[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Koneen kanssa

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Jaakko Suominen  FT, digitaalisen kulttuurin professori, Turun
yliopisto
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Oulasvirta, Antti (toim.): Ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutus.
Gaudeamus, 2011. 320 sivua.


Koneen kanssa
---------------------------------------------------------

Antti Oulasvirran toimittama Ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutus
käsittelee informaatioteknologian käytön tutkimusta erityisesti
ihmisen psykologisten ja sosiaalisten ominaisuuksien näkökulmasta.
Kolmestatoista luvusta koostuva teos on tärkeä kokonaisesitys
monitieteisestä ja moninaisesta aihealueesta, jonka merkitys on viime
vuosikymmeninä kasvanut. Yksiin kansiin on pakattu jopa liiankin
tiivis tietopaketti, jossa on lukijalle paljon sulattelemista.


Ihmisten ja tietokoneiden rinnakkaiseloa on kestänyt
seitsemisenkymmentä vuotta. Melkein samanmittaisen kronologian voi
laatia informaatioteknologian käytettävyyden ja käyttömukavuuden
tieteelliselle tutkimukselle. Viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana
tietotekniikan sovellusalueiden ja käytön määrä on lisääntynyt
räjähdysmäisesti, ja ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksen
tutkimuskenttään on punoutunut useita lankoja, joita Antti
Oulasvirran toimittama teos ansiokkaasti esittelee.

Teos on tarpeellinen suomenkielinen kokonaisteos ja oppikirja, joka
on tarkoitettu aihepiirin opiskelijoille ja tuotekehitystehtävissä
työskenteleville. Kirjan kirjoittajina toimii laaja joukko eri alojen
suomalaisia asiantuntijoita ja tutkimuksen pioneereja.  Hyvää kirjassa
on muun muassa se, että ihmistieteinen lähestymistapa tietotekniikkaan
ei tällä kerralla rajaudu psykologian ja kognitiotieteiden
yhdistämiseen teknisten tieteiden tutkimukseen vaan teoksessa
esitellään myös sosiologisia ja muita sosiaalitieteellisiä
lähestymistapoja. Vähemmälle huomiolle jää sellainen humanistinen ja
kulttuuritieteellinen tietotekniikkaa ja arjen teknologioita koskeva
tutkimus, jota tehdään teknillisten yliopistojen ja
informaatioteknologian laitosten ulkopuolella.  Humanistinen ja
kulttuuritieteellinen teknologiatutkimus tulee jonkin verran esille
mainintoina media- ja viestintätutkimuksesta, yhteisötutkimuksesta
sekä teknologian domestikaatioteorioista. 

Kirja alkaa Antti Oulasvirran laajahkolla yleisjohdannolla. 
Oulasvirta määrittelee ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksen
(human-computer interaction, HCI) tieteenalaksi, 'joka tutkii
vuorovaikutteisten tietokonejärjestelmien suunnittelua, arviointia ja
toteutusta ihmisen käyttöä varten sekä näihin liittyviä ilmiöitä.' (s.
15) Tieteenalan tehtävänä on tunnistaa tietotekniikassa ja
käyttötilanteissa olevia ominaispiirteitä, jotka huomioon ottamalla
voidaan parantaa tietotekniikkaa ja sen käyttökokemusta. Tieteenala
on Oulasvirran mukaan samanaikaisesti empiirisesti suuntautunut ja
konstruktiivinen, eli se pyrkii muokkaamaan ja kehittämään
teknologiaa mutta myös ottamaan kantaa yleisempiin
tutkimusteoreettisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin.  

Oulasvirta määrittelee tieteenalan koostuvan kuudesta eri aikoina
syntyneestä tutkimuksen päälinjasta - tai osin rinnakkaisesta
lähestymistavasta, jotka toimivat samalla kentällä, mutta joilla ovat
pitkälti omat julkaisunsa ja konferenssinsa. Päälinjat ovat ergonomia,
tietojärjestelmätiede, käyttöliittymätutkimus,
ihminen-tietokone-vuorovaikutus, tietokonevälitteinen yhteistyö sekä
vuorovaikutussuunnittelu.   Vuosikymmenten kuluessa myös
vuorovaikutuksen käsitettä on alettu analysoida laajempana
kysymyksenä kuin suppeana toiminnan ja palautteen ketjuna. 

Johdannon jälkeen teoksessa on kaksi osaa. Teoreettisempana
alustuksena toimii osa 'Käyttäjä tutkimuksen ja suunnittelun
kohteena', jota seuraa yksittäisiä tutkimus- ja sovellusalueita sekä
keskeisiä käsitteitä esittelevä osa 'Vuorovaikutteiset ratkaisut'.
Ensimmäinen osa koostuu viidestä luvusta. Pertti Saariluoma
kirjoittaa käyttäjä-käsitteestä ja käyttäjien psykologisesta
tutkimuksesta, ja Kari Kuutti esittelee erityisesti toiminnan teoriaa
ja sen soveltamista tietotekniikan tutkimukseen. Ilpo Koskinen avaa
kahta sosiologista suunnittelun tutkimukseen soveltuvaa
teoriaperinnettä, etnometodologiaa ja interaktionismia. Kaisa
Väänänen-Vainio-Mattila käsittelee käytettävyyttä ja
käyttäjäkeskeistä suunnittelua esittelemällä suunnittelun
työvälineiksi laadittuja ISO-standardeja ja erilaisia
käytettävyystavoitteita sekä kattavasti monenlaisia käyttäjäkeskeisen
suunnittelun menetelmiä ja niiden soveltuvuutta tuotekehityksen eri
vaiheisiin. Ensimmäisen osan päättävä Sampsa Hyysalon luku
'Käyttäjätieto ja teknologian sosiaalinen muotoutuminen' summaa hyvin
aiemmissa luvuissa esiteltyjä teoreettisia viitekehyksiä. Hyysalo
esittelee muun muassa käyttäjärepresentaation käsitettä ja kokoaa
yhteen näkökulmia käytön ja suunnittelun suhteesta sekä
käyttäjätiedon eri lähteistä ja vaikutuksista aina erilaisiin
käyttäjä-kehittäjä-kytköksiin ja hybrideihin.

Toinen osa koostuu seitsemästä näkökulmaluvusta, joissa sukelletaan
tutkimusteorioiden sijasta suoremmin erilaisiin tutkimus- ja
kehityskohteisiin. Mikko Berg ja Ilpo Kojo luovat katsauksen
informaation visualisointiin, sen tutkimukseen ja käyttöhistoriaan.
Poika Isokoski käsittelee tietokoneen syöttölaitteita, kuten hiirtä
ja näppäimistöä. Heikki Ailisto määrittelee tällä hetkellä suositun
tutkimusalueen, ubiikkiteknologian, jolle ei ole vakiintunutta kunnon
suomennosta. Sitä on kutsuttu muun muassa kaikkialla läsnä olevaksi
(ubiquitous) teknologiaksi, jokapaikan teknologiaksi tai
läsnä-älyksi.  Kari Pulli käsittelee tietokonegrafiikkaa, Timo Saari
media- ja kommunikaatioteknologiaa ja Marko Turpeinen monipuolisesti
yhteisöjä ja tietokonevälitteisten yhteisöjen tutkimusta. Kirjan
päättää Jaakko Kurhilan luku opetus- ja oppimisteknologioista.
Luvusta saa hyvän käsityksen siitä, miten oppimiskäsitysten ja
oppimisteknologioiden muutokset ovat olleet jatkuvasti kytköksissä
toisiinsa.

Kirjan jaottelu johdantoon ja kahteen pääosaan on perusteltu ja
toimiva. Osat toimivat yhdessä tai erikseen. Artikkelit myös
esittelevät hyvin eri aiheiden tutkimushistoriaa, keskeisiä
tutkimustuloksia ja mahdollisia tulevaisuudessa vahvistuvia
tutkimuksen suuntia. 

Luvuille on tyypillistä myös se, että niissä perustellaan kunkin oman
tutkimusalueen tärkeyttä. Ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksen
tutkimusta perustellaan yleisellä tasolla suhteessa muuhun
teknologian tutkimukseen, yhteiskunnalliseen tarpeeseen sekä
erityisesti elinkeinoelämän suuntaan työvälineenä, jonka kautta
tuotekehitystä ja tuotteita on mahdollista parantaa ja sitä kautta
aikaansaada merkittäviä taloudellisia hyötyjä ja säästöjä,
käyttömukavuuteen liittyvistä hyötytekijöistä puhumattakaan. 

Lähes poikkeuksetta jokainen kirjoittaja perustelee myös oman
tutkimusaiheensa tai teoreettisen viitekehyksensä merkittävyyttä
HCI-kentän sisällä: Miksi psykologian menetelmiä on käytettävä, jotta
käsitys psykologisista selitysmalleista ei jää arkitiedon
pintatasolle? Miksi sosiologiset kysymyksenasettelut ovat yhä
tärkeämpiä tilanteesta, jossa tietotekniikan käyttö on sosiaalista
verkossa ja sen ulkopuolella. Tai miksi ihmisen ja tietokoneen
vuorovaikutusta tutkittaessa on otettava huomioon käyttötilanteisiin
liittyvä vaihtelu ja se historiallinen konteksti, jossa tuotetta
kehitetään ja käytetään?  Samaten kirjan jälkiosan kirjoittajat
luovat perusteluja muun muassa visuaalisuuteen, syöttölaitteisiin,
oppimiseen, ubiikkiteknologiaan, mediateknologian käyttökokemuksiin
sekä käyttäjäyhteisöihin keskittyvälle tutkimukselle sekä
ihmistieteiden että teknisten tieteiden piirissä.  

Teos sopii kuitenkin ehkä paremmin luettavaksi luku kerrallaan tai
sitten käytettäväksi lukukohtaisesti laajemman opintoseminaarin
oheismateriaalina. Yhdeltä istumalta kirjan lukeminen on raskasta,
koska artikkeleihin on yritetty sisällyttää liiankin paljon eri
tutkimusnäkökulmien käsitteitä, teorioita ja tutkimuskohteiden ja
tutkimushistorian esittelyä. Kannesta kanteen luettuna kirja voi
aiheuttaa infoähkyn, vaikka aihepiirit olisivat osittain ennalta
tuttuja. 

Vaikka kirja on hyvin jäsennelty ja tehty luultavasti nimenomaan
oheislukemistoksi ja kokonaiskäsikirjaksi, teosta olisi voinut viedä
vielä selkeämmin oppikirjamaiseen suuntaan - mikä on kuitenkin
harvinaista Suomessa. Kirjassa on yhteinen kirjallisuusluettelo sekä
lukukohtaisesti luettelot muutamasta aihealueiden keskeisistä
teoksista lisätiedon hakemiseksi. Teokseen olisi voinut liittää myös
hakemiston, valmiita malleja käyttö- ja käytettävyystutkimuksen
tekemiseksi ja ennen kaikkea myös kokonaisuutena tai lukukohtaisesti
tehtäviä ja harjoituksia, jotka helpottaisivat kirjan käyttämistä
oppimateriaalina tai itseopiskelun välineenä. Tehtävät eivät
helpottaisi ainoastaan lukijan tai kirjaa opetuksessa käyttävän
opettajan työtä vaan auttaisivat hahmottamaan paremmin niitä
keskeisiä toimintatapoja ja viitekehyksiä, joita luvuissa esitellään.
Kuhnilaisittain ajatellen tehtävät toimisivat sellaisina
malliesimerkkeinä, joiden kautta lukijan olisi helpompi hahmottaa ja
omaksua se paradigma - tai oikeastaan paradigmat - joita ihmisen ja
tietotekniikan vuorovaikutuksen tutkimukseen sisältyy. 

Sopivien tehtävien ja kysymysten keksiminen toimii toki hyvänä
harjoituksena lukijalle, ja liitän tähän arvostelun loppuun oman
listani niistä tehtävistä ja kysymyksistä, joita voisin esittää
ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksesta kiinnostuneille
opiskelijoille kirjan pohjalta:

Mallinna tenttitilanne yksilösuorituksena ja sosiaalisena tilanteena.
Miten tentin voisi organisoida paremmin? Entä miten sen voisi
toteuttaa nettitenttinä tai muuten tietokoneen
välityksellä?Suunnittele sosiaalisen median käyttöä koskeva tutkimus
kirjan artikkeleita hyväksikäyttäen: esittele ja perustele
valitsemasi tutkimusasetelma, hypoteesi, kysymys, teoreettinen ja
metodologinen viitekehys. Tutkimus voi olla luonteeltaan
voimakkaammin ihmistieteisiin tai teknisiin tieteisiin kiinnittyvä
tai niiden yhdistelmä.Kokoa kuvitteellinen tutkimusryhmä, jonka
tehtävä olisi tutkia ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutusta
tuotekehitysprosessin eri vaiheissa. Millaista erilaista osaamista
tutkimusryhmässä tarvittaisiin ja miksi?Arvioi Ihmisen ja tietokoneen
vuorovaikutus -teos mediatuotteena. Arvioi kirjan soveltuvuutta
oletetulle kohderyhmälle sekä kirjan 'käyttöliittymän' ja sisällön
muuta toimivuutta sekä visuaalisuutta. Hyödynnä arvioinneissa kirjan
artikkelien esittelemiä näkökulmia ja tutkimustapoja. Kuvaa
käyttäjäkeskeisen suunnitteluprosessin eteneminen. Hahmottele
esimerkki tuotteesta tai palvelusta, jonka kehittämisestä olisit itse
kiinnostunut.Kerro esimerkki tilanteesta tai kehityskulusta, jossa
tietotekniikan käyttäjien roolit muuttuvat. Käsittele muutosta
yksittäisen tuotteen tai palvelujen tai useiden tuotteiden tai
palvelujen yhteydessä esimerkiksi yhden päivän, vuoden tai useamman
vuoden aikajaksossa.Tee suunnitelma siitä, miten esittelisit
ulkopuolisena konsulttina tekemäsi käyttäjätutkimuksen tulokset a)
tutkimuksen tilaajille, b) sovelluksen loppukäyttäjille ja c)
akateemiselle yhteisölle. Perustele suunnitelmasi ja valitsemasi
esitystavat. Mieti myös tulosten visualisointia.Selitä, mitä eroa on
markkinatiedolla, asiakastiedolla ja käyttäjätiedolla. Anna
esimerkkejä.Millaiseen verkkoyhteisöön tai yhteisöihin kuulut?
Erittele yhteisön piirteitä kirjassa kuvattujen luokittelu- ja
analyysitapojen avulla.Analysoi jotain teknologiaa, tuotetta,
sovellusta tai palvelua ja laadi siitä vikalista. Miten ongelmat
voisi korjata? Koskevatko ne kaikkia käyttäjiä ja käyttötilanteita?
(Tämän voi tehdä myös pari- tai ryhmätyönä, jossa valitaan ensin
yhteinen kohde, sitten tehdään vikalistat yksilötöinä ja sitten niitä
vertaillaan ja niistä keskustellaan)Kuvaile tila (huone, julkinen tila
tms.), jossa tällä hetkellä olet (media)teknologioiden näkökulmasta.
Millaisia käyttötapoja ja teknologioita havaitset ympäristössäsi tai
mitä itse käytät? Millaisia esimerkkejä löydät mahdollisista
tietoteknisistä syöttölaitteista, yhteisöistä, ubiikkiteknologioista,
opetus- ja oppimisteknologioista ja/tai informaation
visualisoimisesta.Miten ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksen
tutkimus on muuttunut toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä?
Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet muutokseen? Vertaile kirjan eri
luvuissa esiteltyjä tutkimushistorioita. Keksi itse kirjaan liittyvä
laaja tenttikysymys tai esseeaihe ja vastaa kysymykseen. Keksi kolme
kirjaan liittyvää laajaa tenttikysymystä. Miksi nämä kysymykset ovat
keskeisiä kirjan ja sen sisällön omaksumisen kannalta? Miten niitä
koskevien vastausten perusteella voi arvioida opiskelijan
oppimista?Suunnittele ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutusta
käsittelevä verkkokurssi. Millaisia seikkoja kurssilla pitäisi ottaa
huomioon, jotta opiskelu olisi mielekästä, motivoivaa ja
tuloksellista kaikkien osallistujien näkökulmista? 



---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/