[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Herran sanaa ja puhekuplia
agricola at utu.fi
agricola at utu.fi
Ke toukokuu 19 10:31:38 EEST 2010
Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Merja Leppälahti FL, tutkija, Turun yliopisto
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Crumb, R.: Genesis (Genesis). Kääntänyt Perustuu vuosien 1933 ja 1992
Raamatun suomennoksiin.. Teos, 2010. 220 sivua.
Herran sanaa ja puhekuplia
---------------------------------------------------------
Robert Crumb on tunnettu underground-sarjakuvapiirtäjä, ensimmäinen
Mooseksen kirja eli Genesis puolestaan kuuluu Raamatun Vanhaan
testamenttiin alkaen kertomuksella maailman luomisesta ja
ensimmäisistä ihmisistä. Yhdistelmä vaikuttaa räväkältä, mutta ei ole
sitä. Kysymyksessä on huolellisesti kuvitettu versio Raamatun
tekstistä ilman irtiottoja tai piirtäjän omia tulkintoja.
Raamatun tekstin esittäminen sarjakuvana voi olla yritys levittää ja
vahvistaa kristillistä sanomaa Raamattua popularisoimalla, tai
toisaalta kosiskella toisentyyppistä yleisöä pilkkaamalla ja
halventamalla Raamatun tekstiä. Välttämättä sen ei tarvitse olla
kumpaakaan. Olipa suhde kristinuskoon minkälainen tahansa, on pakko
todeta, että Raamattu on vaikuttanut erittäin laajasti länsimaiseen
kulttuuriin ja kirja itsessään on klassikko, jonka tapahtumista monet
ovat länsimaissa erittäin tunnettuja. Genesiksistä ovat peräisin tutut
sitaatit kuten 'Olenko minä veljeni vartija?' tai 'Ääni on Jaakobin
ääni, mutta kädet ovat Eesaun kädet'. Lisäksi monet muistavat, että
Saara nauroi, Lootin vaimo muuttui suolapatsaaksi, Jaakob teki työtä
seitsemän vuotta Raakelin tähden ja Joosef heitettiin kaivoon.
Raamatun henkilösuhteet ja tapahtumat ovat inspiroineet monia
kuvataiteilijoita, kaunokirjailijoita ja elokuvantekijöitä. Raamatun
tekstejä on julkaistu sarjakuvamuodossa muuallakin, esimerkiksi
japanilaisen manga-sarjakuvan tyyliin piirretyssä Manga-Raamatussa.
Sarjakuva-Genesikseksen suomenkielisinä teksteinä on käytetty vuoden
1933 ja 1992 Raamatun suomennoksia, joita Crumb kuvittaa
huolellisesti kutakuinkin virke virkkeeltä. Paikoin tämä on
onnistunut ratkaisu, paikoin ei aivan niin mainio. On tietenkin
selvää, että tekstin valikoiminen ja joidenkin kohtien jättäminen
pois olisi tehnyt teoksesta eri kirjan, jonka nimi ei enää ainakaan
varauksetta olisi voinut olla Genesis. Ehkä kuitenkin esimerkiksi
joitakin Vanhalle testamentille tyypillisistä runsaista ja
toistuvista sukuluetteloista olisi vaihtelun vuoksi voinut esittää
vaikka sukupuun muodossa, pakollinen Raamatun teksti olisi silti
voinut kulkea sivun reunassa. Useampia sukupolvia olisi myös voinut
luetella yhdellä kuvalla. Nyt sukuluettelojen kohdalla toistuvat
hyvin samantapaiset perhe- ja muotokuvat, kuka syntyi kenellekin.
Sukuluettelot eivät ole kuvitettuinakaan lukijan kannalta loputtoman
kiinnostavia, varsinkaan, kun kuvat perustuvat täysin piirtäjän
mielikuvitukseen. Eihän useimmista näistä henkilöistä saati heidän
ulkonäöstään löydy mistään muualta edes mainintoja.
Sukuluetteloiden lisäksi Genesis sisältää myös juonellisia
tapahtumia, joiden esittämisessä sarjakuva on omiaan. Crumb kuvaa
tapahtumia ja henkilöitä realistisen tarkasti ja näyttää
historiallisen maailman yksityiskohtia myöten sellaisena, kuin se on
ollut tai sen olisi ollut mahdollista olla. Ihmishahmot näyttävät
inhimillisiltä ja sopivat kyseisen ajan Lähi-Idän asukkaiksi.
Mieshahmoihin, joita Genesiksessä esiintyy todella paljon, Crumb on
pystynyt saamaan jopa kohtalaisesti persoonallisuutta ja vaihtelua.
Nuoret naiset muistuttavat monesti ulkonäöltään Crumbin modernimpia
naishahmoja korostettuine lihaksineen ja suurine ja pystyine
rintoineen. Hyvän ja pahan tiedon puuta vartioimaan asetetut kerubit
Crumb on kuvannut Vanhan testamentin tyyliin sopivasti
eläinhahmoisina.
Genesiksessä Jumala esiintyy monessa kohdassa antamassa ihmisille
ohjeita ja lupauksia. Eräs uskonnollisten tekstien kuvittamisen
ongelmista on Jumalan kuvaaminen konkreettisena olentona. Crumb on
päätynyt esittämään Jumalan parrakkaana miehenä, jollaisena tämä
usein aikaisemminkin on monessa yhteydessä esitetty. Kaiken kaikkiaan
Crumbin kuvitus on huolellista ja yksityiskohdissa tarkkaa, mutta
melko konventionaalista ja yllätyksetöntä. Neutraalit ratkaisut eivät
loukkaa herkkätunteistakaan lukijaa, mutta eivät myöskään aiheuta
erityisen hykerryttäviä hetkiä kirjan parissa.
---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/
Kommentoi arvostelua Agricolan keskustelufoorumilla osoitteessa
http://agricola.utu.fi/keskustelu/