[H-verkko] Tampere, =?UNKNOWN?Q?V=E4it=F6s=3A_=93Lahjoin_ja?= vastalahjoin lujittuu =?UNKNOWN?Q?yst=E4vyys=94_-?= Ragnar Granitin Nobel-ura ja verkostot 1946 - 1967

[agricola at utu.fi]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi ilmoitus:

------------------------------------------------------
Väitös: “Lahjoin ja vastalahjoin lujittuu ystävyys” - Ragnar Granitin
Nobel-ura ja verkostot 1946 - 1967
Tampere 07.05.2011 klo 12:00

FM Timo Vilénin historian alaan kuuluva väitöskirja “Lahjoin ja
vastalahjoin lujittuu ystävyys” - Ragnar Granitin Nobel-ura ja
verkostot 1946 - 1967 (“With gifts and return-gifts friendship grows
old” - The Nobel Prize career and scientific networks of Ragnar
Granit 1946-1967) tarkastetaan 7.5.2011 klo 12 Tampereen yliopiston
Pinni B-rakennuksen luentosalissa 1097, Kanslerinrinne 1, Tampere. 

Vastaväittäjänä on dosentti Jyrki Paaskoski (Helsingin yliopisto).
Kustoksena toimii professori Marjatta Hietala.



Tiivistelmä:
Tieteessä, kuten kaikissa vakiintuneissa instituutioissa, on omat
tapansa jakaa tunnustusta. Puhutaan tieteen palkitsemisjärjestelmästä
(reward system of science), joka tieteensosiologi Robert K. Mertonin
mukaan toimii kaiken tieteellisen toiminnan käyttövoimana
ylläpitämällä ja kiihdyttämällä tutkijoiden välistä kilpailua. 

Tieteen palkitsemisjärjestelmän selkärangan muodostavat erilaisten
tieteellisten seurojen ja tiedeakatemioiden jäsenyydet,
kunniaprofessorin arvonimet sekä erilaiset palkinnot. Kaikkein
tunnetuin näistä on Nobelin palkinto, jota jo vuodesta 1901 lähtien
on jaettu fysiikan, kemian ja fysiologian tai lääketieteen alaan
kuuluville tutkimuksille. Nobelin palkinnon mukana seuraava rahasumma
on eittämättä auttanut tekemään palkintoa tunnetuksi, mutta viime
kädessä sen asema tieteen palkintohierarkiassa perustuu kuitenkin
tiedeyhteisön hyväksymiin palkitsemispäätöksiin. 

Tutkimuksessa on tarkasteltu Nobel-palkitun suomalais-ruotsalaisen
neurofysiologi Ragnar Granitin (1900–1991) tieteellistä uraa sekä
Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkintoa. Granitin yli 20
vuotta kestäneen, vuonna 1967 huipentuneen Nobel-uran avulla
tutkimuksessa on tehty näkyväksi palkinnon jakamisesta vastaavan
Karoliinisen Instituutin Nobel-komitean päätöksentekokulttuuria sekä
palkitsemispäätösten liittymistä osaksi ruotsalaisen tieteellisen
kentän reviiritaisteluja. Erityisesti tutkimuksessa on analysoitu
sosiaalisen pääoman merkitystä ja roolia Nobelin palkinnon ja tieteen
palkitsemisjärjestelmän muodostamassa kehyksessä. Sosiaalinen pääoma
on tällöin ymmärretty bourdielaisittain yksittäisen tutkijan
verkostoihin sitoutuneena ja häntä hyödyttäneenä resurssina.
Toisaalta tutkimuksessa on tarkasteltu palkitsemisjärjestelmän
puitteissa tapahtunutta sosiaalista vaihdantaa sekä tällaisen
vaihdannan kykyä vahvistaa sosiaalista pääomaa –
colemanilais-putnamilaisessa merkityksessä – ja sen myötä myös
ystävyyttä tutkijaverkoston jäsenten välillä.

Tutkimuksessa kyseenalaistetaan vallalla ollut tapa tarkastella
tieteen palkitsemisjärjestelmää palkinnonsaajista ja
palkintojärjestelmän virallisista rakenteista käsin. Tilalle
ehdotetaan kokonaisvaltaisempaa, palkitsemisjärjestelmän
epäviralliseen puoleen sekä erilaisiin verkostoihin keskittyvää
tarkastelutapaa. Tutkimuksessa myös osoitetaan, miten Nobelin
palkinnon ehdottaminen kytkeytyi osaksi laajempaa,
palkintojärjestelmän rajat ylittänyttä ja tieteen eliittiverkoston
sisällä tapahtunutta vaihdantaa. Ragnar Granitin oman Nobel-uran
lisäksi tutkimuksessa on esitelty myös muiden Nobelin fysiologian tai
lääketieteen palkinnon ajanjaksolla 1940–1960 saaneiden tutkijoiden
Nobel-uria. Näiltä osin tutkimus toimii myös johdantona Nobelin
fysiologian tai lääketieteen palkinnon uudempaan historiaan, jota on
aikaisemmassa tutkimuksessa käsitelty varsin vähän. 

Tutkimuksen pääasiallisena aineistona on käytetty Ragnar Granitin
tieteellistä kirjeenvaihtoa sekä Tukholman Karoliinisen Instituutin
Nobel-komitean asiakirjoja. Tutkimuksen teoreettisen perustan
muodostavat Pierre Bourdieun kenttäteoria sekä Marcel Maussin ajatus
lahjasta avaimena sosiaalisen vaihdannan ja solidaarisuuden
ymmärtämiseen. Tutkimus on toteutettu Suomen Akatemian “Scholars,
Science, Universities and Networks as Factors Making Cities
Attractive” -projektin yhteydessä.

Väitöstiedote Tampereen yliopiston verkkosivuilla (
http://www.uta.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/ilmoitus.html?v=2011&kk=5&id=62270
)

Ilmoitus lähetetty: 

------------------------------------------------------
Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/nyt/tapahtuu/