[H-verkko] Turku, =?UNKNOWN?B?VuRpdPZzOg==?= Conscription and Masculinity in Interwar Finland, 1918-1939

[agricola at utu.fi]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi ilmoitus:

------------------------------------------------------
Väitös: Conscription and Masculinity in Interwar Finland, 1918-1939
Turku 25.03.2011 klo 13:15

[Teksti suomeksi alapuolella]

Pressmeddelande från Åbo Akademi
Disputation

Avhandling om föreställningar om militärtjänst och manlighet

FL Anders Ahlbäcks doktorsavhandling i allmän historia framläggs till
offentlig granskning fredagen 25.3.2011 vid humanistiska fakulteten
vid Åbo Akademi.

Avhandlingen heter: Soldiering and the Making of Finnish Manhood:
Conscription and Masculinity in Interwar Finland, 1918-1939.


Idag ifrågasätts allt starkare den allmänna värnplikten för män – en
institution som under en stor del av 1900-talet var en nationell
självklarhet. En ny doktorsavhandling visar emellertid att
värnplikten var mycket kontroversiell också under de första åren
efter att den införts.

Från och med år 1918 måste alla friska unga män för första gången i
Finlands historia genomgå en grundlig militärutbildning även i
fredstid. De flesta finländare accepterade visserligen att det var
männens medborgerliga plikt att försvara landets nya självständighet,
men till en början betraktades militärtjänstgöringen i den nya
nationella armén inte alls som någon ”skola för män”.

Det fanns tvärtom under 1920-talet en utbredd oro över att det råa
soldatlivet i kasernerna skulle fördärva unga mäns moral och hälsa.
Den ”preussiska disciplin” som ansågs råda i den nya armén beskrevs
som farlig för demokratin och oförenlig med den särpräglade och
obändiga finska manligheten.

Anders Ahlbäck studerar i sin doktorsavhandling kampen mellan
motstridiga kulturella föreställningar om militärtjänst och manlighet
under fredsperioden mellan inbördeskriget och vinterkriget
(1918–1939). Han undersöker hur värnplikten och militärutbildningen
beskrevs i bland annat politiska debatter, den ”medborgarfostran ”
beväringarna fick genomgå, samt i mäns berättelser om sina egna
upplevelser av epokens militärtjänstgöring.

Analysen visar hur olika bilder av manlighet användes både i försöken
att motivera och disciplinera beväringarna samt i det utbredda
samhälleliga motståndet mot försöken att militarisera den finländska
manligheten. Det enda som kritikerna och försvararna av det nya
militärsystemet var helt överens om, var att militärtjänstgöringen
skulle ha en djupgående inverkan på unga mäns utveckling till vuxna
medborgare.

Den moderna bilden av värnpliktsarmén som ett ställe ”där pojkar blir
män” växte långsamt fram under perioden, men inte som någon triumf för
armépropagandan, utan som en kompromiss mellan olika intressegrupper
och manlighetsideal.


Anders Ahlbäck disputerar fredagen 25.3.2011 kl. 13 i auditorium
Armfelt, Arken,Fabriksgatan 2, Åbo.

Som opponent fungerar professor Christof Dejung, Universität
Konstanz, Tyskland och som kustos professor Max Engman, Åbo Akademi.

Anders Ahlbäck är född 25.9.1973 i Helsingfors. Han avlade
studentexamen 1992 vid Mattlidens gymnasium och FL-examen 2006 vid
Åbo Akademi.

Anders Ahlbäck kan vid behov nås per telefon 0500 707 981 eller
e-post anders.ahlback at abo.fi.

Avhandlingen är publicerad på nätet och tillgänglig på
http://www.doria.fi/

----

Tiedote Åbo Akademista
Väitös

Väitös asepalveluksen ja miehisyyden mielikuvista

FL Anders Ahlbäckin väitöskirja yleisen historian alalta esitetään
julkisesti tarkastettavaksi Åbo Akademin humanistisessa tiedekunnassa
perjantaina  25.3.2011.

Väitöskirjan otsikkona on: Soldiering and the Making of Finnish
Manhood : Conscription and Masculinity in Interwar Finland,
1918-1939.

Nykyään kyseenalaistetaan yhä voimakkaammin miesten yleistä
asevelvollisuutta – instituutiota, jota suuren osan 1900-lukua
pidettiin kansallisena itsestäänselvyytenä. Uusi väitöskirja osoittaa
kuitenkin, että asevelvollisuus oli myös ensimmäisinä
voimassaolovuosinaan hyvin kiistanalainen.

Ensimmäistä kertaa Suomen historiassa joutuivat vuodesta 1918 lähtien
kaikki terveet nuoret miehet käymään läpi perusteellisen
sotilaskoulutuksen rauhankin aikana. Useimmat suomalaiset
hyväksyivät, että maan uuden itsenäisyyden puolustaminen oli miesten
kansalaisvelvollisuus, mutta sotilaskoulutusta uudessa kansallisessa
armeijassa ei aluksi pidetty minään ”miesten kouluna”.

Laajoissa piireissä oltiin päinvastoin huolissaan siitä, että
kasarmien raaka sotilaselämä pilaisi nuorten miesten moraalin ja
terveyden. Armeijassa katsottiin olevan vallalla ”preussilainen
kuri”, jota pidettiin vaarana demokratialle sekä yhteensopimattomana
itsenäisen ja taipumattoman suomalaisen miehekkyyden kanssa.

Anders Ahlbäck tutkii väitöskirjassaan kuinka ristiriitaiset
kulttuuriset mielikuvat asepalveluksesta ja mieheydestä taistelivat
sisällissodan ja talvisodan välisinä rauhan vuosina 1918–1939
keskenään. Hän tarkastelee, miten asevelvollisuutta ja
sotilaskoulutusta kuvattiin muun muassa poliittisissa keskusteluissa,
varusmiehille annettavassa ”kansalaiskasvatuksessa”, sekä miesten
kertomuksissa omista kokemuksistaan aikakauden sotilaspalveluksesta.

Analyysi osoittaa, kuinka erilaisia kuvia mieheydestä käytettiin sekä
yrityksissä kurinalaistaa ja motivoida varusmiehiä että siinä laajassa
yhteiskunnallisessa vastarinnassa, johon suomalaisen mieheyden
militarisointi aluksi törmäsi. Ainoa asia, josta uuden sotalaitoksen
arvostelijat ja puolustajat olivat täysin samaa mieltä, oli se, että
asepalveluksella tulisi olemaan syvä vaikutus nuorten miesten
kehitykseen aikuisiksi kansalaisiksi.

Kuva asevelvollisuusarmeijasta paikkana, jossa ”miehiä tehdään”
kehkeytyi hitaasti ajanjakson kuluessa, mutta ei armeijapropagandan
riemuvoittona, vaan eri intressiryhmien ja miesihanteiden välisenä
kompromissina.


Anders Ahlbäck väittelee tohtoriksi  perjantaina 25.3.2011 klo 13
osoitteessa auditorio Armfelt, Arken, Tehtaankatu 2, Turku.
Vastaväittäjänä toimii professori Christof Dejung, Universität
Konstanz, Saksa ja kustoksena professori  Max Engman, Åbo Akademi.

Anders Ahlbäck on syntynyt 25.9.1973 Helsingissä. Hän suoritti
ylioppilastutkinnon 1992 Mattlidens gymnasiumissa ja FL-tutkinnon
2006 Åbo Akademissa.
Anders Ahlbäck on tavoitettavissa puhelimitse numerosta 0500 707 981
ja sähköpostitse osoitteesta anders.ahlback at abo.fi.

Väitöskirja on julkaistu netissä ja luettavissa osoitteessa:
http://www.doria.fi/handle/10024/67001



http://www.abo.fi/press

Ilmoitus lähetetty: 9.3.2011 10:50

------------------------------------------------------
Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/nyt/tapahtuu/