissa, joita hän on ollut tekemässä ja toimittamassa. Vanhojen
esineiden tuntemustaan hän on jakanut suurelle yleisölle myös
Marketta Kotilaisen kanssa laatimassaan kirjassa Ihanaa  antiikkia:
Tunnista kertaustyylien esineet (2010).

Tuolit, sohvat ja jakkarat -kirjassaan Kokki on voinut hyödyntää
myös sitä työtä, jota hän on tehnyt neliosaisessa Suomen
antiikkiesineet -teossarjassa (2005-2006). Hän on näet
päätoimittanut sen, mutta myös kirjoittanut siihen barokin,
rokokoon, kustavilaisen tyylin ja empiren istuimista sekä
kertaustyylien huonekaluista. On ymmärrettävää, että hän on
halunnut koota tietämyksensä istuinhuonekaluista yksiin kansiin,
sillä Riitta Pylkkäsen suppeahko teos Vanhat tuolimme on ilmestynyt
alkujaan jo vuonna 1965 (uusintap. 1968, 1978) ja keskittyy
etupäässä kansanomaisiin istuimiin. Näistä Kokki mainitsee
teoksessaan vain muutaman kerran, sillä hän esittelee pääasiassa
yläluokan mööpeleitä.

Kokki aloittaa kirjansa lyhyellä katsauksella
ammattikuntalaitokseen, joka syntyi Euroopassa jo keskiajalla, mutta
ohjaili ja määräsi Suomessakin 1600-luvulta lähtien 1800-luvun
jälkipuoliskolle asti huonekaluja valmistaneiden puuseppien
toimintaa ja ammattitaidon hankkimista. Esiteltyään tuolien
rakennetta, koristeita, puulajeja ja pintakäsittelyä sekä
pehmustusta ja verhoilua lyhyiden tekstien ja lukuisien valokuvien
avulla hän käsittelee eri sisustustyylien ilmenemistä
istuinhuonekaluissa. Hän tekee sen vakiintuneen tyylikausijaon
mukaisesti aloittaen 1500-luvun puolivälistä renessanssista ja
edeten barokkiin, rokokoohon, kustavilaisuuteen ja empirismiin.
1800-luvun historismin eli kertaustyylien sekä jugendin kautta hän
päätyy 1920- ja 1930-lukujen monimuotoisuuteen. On hienoa, että
Kokki esittelee erityisesti Suomessa käytettyjä istuinhuonekaluja,
vaikka näistä monet ovatkin lähtöisin Ruotsista ja Venäjältä.
Ilahduttavan paljon on kuvia myös kotimaassa valmistetuista
istuimista, ja jokainen turkulainen iloitsee kirjassa kuvatuista
lukuisista Nikolai Bomanin huonekaluista, vaikka ne lieneekin
valmistettu Helsingissä - Bomanillahan oli oma tehdas myös Turussa.

Keinotekoisuudessaankin eri tyylikaudet ovat Kokille selviö, joita
hän ei kyseenalaista, vaikka esittelee monia huonekaluja, jotka
poikkeavat kausien päälinjoista. Varsinkin 1900-luvun alussa on
valmistettu niin monenlaisia tuoleja, että niitä on hyvin vaikea
sijoittaa samaan tyylisuuntaan kuuluviksi. Kirjavuus vain kasvaa
1920- ja 1930-luvulla. Onneksi Kokki ei enää tässä yhteydessä
puhukaan yhtenäisestä tyylistä. Kirjan viimeisissä
vuosikymmenissä on kiintoisaa hyvinkin vanhojen tyylivaikutteiden
sekä ultramodernien materiaalien rinnakkaiselo. Tuolit, sohvat ja
jakkarat loppuu töksähtäen ilman yhteenvetolukua tai
päätössanoja. Lyhytkin arvio tai pohdiskelu tyylikausien
merkityksestä istuinhuonekalujen kehityksessä olisi lopettanut
teoksen tyylikkäästi.

Tyyli-istuimista lisätietoja kaipaava lukija löytää
kirjallisuusluettelosta suomen-, englannin-, ruotsin- ja
saksankielisiä julkaisuja; onpa listassa jokin norjankielinenkin.
Asia- ja nimihakemisto auttaa puolestaan löytämään helposti
tietoa vaikkapa chaise longuesta tai puuseppä Jacob Nygrenistä.
Lyhyttä sanastoa kuitenkin vielä kaipasin, sillä eräiden termien
(esim. drapeerattu, kredeerattu, godronoitu, lambrekiini, pastellage,
peltta) suomenkielisiä vastineita en kirjasta löytänyt. Monet
huonekalujen rakenteet tai koristeet (esim. balusterilauta, rosetti,
sapelijalka, voluutti) onneksi selvisivät tekstin viereisistä tai
myöhemmistä kuvista. Sanaston lisäksi kaipasin kuvaa
kruunutuolista, joka mainitaan tekstissä kahteenkin kertaan. Myös
tikapuutuolista olisi saanut olla kuva, jossa näkyy selustan
rakenne.

Nykyisin on turhaa valittaa kirjojen kielenhuollon ja oikoluvun
puutteesta, sillä kustantajat eivät halua panostaa moiseen
ylellisyyteen, mutta valitanpa kuitenkin. Ärsyttävintä on se,
että tekstin pienet huolimattomuudet olisi saatu siivottua
tuoli-kirjasta pois varsin vähällä vaivalla.

 



---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/