[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Joka päivä pyhä päivä

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Merja Leppälahti  FL, tutkija, Turun yliopisto
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Oja, Heikki: Suomen kansan pyhimyskalenteri. Kirjapaja, 2011. 480
sivua.


Joka päivä pyhä päivä
---------------------------------------------------------

Professori, tähtitieteilijä Heikki Oja on koonnut 1600-luvulta
1800-luvulle suomalaisten käytössä olleista almanakoista ja
kalentereista pyhimysten merkkipäivät ja laatinut niistä Suomen
Kansan pyhimyskalenterin, josta voi seurata päivä päivältä eri
aikojen pyhien muistopäiviä. Jokaisen päivän kohdalla on muutaman
rivin mittainen tila myös omille merkinnöille, jos niitä haluaa
kirjaan lisätä. Teoksen lopussa on aakkosellinen pyhimyshakemisto
ja vielä erikseen asia- ja nimihakemisto sekä lisätietojen
lähteitä, jos oikein pyhimyksiin tai kalentereihin innostuu.


Katolisena aikana Suomessakin vietettiin kirkollisia pyhimysten
merkkipäiviä. Messukirjoissa 1400-luvulla mainittiin yli sata
pyhimystä. Uskonpuhdistuksen jälkeen luterilaisesta kirkosta ja
kirkonmenoista karsittiin kovalla kädellä paljon katolisuuteen
viittaavaa, mutta jostakin syystä suomalaiset pitivät sitkeästi
kiinni pyhimyksille omistetuista päivistä ja pyhimysten määrä
kalentereissa vain lisääntyi. Sekä suomalaisissa almanakoissa
että virsikirjojen kalentereissa päivät oli säännönmukaisesti
omistettu pyhimyksille kahdensadan vuoden ajan 1600-luvulta
1800-luvulle saakka. Vasta vuosien 1908 ja 1929
kalenteriuudistuksissa almanakkaan otettiin suomalaisia nimiä ja
vanhat pyhimysnimet jäivät pois. Tosin monia alkujaan pyhimysten
nimiä jäi almanakkaan edelleenkin, tavallisesti suomalaisessa
muodossa.

Teoksen alussa kerrotaan lyhyesti sekä suomalaisista kalentereista
ja almanakoista että yleisesti pyhimyksistä. Tämän jälkeen
edetään kalenterin tapaan päivä päivältä. Varhaisissa
almanakoissamme ja virsikirjojen yhteyteen sijoitetuissa
kalentereissa on samalla päivällä saattanut olla eri pyhimys.
Tämä johtuu siitä, että pyhimyksiä on aivan valtaisa joukko, ja
eri tekijät käyttivät eri lähteitä. Keskeisesti Suomessa on
käytetty Ruotsin ja Keski-Euroopan pyhimyksiä, mutta tyhjiin
päiviin allakan tai kalenterin laatija on ottanut pyhimyksen
esimerkiksi Rooman martyrologiasta tai Pohjois-Saksan pyhimysten
luetteloista. Samalla päivällä saattoi alkujaankin olla useita
pyhimyksiä, sillä muistopäivät pyrittiin sijoittamaan esimerkiksi
marttyyrien kuolinpäiviin. Toisaalta varsinkin tuntemattomampi
pyhimys saatettiin siirtää toiselle päivälle tärkeämmän
tieltä.

Varhaisimmat pyhimykset olivat marttyyreita, uskonsa vuoksi
surmattuja. Myöhemmin pyhimykseksi saattoi tulla elämällä
esimerkillisen elämän, johon usein liittyi ihmetekoja. Lisäksi
pyhimyksiä olivat Jeesukseen liittyvät Raamatun henkilöt,
varsinkin apostolit. Vanhan testamentin henkilöiden ajateltiin
aikaisemmin olevan kadotettuja, koska he ovat eläneet ennen
Jeesuksen sovitustyötä, mutta tätä käsitystä muutettiin ja
heidät otettiin mukaan Rooman viralliseen martyrologiaan
1500-luvulla.

Monenlaisia pyhimyksiä 

Suomessa on ollut kaksi omaa pyhimystä, nimittäin Henrik ja
Hemminki. Legendan mukaan mahdollisesti englantilaissyntyinen Henrik
tuli ristiretkelle Suomeen 1150-luvulla ja talonpoika Lalli surmasi
hänet Köyliönjärven jäällä 20. tammikuuta. Henrikiä ei itse
asiassa ole virallisesti julistettu pyhimykseksi, vaikka häntä on
nimitetty pyhimykseksi myös paavin kirjeessä; joka tapauksessa
häntä pidetään Suomen kansallispyhimyksenä. Ruotsalaissyntyinen
Hemminki (Hemmingus) puolestaan toimi Turun piispana 1300-luvulla.
Hän kuoli 1366 ja haudattiin Turun tuomiokirkkoon. Hänet
julistettiin autuaaksi 21.toukokuuta vuonna 1514.

Suomalaisissa kalentereissa ovat esiintyneet myös Pohjolan
pyhimyskuninkaat, Ruotsin pyhä Erik (18.5.), Tanskan pyhä Knut
(10.7.) ja Norjan pyhä Olavi (29.7.) Suomessa, kuten muuallakin
maailmassa, pyhimyksistä suosituin on kuitenkin ollut Maria.
Marialla on ollut monta muistopäivää. Marian sikiäminen tapahtui
8.12., syyskuun kahdeksas oli Marian syntymäpäivä ja 21.11. oli
Marian temppeliin tuomisen päivä. Muita Marian muistopäiviä
kalentereissa olivat Marian ilmestyspäivä 25.3., Marian
etsikkopäivä 2.7., Marian puhdistautuminen toinen helmikuuta ja
lopulta Marian taivaaseennousemisen päivä elokuun
viidentenätoista. Marian lisäksi pyhimyskalentereissa esiintyivät
hänen vanhempansa Anna ja Joakim sekä puoliso Josef.

Hyvin monenlaista henkilöistä on tullut pyhimyksiä. Esimerkiksi
Florianus oli roomalainen upseeri, joka tunnustautui kristityksi ja
hukutettiin kivi kaulassaan 4.5.304. Toukokuun neljäs on
Florianuksen lisäksi ollut Monican (pyhän Augustinuksen äidin) ja
Zipporan (nyk. Sippora, Mooseksen vaimo) muistopäivä. Heinäkuun
viimeisenä päivänä on muistettu Germanusta ja Helenaa. Heistä
Germanus oli 400-luvulla elänyt ranskalainen piispa, Helena taas
ruotsalainen ylhäisönainen, jonka hänen edesmenneen miehensä
sukulaiset surmasivat hänen palatessaan pyhiinvaellukselta vuonna
1160. Lokakuun neljäs taas on pyhän Franciscuksen muistopäivä.
Italiassa 1200-luvulla elänyt Franciscus koki uskonnollisen
herätyksen, minkä jälkeen hän kulki saarnaamassa parannusta ja
köyhyyttä. Hänen kerrotaan pitäneen saarnoja myös eläimille;
Franciscuksen seuraajat muodostivat fransiskaanimunkkijärjestön. 

Monet aikaisemmista pyhimyksistä ovat edelleen suomalaisessa
muodossa mukana nykyisessä nimipäiväalmanakassamme.
Nikodeemuksesta on tullut Teemu, Jacobus on Jaakko ja Theodorus on
nykykalenterissa Teuvo. Jotkut nimipäivät ovat säilyneet aivan
sellaisenaan pyhimyksen muistopäivän kohdalla, esimerkiksi Maria
heinäkuun toisena. Suomen kansan pyhimyskalenteri löytää
lukijansa todennäköisesti heistä (meistä), joita historia ja
menneisyys kiinnostaa. Se tarjoaa myös vilkaisun menneiden aikojen
hengelliseen elämään. On mainiota, että nämä tiedot on nyt
koottu yhteen kirjaan.

 



---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/