[H-verkko] CFP: =?UNKNOWN?Q?Ty=F6v=E4est=F6?= maahanmuuttajana

[agricola at utu.fi]

Agricolan Artikkelipyyntötietokantaan
( http://agricola.utu.fi/nyt/pyynnot/ )
on tullut seuraava ilmoitus:

Työväestö maahanmuuttajana

Call for papers: Työväestö maahanmuuttajana – THPTS:n kesäseminaari
Työväenmuseo Werstaalla Tampereella 8.-9.8.2011

Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran (THPTS)
kesäseminaarin teemana on tänä vuonna työväestö maahanmuuton
toimijana ja kokijana. Maahanmuuttajat ovat historiallisesti olleet
liikkeellä työn ja toimeentulon takia. Yli 50 miljoonaa
eurooppalaista muutti paremman elämän perässä Atlantin taakse
1800-luvulta alkaen. Toisen maailmansodan jälkeen vaurastuvat
Länsi-Euroopan maat alkoivat itse vastaanottaa runsaasti ulkomaista
työvoimaa. Aikaisemmin köyhissä ja perifeerisissä maissa, kuten
Irlannissa, Italiassa ja Suomessa, matka maahanmuuton lähtömaasta
kohdemaaksi on ollut nopea. Suomesta on muutettu leivän perässä
1900-luvun taitteessa Pohjois-Amerikkaan ja 1960–1970 –luvuilla
Ruotsiin, keisariaikana Pietariin ja 1930-luvun pula-aikana
Neuvostoliittoon. Kanadan kautta Neuvosto-Karjalaan kulkeneen
metsätyöväen tarina kertoo ilmiön moniulotteisuudesta. Viimeaikainen
hoitoalan työvoiman liike Norjaan ja kauemmas on osoittanut, että
myös maastamuutto voi asettaa haasteita hyvinvointivaltiolle. 

Taloushistorian valossa siirtolaisuus on kaventanut globaaleja
palkkaeroja ja nostanut ansiotasoa lähtömaissa. Nykyään
kehitysrahoitusta suuremmaksi arvioidusta maahanmuuttajien kotiin
lähettämästä tuesta muistetaan Suomessakin sodanaikaiset
Amerikan-paketit. Vastaanottajamaissa siirtolaisuus on kuitenkin
paitsi tukenut vaurastumista, myös lisännyt tuloeroja ja uhannut
joidenkin alojen palkkakehitystä. Työväestö on historiallisesti
esiintynyt sekä maahanmuuttajana että maahanmuuton vastustajana –
joskus omasta siirtolaistaustastaan huolimatta. Toisaalta
maahanmuuttajat ovat tuoneet merkittävän panoksensa eri maiden
työväenliikkeeseen. Kulttuurin- ja perinteentutkimus on kiinnittänyt
muuttoliikkeessä huomiota yksilön ja yhteisöjen suhteisiin, kodin ja
kuulumisen tunteen merkityksiin ja arvojen ja normien välittymiseen
siirtolaispolvien välillä. Kaikesta tästä on versonut monenlaista
kohtaamisten, konfliktien, rinnakkaiselon ja yhteistoiminnan
historiaa. 

Suomalaisten maahanmuuttajien ohella esitelmät voivat käsitellä
työväestön maahanmuuttoa Suomeen tai lyhytaikaisempia työvoiman
kansainvälisen liikkumisen muotoja, myös lähempänä nykypäivää. Kaikki
tieteenalat ja lähestymistavat sekä kaikissa uravaiheissa olevat
tutkijat ovat tervetulleita. Seuraavassa esimerkkiaiheita:

*Maastamuuton ja siirtolaisuuden vaikutukset työväestöön lähtömaassa

* Toimeentulo ja kansainväliset sosiaaliset verkostot 
* Siirtolaisuus, työmarkkinakilpailu ja ay-liike * Siirtolaisuus ja
työväenliike kotona ja kaukomailla 
* Kausityöläisyys ennen ja nyt / ulkomainen ja kotimainen
kausityöläisyys 
* Työväen paluumuutto 
* Työväen perinne ja kansainvälinen liikkuvuus 
* Muuttavan työväen kulttuuriset kuvat kirjallisuudessa,
kuvataiteissa ja lehdistössä 

Seminaari järjestetään Työväenmuseo Werstaalla Tampereella
8.–9.8.2011. Esitelmien pituus on 20 minuuttia + 10 minuutin
keskustelu. Kotimaan matkakulut korvataan esiintyjille. Seminaarin
pohjalta toimitetaan valituista esityksistä artikkelikokoelma, joka
ilmestyy vuonna 2012.

Lähetä yhden liuskan mittainen abstrakti esitelmäsi sisällöstä doc-
tai pdf-tiedostona viimeistään 25.3.2011 Sakari Saaritsalle
(sakari.saaritsa[at]helsinki.fi) tai Kirsi Hänniselle
(kirsi.m.hanninen[at]jyu.fi). Valinnasta tiedotetaan huhtikuun 2011
aikana.

Lisätietoja: Sakari Saaritsa (sakari.saaritsa[at]helsinki.fi) ja
Kirsi Hänninen (kirsi.m.hanninen[at]jyu.fi)

------------------------------------------------------
Ilmoituksen lähetti: Agricola <agricola at utu.fi>
Ilmoitus vanhentuu: 26.03.2011
Lisätietoja WWW-osoitteesta: http://