[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Kesän 1944 operaatiohistoriaa venäläisestä näkökulmasta

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Ville Kivimäki  väitöskirjatutkija, Åbo Akademi
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Mo?t?anski, Ilja: Kannaksen suurhyökkäys 1944 venäläisin silmin
(Sturm Karelskogo vala). Kääntänyt ruotsinkielisen käännöksen
pohjalta Simo Liikanen. Helsinki-kirjat, 2010. 168 sivua.


Kesän 1944 operaatiohistoriaa venäläisestä näkökulmasta
---------------------------------------------------------

Venäläisen upseerin ja sotahistorioitsijan Ilja Mo?t?anskin kirja
Sturm Karelskogo vala on käännetty suomeksi sen ruotsinkielisestä
käännöksestä. Näin syntynyt Kannaksen suurhyökkäys 1944 venäläisin
silmin on kirja, jolla ei ole tutkimuksellisesti juuri mitään uutta
annettavaa kesän 1944 sotahistoriallisiin vaiheisiin, mutta jolla
silti on arvoa dokumenttina venäläisestä perspektiivistä tähän
suomalaisille hyvin tuttuun aiheeseen.


Kirjan suomalaisen esipuheen on laatinut sotahistorioitsija
Carl-Fredrik Geust, ja hänen lisäkseen Mo?t?anskin tekstiä ovat
tarkistaneet ja lukuisissa kommenttiviitteissä ansiokkaasti
korjanneet Erkki Käkelä ja Esa Muikku. Tämä työ nostaa kirjan arvoa,
sillä Mo?t?anskin teksti todellakin vilisee suomalaisesta
näkökulmasta katsottuna omituisia ilmaisuja ja suoranaisia
asiavirheitä. Seuraukset ovat paikoin tahattoman koomisia, kun
asiatarkastajat joutuvat viitteissä osoittamaan Mo?t?anskin
toteamukset suomalaisten puolustuslaitteiden vahvuudesta tai
neuvostolentäjien lukuisista ilmavoitoista perättömiksi. Mo?t?anskin
kirjoitustyyli jatkaakin neuvostosotahistorian perinnettä
mahtipontisimmillaan: taitavat kenraalit ja urhoolliset
kaartinsotilaat voittavat yhden ylittämättömän vastuksen toisensa
perään silkalla neuvokkuudellaan ja uhrivalmiudellaan. Läpi
taistelujen 'neuvostosotilaat osoittivat suurta sankarillisuutta ja
nujertumatonta tahtoa' ja Viipurissa 'taisteluja käytiin jokaisesta
talosta ja korttelista' kunnes viholliselle aiheutettiin 'murskaava
tappio'. Kun Viipurin valtaukseen johtaneita menestyksekkäitä
läpimurtotaisteluita on käyty läpi lähes sata sivua, kuitataan
Viipurinlahden, Tali-Ihantalan ja Äyräpään-Vuosalmen taistelut
muutamalla virkkeellä ja siirrytään kuvaamaan Itä-Karjalan
takaisinvaltausta. Jos suomalaisessa sotahistoriassa on ollut
tyypillistä korostaa juuri näitä myöhempiä torjuntavoittoja,
Mo?t?anskin tarkastelutapa on tismalleen päinvastainen.

Kirjan suomalaisen käännöksen tarkoitus ei kuitenkaan ole vain
kummastella venäläisen näkökulman nurinkurisuutta, ja on kirjan
kommentoijille ansioksi, etteivät he ole liiaksi lähteneet
alleviivaamaan suomalaisen perspektiivin paremmuutta. Kiinnostavan
kirjasta tekee juuri se, kuinka eri tavalla periaatteessa samat
tapahtumat voidaan nähdä ja kuvata rajalinjan toisella puolella.
Joitain yksityiskohtia lukuun ottamatta Mo?t?anskin tutkimus ei ole
'valheellinen', erot ovat adjektiivien valinnassa, painotuksissa ja
kontekstissa. Kirjassa taistelut Karjalan kannaksella, Aunuksessa ja
Laatokan Karjalassa (venäläisittäin ilmaistuna 'Etelä-Karjalassa')
limittyvät osaksi 'suurta isänmaallista sotaa' vuosina 1941-45, kun
suomalaiset taas katsovat tapahtumia talvi- ja jatkosodan erityisestä
kontekstista käsin. Pienelle maalle keskeiset erottelut ja merkitykset
ovat suurelle maalle turhanpäiväistä semantiikkaa.

On sekä sääli että ilmeisen kuvaavaa venäläiselle sotahistorialle,
että Mo?t?anskin tarkastelutapa on niin perinteinen ja
sankaripaatoksellinen. Olisi todellakin kiinnostava lukea venäläinen
tutkimus, jossa Suomea vastaan käytyä sotaa tarkasteltaisiin
puna-armeijalaisten kokemusten, mentaliteetin ja muistojen tasolla
samaan tyyliin kuin Catherine Merridale on tehnyt kirjassaan Ivan's
War: The Red Army 1939-45 (2005). Nyt tavallinen sotilas näkyy kirjan
sivuilla vain Neuvostoliiton sankarin roolissa peitotessaan tulta
sylkevän bunkkerin tai ampuessaan alas vihollislentokoneita.

Sankariteemaan liittyen Carl-Fredrik Geust on koonnut kirjan loppuun
mielenkiintoisen liitteen Karjalan kannaksen suomalaisten
paikannimien nykyisistä venäläisistä nimistä. Suurin osa paikoista
sai uuden nimensä juuri vuosien 1939-40 ja 1941-44 taisteluissa
kaatuneiden puna-armeijalaisten mukaan. Tällä tavalla alue liitettiin
sananmukaisesti verellä osaksi Neuvostoliittoa. Alun perin
nimiehdotuksissa oli enemmän tyypillisiä johdannaisia Leninistä,
Uljanovista, Komsomolista ja punaisesta, mutta Neuvostoliiton
rautatie- ja merenkulkuviranomaiset vastustivat tätä - posti ei
tahtonut enää löytää perille oikeaan Uljanovskiin. Nimenmuutosten
tavoitteena oli pyyhkiä pois kaikki viittaukset suomalaiseen
menneisyyteen. Näin toimittiin nimenomaan Karjalan kannaksella, joka
liitettiin Leningradin oblastiin ja siten Venäjän
neuvostotasavaltaan. Karjalais-suomalaiseen neuvostotasavaltaan
liitetyssä Laatokan Karjalassa vanhat suomalaisnimet säilyivät
kyrillisessä muodossaan. Kirjassa on lisäksi liite perinteisistä
suomalaisista paikannimistä Itä-Karjalan ja Inkerinmaan alueella sekä
Juha Lankisen kuvaus elämästä Viipurissa jatkosodan aikana.

Kuten näkyy, Kannaksen suurhyökkäys 1944 venäläisin silmin on koottu
yhteen hyvin erilaisista aineksista. Kun Mo?t?anskin teksti ei edes
kommenteilla korjattuna ole tutkimuksellisesti erityisen tasokas ja
kun hänen antamansa kuva venäläisestä perspektiivistä on jäykkä ja
konventionaalinen, ei kirja näytä tarjoavan juurikaan aihetta uusiin
ajatuksiin. Innokkaimmat sotahistorian harrastajat voivat saada
kirjasta täydennystä tietoihinsa neuvostojoukkojen ryhmityksestä ja
aseistuksesta, mutta suurimmalle osalle kesän 1944 taisteluista
kiinnostuneillekin lienee yhdentekevää, millä kalustolla 46.
Erillinen Kaartin Raskas Panssariläpimurtorykmentti taisteluihin
osallistui, vieläpä kun nämäkin tiedot ovat kirjassa paikoin
ristiriitaisia.

On kuitenkin yksi erityinen seikka, jonka vuoksi kirja todellakin
onnistui muuttamaan vaikutelmaani sotatapahtumista Karjalan
kannaksella: siinä on tietääkseni ensi kertaa Suomessa julkaistu
runsaasti neuvostoliittolaista valokuva-aineistoa kesältä 1944. Usein
historiakirjojen kuvittaminen jää tutkijoiden puolesta vasemman käden
huitaisuksi kirjan viime metreillä, ja niinpä suomalaisissa
sotahistorian esityksissä toistuvat ehtimiseen samat jo kymmeniä
kertoja painetut TK-kuvat. Silti juuri kuvat ovat voimakkainta
kerrontaa. Ne luovat käsitystä menneisyydestä usein tekstiä syvemmin
ja myös vangitsevat meidät omaan rajaukseensa. Vastikään Helsingin
Sanomissakin julkaistut sotilaiden yksityiskuvat, joita tutkija Olli
Kleemola on laajalti kerännyt (HS 24.6.2011), osoittavat, kuinka
toisenlainen sotakuva kanonisoitujen TK-otosten takaa voikaan aueta.

Ilja Mo?t?anskin kirjassa saman silmänkääntötempun tekevät siis
neuvostovalokuvat. Erityisen nyrjäyttäviltä tuntuvat kuvat Viipurista
kesäkuussa 1944, kun neuvostojoukot etenevät tyhjään kaupunkiin, jossa
suomenkieliset mainoskyltit ovat edelleen paikoillaan. Kuvista
välittyy historiallisen hetken tuntu, kun vain muutama tunti aiemmin
satojen vuosien menneisyys oli lopullisesti katkennut ja nyt
parturi-kampaamo K. Nuorasen editse lampsivat nuoret
puna-armeijalaiset - ilmeisesti sen kummemmin ihmettelemättä
ajankohdan historiallisuutta. Kun historiankirjoitus tapaa muodostaa
selkeärajaisen jatkumon, jossa ajanjakso seuraa toistaan, Mo?t?anskin
kirjan Viipuri-kuvissa kaksi aikaa on olemassa yhtä aikaa. Ilmiön
aavemaisuutta lisää Viipurin katukuvan tuttuus: arkkitehtuuri ja
kylttien tekstit ovat niin tavanomaisen suomalaisia, että näky olisi
sama, jos neuvostopanssarit olisivat ajelleet Helsingin, Tampereen
tai Turun kaduilla. Tällä tavoin katsojan mielikuvituksessa
Viipurissa toteutunut historia kuvittaa muun Suomen osalta
kontrafaktuaaliseksi jäänyttä miehitysskenaariota.

Kesän 1944 sotatapahtumat ovat jo niin usein kerrattu aihe, että
yhtäkin tällaista nyrjähdystä kuvassa voi pitää kirjalle meriittinä.

 

 



---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/