[H-verkko] Arvosteltavaksi: SKS kevään 2010 kirjoja 1.

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi  
Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)

Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen lähetä Agricolan  
toimittajille sähköpostia osoitteeseen:  
<agricolan.arvostelut at gmail.com>, Ilmoita kirjan nimi ja kustantajan  
sekä aina myös postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot toimitetaan  
kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi  
juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.

HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat  
vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et  
saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale  
Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen  
arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin  
julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista Agricolassa.

Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen  
Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/  
josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja  
julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- 
listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja- 
arvostelut" julkaisuun: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/ 
.

HUOMAA MUUTTUNUT SÄHKÖPOSTIOSOITE!

SKS kevät 2010

****
SEIJA JALAGIN
Kaikille kansoille
Kristillisen lähetystyön historia avaa mielenkiintoisen näkökulman  
uskontojen välisiin suhteisiin. Teoksessa 1700-luvun teollistuvissa ja  
kaupungistuvissa Englannissa ja Saksassa alkunsa saanutta lähetystyötä  
tarkastellaan kulttuurisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä ja osana  
laajempaa kansainvälistymisen dynamiikkaa. Teoksessa kerrotaan  
hankauskohdista ja yhteentörmäyksistä, mutta myös läheisistä ja  
ystävällisistä suhteista tulijoiden ja paikallisten välillä.  
Kirjoittajat ovat historian, teologian, kulttuuriantropologian,  
kulttuurintutkimuksen ja kasvatustieteen tutkijoita.

****
Kaipaus Karjalaan
Matkoja kotiseudulle
toimittanut: Liisa Lehto
”Kaipaus Karjalaan on ollut syvimmällä sieluni pohjalla ja koti-ikävä  
sinne aina.”

Kotiseutumatkat, matkat menetettyyn Karjalaan, ovat 1990-luvun alusta  
lähtien muuttuneet osaksi karjalaista elämäntapaa. Tässä teoksessa  
äänen saavat eri-ikäiset Karjalan-kävijät ja karjalaisten jälkeläiset.  
Tunne on harvoin ristiriidaton; kirjoittajien kokemuksissa sekoittuvat  
suru, ilo, katkeruus ja anteeksianto. Osalle matka on ollut pettymys:  
kotitalosta löytyy portaat tai uunin muuri, pihalta vain pystyyn  
kuollut omenapuu. Joillekin taas käynti menetetyssä Karjalassa on  
vapauttava ja palkitseva kokemus.

Runsaasti kuvitettu teos tarjoaa ainutlaatuisen ja koskettavan näkymän  
karjalaisten tuntoihin, suomalaisuuden haavakohtiin ja  
julkikertomattomaan Suomen historiaan ja kollektiiviseen muistiimme.
****
ANNE HEIMO
Kapina Sammatissa
Vuoden 1918 paikalliset tulkinnat osana historian yhteiskunnallisen  
rakentamisen prosessia
  Tutkimus tarjoaa uusia ja ajankohtaisia kiinnekohtia sekä  
muistitietotutkimukseen että kansanrunouden tutkimukseen  
tarkastelemalla menneisyyden tulkintaa jatkuvana prosessina. Se  
erittelee erityyppisiä menneisyydestä kertomisen tapoja ja muotoja,  
näiden keskinäistä vuorovaikutusta ja esitysten kulttuuris-poliittista  
luonnetta. Teos on vankka puheenvuoro kerronnan tutkimukseen, sodan  
kulttuurihistoriaan sekä muistia problematisoivaan  
kulttuurintutkimukseen.
***
Perestroika: process and consequences
toimittanut: Markku Kangaspuro
The downfall of the Soviet Union was an unexpected incident, which was  
neither forecast by Sovietologists nor aimed at by the initiators of  
perestroika. However, the result of this world historical development  
was deep changes in international relations; the bipolar world changed  
to unipolar and the Cold War was over. It is not a surprise that  
perestroika has inspired widely as well the academic community as the  
politicians and public to discuss and analyse the political and social  
processes of the Soviet society, the role of economy, the political  
and military pressure of President Reagan’s administration, and  
glasnost, not to forget the new foreign policy of Mikhail Gorbachev  
and Eduard Shevardnadze.

In this book, perestroika is approached as an evolutionary process  
that led to unintended consequences, the breakdown of the Soviet  
Union. But perestroika and glasnost were transnational processes and  
consequently they did not have consequences only in the Soviet Union.  
The common understanding is that, at the least, Prague Spring in 1968,  
the economic reforms of Hungary and Poland in the 1970s, and the  
Solidarity opposition movements of eighties in Poland established a  
strong prehistory of the way to perestroika and new thinking. After  
perestroika and glasnost were launched by Gorbachev, in particular  
during its deeper reforms of the late eighties, it had a profound  
influence on all of Eastern Europe and to some extent on Western  
Europe. Moreover, we can’t understand many features and processes of  
current Russia if we don’t know the history of the Soviet Union. It is  
obvious that many structural and institutional solutions of current  
Russia, not to speak of political culture, go back to the Soviet era  
and the power struggle between President Yeltsin and Parliament in the  
beginning of nineties. The consequences of perestroika and the legacy  
of the Soviet Union are discussed in several articles, which also take  
into account the development of Eastern Europe as an integral part of  
the Soviet sphere of influence.

Mihail Gorbatšovin valinta Neuvostoliiton kommunistisen puolueen NKP:n  
pääsihteeriksi 1985 käynnisti kuusi maailmaa järisyttänyttä vuotta.  
Kylmän sodan vuosikymmeninä maailman eri leireihin jakaneet politiikan  
mannerlaatat lähtivät liikkeelle, alkoivat murtuilla ja muodostivat  
viimein aivan uudenlaisen maantieteen. Neuvostoliittoon valittiin uusi  
parlamentti vapailla vaaleilla 1989, Berliinin muuri murtui samana  
syksynä, Baltian maat alkoivat irrottautua liittovaltiosta ja lopulta  
Neuvostoliitto hajosi 15 kansalliseen tasavaltaan 1991. Gorbatšov  
julisti maanmiehilleen, että perestroikan tavoite oli ihmiskasvoisen  
sosialismin rakentaminen.

Kirja valottaa perestroikaa prosessina, jolla on oma pitkä, koko  
entisten sosialistimaiden kattava historiansa ja jonka seurauksia  
aikalaiset eivät osanneet nähdä.
***
JONATHAN MOORHOUSE
Pioneers of Modernism 1930–1955
  Famous for modern architecture, Finland drew inspiration from its  
pioneers of modernism 1930-55. Particularly in Helsinki these  
masterpieces articulated a youthful and vigorous city, complementing  
the archipelago’s historic centre. After World War II, heroic Finland  
was extensively rebuilt. Finland sprang to the world’s attention in  
art and design. In the figure of Alvar Aalto and other dynamic  
architects, the nation was seen as an international leader for modern  
architecture. Many young architects from abroad, including the author,  
were attracted to Helsinki to share this excellence and optimism.  
Spurred by the Olympic Games in 1952, architectural competitions,  
international fairs and travel, Helsinki’s iconic buildings are a joy  
to discover either on foot or by tram.

Moorhouse’s personal guide offers the visitor glimpses into this  
varied, cultivated, public and intimate city with 98 choice pencil  
drawings.
****
Pohjois-Suomen kirjallisuushistoria
Toimittaneet Sinikka Carlson, Liisi Huhtala, Sanna Karkulehto, Ilmari  
Leppihalme & Jaana Märsynaho
  ”Toijalan takana ei ole paljon mitään.” Pohjois-Suomen  
kirjallisuushistoria lähtee haastamaan tutuksi tullutta Pentti  
Saarikosken lausumaa. Teos on ensimmäinen kattava kokonaisteos yhden  
suhteellisen yhtenäisen alueen kirjallisuudesta Suomessa. Teosta  
voidaan pitää myös avauksena, joka esittää uuden haasteen kansallisten  
kirjallisuushistorioiden kirjoittamiselle.

Teoksessa esitellään yli 70 pohjoissuomalaista kirjailijaa sekä  
kokoavia artikkeleita pohjoissuomalaisen kirjallisuuden ilmiöistä ja  
alueista. Esittelyssä ovat esimerkiksi saamelaiskirjallisuus,  
Tornionlaakso, Kairanmaa, Kainuu ja Koillismaa, oululainen 1960–1970- 
luvun taitteen kulttuuriradikalismi, arktisen hysterian teemat  
pohjoissuomalaisten nykykirjailijoiden tuotannossa sekä  
pohjoissuomalainen rocklyriikka.
Sauna
Pieni perinnekirja
toimittanut: Juha Nirkko
kuvittaja: Salonen, Henriikka

Miksi juhannussaunasta lähdetään takaperin ja miksi laskiaissaunassa  
ollaan vaiti? Entä mitä saunassa ja saunasta on laulettu, mitä siitä  
on sutkautettu tai arvuuteltu?

Sauna on suomalaiselle kirkko, apteekki, kylpylä, nuorisotila – ja  
paljon muuta. SKS:n Kansanrunousarkiston aineistoista koottu  
sympaattinen opas saunottaa vuoden ja vuorokauden ympäri ja kuljettaa  
lukijan läpi elämänkaaren. Kirja on avuksi niin saunan rakennuspaikan  
kuin lämmityspuidenkin valinnassa, ja se perehdyttää muun muassa  
vihta- ja vastakulttuurin eroihin. Lempeä lisälöyly yllättää ja  
lämmittää asiaan perehtyneetkin saunanystävät.
****
MIKKO-OLAVI SEPPÄLÄ
Suomalaisen työväenteatterin varhaisvaiheet
Suomalaiset harrastajapohjaiset työväenteatterit ovat ainutlaatuinen  
menestystarina noustessaan 1900-luvun alussa osaksi julkisesti tuettua  
teatterikenttää. Teatteri liikkeessä kertoo havainnollisesti, mihin  
tuo menestys perustui ja miten se toteutui. Samalla teos purkaa  
työväenteattereille eri suunnista asetettujen odotusten ja käytännön  
toiminnan välistä ristiriitaa ja osallistuu työväenkulttuurista  
käytävään keskusteluun. Teos perustuu tekijän kiitettyyn väitöskirjaan  
(2007).
****
Suomen museohistoria
Toimittaneet Susanna Pettersson ja Pauliina Kinanen
Museot ovat jokaisen kansakunnan historian säilyttäjiä. Suomen  
museohistoria on kattava historiaesitys, joka perehtyy niin  
kulttuurihistoriallisten, luonnontieteellisten kuin taidemuseoiden  
historiaan. Teos nostaa esiin museot yhteiskunnallisina vaikuttajina  
ja kertoo, kuinka museot ovat syntyneet ja miten ne ovat muuttuneet  
siirryttäessä kansallisesta idealismista ja kansakunnan rakentamisesta  
nykyiseen kansainvälisen teknologian aikaan.

Suomen museohistorian kirjoittajat ovat museoiden, kokoelmien,  
konservoinnin ja museologian parhaita asiantuntijoita. Teoksen runsas  
kuvitus ja havainnolliset tilastot syventävät aiheen esittelyä.
****
VEIKKO ANTTONEN
Uskontotieteen maastot ja kartat

Teoksessa tarkastellaan Suomen uskonnollisia maastoja ja maisemia –  
topografi a sacraa – historian eri vaiheissa uskontotieteen  
näkökulmista. Monipuolinen, yliopistollinen oppikirja pureutuu  
esihistoriasta nykypäivän EU-Suomeen ulottuvan aineiston avulla  
uskontotieteen perusteisiin ja selvittää, mistä uskonto ja  
uskonnollinen perinne koostuvat ja millainen on yhteisö, joka  
perinnettä ylläpitää ja jonka jäsenten elämään se erottamattomasti  
niveltyy. Kuinka uskonto, sosiaalinen tila ja ihmisten  
ruumisperusteisen ajattelun kategoriat kytkeytyvät toisiinsa? Miten ne  
näkyvät rituaalisessa käyttäytymisessä, puhtaan ja epäpuhtaan  
luokittelussa, sopivan ja epäsopivan, hyveellisen ja paheellisen  
erilaisissa jaotteluissa?
****

SAMULI PAULAHARJU
Vanhaa Lappia ja Perä-Pohjaa
Samuli Paulaharjun Vanhaa Lappia ja Peräpohjaa ilmestyi ensimmäisen  
kerran 1923. Teos perustuu Paulaharjun vuosina 1920–1923 tekemille  
retkille Länsi-Lappiin ja Peräpohjaan. Keruun tuloksena Paulaharju oli  
aiemmin julkaissut kirjan Lapin muisteluksia, jolle nyt  
uusintapainoksena julkaistava teos on jatkoa. Teoksiaan varten  
Paulaharju haastatteli kiveliöiden vanhuksia, joiden muistoista  
avautuu elävä kuva Lapinkorven elämänmenosta, elinkeinoista, tavoista  
ja uskomuksista. Kirjassa kuvataan myös mm. Ivaloon saapuneita  
kullanhuuhtojia, Kolarin markkinoita sekä kristillisyyden alkuaikoja  
Lapissa. Runsas alkuperäiskuvitus.
****
MAARIT KNUUTTILA
Kauha ja kynä
Keittokirjojen kulttuurihistoriaa

Teos tarjoaa kiehtovan matkan keittokirjojen ja ruokakulttuurin  
historiaan. Kirjassa tarkastellaan niin eurooppalaiskeittiön  
syntyaikoja, painettujen keittokirjojen vaiheita, sukukeittokirjoja  
kuin suomalaista keittiötä ja ruokakulttuuria. Oman läpiluotauksensa  
saavat reseptit ja niiden muuttuva

kieli ruokakulttuurin – ja koko elämän – kuvastajina.
****
ANNIKKI KAIVOLA-BREGENHØJ
Kerrotut ja tulkitut unet
Kulttuurinen näkökulma uniin
Unet ovat kiinnostaneet ihmistä eri aikoina ja kaikissa kulttuureissa.  
Unielämyksistä kerrotaan useimmiten symbolien eli unikokonaisuudesta  
poimittujen yksityiskohtien avulla. Jotkut symboleista ovat  
kansainvälisesti tunnettuja ja monelle omakohtaisesti tuttuja: mustat  
hevoset, hampaan menetys, myöhästymisen harmi tai lentämisen ilo.  
Unielämyksiin liittyy myös voimakkaita tunteita - iloa, pelkoa tai  
ahdistusta. Suurin osa unista kerrotaan vain kerran, mutta  
enteellisiksi koetut unet voivat jäädä kokijansa muistiin ja  
kerrontaan pysyvästi.

Kiehtova teos luo perusteellisen katsauksen ihmisten ajatuksiin,  
uskomuksiin ja kokemuksiin unista. Kirjan perustana on vanha ja  
nykyinen kansanperinne, jonka rikkaiden aineistojen rinnalla kirja  
ammentaa mm. jo ennen ajanlaskumme alkua käytössä olleista  
unenselitysoppaista.
****
EMIL NERVANDER
Kesämatkoja Suomessa
Ahvenanmaalla ja Turun seudulla

Toimittaneet Markus Hiekkanen ja Leena Valkeapää

Suomentanut Markus Hiekkanen

Nervanderin Sommarresor i Finland -kirjan (1872) matkakirjeet  
ilmestyvät nyt ensimmäisen kerran suomennettuina. Suomen  
taidehistorian isänä pidetty Emil Nervander (1840–1914) osallistui  
taidehistoriallisen retkikunnan matkalle kiertäen Lounais-Suomen  
rannikkopitäjiä Kemiöstä Taivassaloon. Seurue teki laajan kierroksen  
myös Ahvenanmaalla.

Nervander kuvasi matkakirjeissään värikkäästi kansan elämää, matkan  
sattumuksia, luontoa, maisemia ja tunnelmia. Kirjeet antavat  
monipuolisen kuvan 1870-luvun alun kulttuurista ja ajattelusta, sillä  
hän liitti näkemänsä ja kokemansa laajoihin yhteyksiin viittaamalla  
esimerkiksi kirjallisuuteen, Suomen historian tapahtumiin tai  
pääkaupungin teatterielämään. Retkikunnan matkalla tekemät  
piirustukset auttavat monipuolisuudessaan ja loistokkuudessaan  
ymmärtämään matkan ainutlaatuisen merkityksen suomalaisen  
taiteentutkimuksen alkutaipaleelta.

Retkikuntaan kuului myös mm. Albert Edelfelt, jonka akvarelleja on  
käytetty kirjan kuvituksena.
****
Kielellä on merkitystä
Näkökulmia kielipolitiikkaan
toimittaneet: Hanna Lappalainen, Marja-Leena Sorjonen, Maria Vilkuna
Kielipolitiikka vaikuttaa arkeemme enemmän kuin usein ajattelemmekaan  
– ja ulottuu laajemmalle kuin huomaammekaan. Kirjassa kielipoliittisia  
kysymyksiä lähestytään useista näkökulmista ja erilaisten aineistojen  
avulla. Tarkasteltavana ovat niin viralliset dokumentit kuin  
arkikeskustelut, kaunokirjallisuus ja ylioppilasaineet. Uutta  
perspektiiviä Suomen tilanteeseen tuovat katsaukset naapurimaissa  
harjoitettuun kielipolitiikkaan.

Artikkelit tarjoavat tuoretta tietoa niin kielten opettajille,  
tutkijoille ja opiskelijoille kuin muillekin yhteiskunnallisille  
vaikuttajille siitä, mitä kielipolitiikassa tapahtuu. Kokoelman  
kirjoittajina ovat mm. Auli Hakulinen, Pirjo Hiidenmaa, Lea Laitinen,  
Harri Mantila, Heikki Paunonen ja Liisa Tiittula.
****
TOIVO FLINK
Kotiin karkotettavaksi
Inkeriläisten palautukset Suomesta Neuvostoliittoon vuosina 1944-1955.  
Syitä ja seurauksia
Suomeen siirrettiin jatkosodan aikana saksalaisten miehittämältä  
Leningradin alueelta yhteensä yli 63 000 inkeriläissiviiliä, valtaosa  
heistä naisia ja alle 15-vuotiaita lapsia. Ensimmäinen kokonaisesitys  
sodanjälkeisistä tapahtumista pohtii, miksi Suomen päättäjät halusivat  
sisällyttää välirauhansopimuksen 10. artiklaan kohdan, joka antoi  
inkeriläisille mahdollisuuden jäädä Suomeen tai palata  
Neuvostoliittoon. Tutkimuksessa otetaan kantaa niin siirtojen kuin  
palaamisen syihin sekä valotetaan inkerinsuomalaisten pakoa Ruotsiin  
jatkosodan jälkeisinä vuosina. Niin ikään teoksessa
tarkastellaan uuden aineiston perusteella inkerinsuomalaisten  
aktiivien toimintaa Suomessa 1920–1950-luvulla osana suomalaista  
heimotoimintaa.
****
Kuvanveisto ajassa ja tilassa
toimittanut: Hanna Mamia
Nykykuvanveiston olemus on moni-ilmeinen, eivätkä jähmeät muistomerkit  
enää tee oikeutusta nykykuvanveiston ilmenemismuodoille. Näyttävä teos  
tuo esiin tämän kenties maailman vanhimman taiteenlajin kykyä elää  
tässä päivässä ja heijastaa ympäröivän maailman ilmiöitä.

Suomen Kuvanveistäjäliiton 100-vuotisjuhlavuotta juhlistavan teoksen  
artikkeleissa tuodaan laajalti esiin taiteen roolia rakennetussa  
ympäristössä, julkista taidetta, teosten kohtaamista ja vastaanottoa  
sekä niiden hankkimiseen ja omistamiseen liittyviä iloja. Artikkelien  
kirjoittajat ovat työnsä kautta kuvanveistoon eri tavoin perehtyneitä  
henkilöitä. Teos tarjoaa ajankohtaisia ja persoonallisia näkökulmia  
veistotaiteeseen ja kannustaa katsojia lähestymään nykykuvanveistoa  
ennakkoluulottomasti ja avoimin mielin.
****
ELENA HELLBERG-HIRN
Leninburg
Pietarin kolme vuosisataa
Teos on Elena Hellberg-Hirnin Pietarin juhlavuoden 2003 kunniaksi  
syntymäkaupungistaan häikäisevän upeasti kirjoitetun  
pienoistutkielmien sarjan (Imperial Imprints. Post-Soviet St  
Petersburg) suomennos. Juhliva kaupunki sai teoksessa arvoisensa  
syntymäpäivälahjan, joka kertoo paitsi keisarillisen kaupungin  
loistosta, myös sen synkemmästä varjopuolesta kriittisesti ja  
koskettavasti. Tekijällä omn oman perheensä ja sukunsa kautta myös  
omakohtaisia kosketuksia kaupungin toisen maailmansodan aikaisiin  
traagisiin kohtaloihin.
****
Linnoista lähiöihin
Rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa
Toimittanut Pinja Metsäranta
Ihminen on aina muokannut elinympäristöään ja asuinpaikkojaan. Upea,  
runsaasti kuvitettu teos esittelee kuvin ja tekstein maamme  
merkittävimmät rakennetut kulttuuriympäristöt maantieteellisistä ja  
kulttuurihistoriallisista näkökulmista. Puolustus, ruukki- ja  
sahateollisuus, hallinto, kirkko ja koulurakennukset sekä 1900-luvun  
moderni kaupunkirakentaminen ja jälleenrakennus ovat muokanneet  
suomalaista maisemaa voimakkaasti.

Kirja etenee saariston kalastajakylistä, majakoista ja huvila-alueilta  
rannikolla kulkevaa Suurta rantatietä pitkin kartanoihin ja  
kirkkoihin; jokilaaksojen ja Järvi-Suomen siltojen, sahayhdyskuntien  
ja kestikievarien kautta Lapin tunturimaisemiin rakennettuihin kyliin.

Teoksessa esitellyt paikat ympäristöineen muodostavat ainutlaatuisia  
rakennettuja kokonaisuuksia, joissa suomalainen kulttuurihistoria on  
läsnä meidän kaikkien jokapäiväisessä elämässä. Kirjassa on myös  
luettelo kaikista Suomessa olevista yli 1 200 merkittävästä  
kulttuuriympäristöstä.
****
Lukemattomat sivut
Kirjallisuuden arkistot käytössä
toimittaneet: Elsi Hyttinen, Katri Kivilaakso
Artikkelikokoelma tekee tunnetuksi kirjallisuuden arkistoja ja niiden  
säilyttämää tietoa. Kirjassa pohditaan arkistojen merkitystä ja  
käyttöä kirjailijoista ja kirjallisuudesta kirjoittamisen sekä  
erityisesti kirjallisuudentutkimuksen näkökulmista. Teos palvelee  
tutkijoita, toimittajia, opettajia sekä kaikkia kirjallisuudesta  
kiinnostuneita ja sen parissa työskenteleviä sekä uusia näkökulmia  
etsiviä lukijoita.

****
Maaemon lapset
Tolstoilaisuus kulttuurihistoriallisena ilmiönä Suomessa
toimittanut: Tuija Wahlroos
Teos valottaa tolstoilaisuuden vaikutusta Suomessa 1800-luvun lopulta  
alkaen. Kirjailija Leo Tolstoi kehitti oman kristinuskon tulkintansa,  
joka heijastui elämänkäytäntönä laajalle hänen oman lähipiirinsä  
ulkopuolelle. Tolstoi pohdiskeli taiteen roolia ihmisyhteisössä ja  
vaikutti siten taidefilosofina. Tolstoin ajatuksia teki Suomessa  
tunnetuksi erityisesti kirjailija Arvid Järnefelt, jonka lähipiirissä  
tolstoilainen ajattelu vaikutti kuvataiteisiin.

Teoksessa tarkastellaan tolstoilaisuutta monitieteellisesti  
kirjallisuuden, taidehistorian ja uskontotieteen näkökulmista.  
Kirjassa kerrotaan, kuinka suomalaiset Tolstoin ajatuksista  
kiinnostuneet matkustivat Venäjälle Tolstoita tapaamaan sekä  
kirjoittivat tälle kirjeitä. Teoksessa selvitellään, kuinka  
tolstoilaisuus välittyi Suomeen ja ilmeni Suomen kirjallisuudessa.  
Samaten esitellään tolstoilaisen elämäntavan valinneita  
kulttuurivaikuttajia, Arvid Järnefeltin ohella tunnetuimpana Isohiiden  
veljekset. Kuvataiteessa tolstoilainen ajattelu vaikutti etenkin  
Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön aihevalintoina ja käsittelytapoina.  
Kirjan taiteilijakatsauksissa tarkennetaan kuvataiteilijoiden suhteita  
tolstoilaisuuteen. Tolstoilaisuuden vaikutusta tarkastellaan mm. Emil  
Cedercreutzin, Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen, Eero Järnefeltin  
ja Venny Soldán-Brofeltin taiteessa.

Teos liittyy Gallen-Kallelan Museossa kesäkuussa avattavaan  
Tolstoilaisuus Suomessa  -näyttelyyn.
****
D. N. BUHAROV
Matka Lapissa syksyllä 1883
kääntäjä: Leinonen, Marja
Dimitri Nikolaevitsh Buharov (1853–1889) oli venäläinen diplomaatti ja  
kansatieteen harrastaja. 1883 hän teki matkan Jäämeren rannikolta  
Suomen Lappiin ja Norjan Ruijaan. Laaja selostus matkasta ilmestyi  
Venäjällä pari vuotta myöhemmin, mutta muualla se on jäänyt tähän asti  
lähes tuntemattomaksi. Buharov oli saanut juuri nimityksen konsuliksi  
Tukholmaan, kun hänet lähetettiin raportoimaan Lapin ja Ruijan  
taloudellisesta tilanteesta sekä Venäjän, Norjan ja Suomen raja- 
alueiden asukkaiden kanssakäynnin muodoista. Matka vei Buharovin  
Pohjoiselta Jäämereltä Paatsjokea pitkin Inariin, sieltä pohjoiseen ja  
edelleen länteen Norjan puolelle, josta hän palasi Suomeen.

Kertomus perehdyttää lukijan tarkoin tilastollisin tiedoin historiaan,  
kunkin kunnan väestöön, elinkeinoihin ja kehitysmahdollisuuksiin.  
Buharovin pääasiallisena huolena oli selvittää, miten kalastaja- ja  
porosaamelaiset selvisivät elinkeinojensa ja -tapojensa murroksessa.  
Buharovin matkakertomus on eloisa ja ansiokas kansatieteellinen kuvaus  
paimentolaisten elämästä. Aikanaan Venäjän maantieteellinen seura  
palkitsi sen hopeamitalillaan.
****
JONATHAN MOORHOUSE
Modernismin etujoukot

Modernista arkkitehtuuristaan kuuluisa Suomi haki inspiraatiotaan  
vuosien 1930–1955 modernismin pioneereista. Erityisesti Helsingissä  
nämä mestariteokset heijastivat nuorekasta ja elinvoimaista kaupunkia  
täydentäen sen merellistä historiallista keskustaa. Toisen  
maailmansodasta sankarillisesti selviytynyt Suomi jälleenrakennettiin  
laajalti uudelleen. Alvar Aallon ja muiden dynaamisten arkkitehtien  
ansiosta Suomi nähtiin modernin arkkitehtuurin johtavana maana.

Vuoden 1952 olympiakisat, arkkitehtikilpailut, kansainväliset  
näyttelyt ja matkailu synnyttivät Helsinkiin suuresti ihailtuja  
rakennuksia, jotka ovat helposti löydettävissä sekä jalkaisin että  
raitiovaunulla.

Moorhousen sympaattisen oppaan 98 erinomaista lyijykynäpiirrosta  
tarjoavat vierailijalle pilkahduksia Helsingin moni-ilmeisestä,  
kultivoidusta, julkisesta ja yksityisestä kaupunkikuvasta.

Vuodesta 1963 Helsingissä asuneen arkkitehti Jonathan Moorhousen  
aikaisempia teoksia ovat mm. Helsingin jugendarkkitehtuuri 1895–1915  
(1987), Helsingin jugendkorttelit – kävelyretkiä (1998), ja Helsinki:  
Empirekaupungin synty. Kävelyretkiä (2003).
****
MARKO PAAVILAINEN
Aina valmiina
Suomen partioliikkeen historia 1910-2010
Partioliikkeen tunnukset ole valmis ja aina valmiina tunnettaan  
yleiseti. Mutta mitä kätkeytyy sanojen taakse? Miksi partiotoiminta  
kiellettiin 1911? Miten partioliike torjui vaatimuksen aseiden käytön  
opettamisesta nuorille? Miksi työväenliike ja äärioikeisto  
suhtautuivat kielteisesti partioliikkeeseen? Miten partio hyväksyttiin  
kirkon nuorisotyömuodoksi? MIllaiset suhteet partiolla oli natsi- 
Saksaan? Entä Neuvostoliittoon?

Marko Paavilainen piirtää partion satavuotishistoriassa rohkeasti  
kriittisen kokonaiskuvan Suomen suurimman varhaisnuorisoliikkeen  
yhteisuntasuhteista sekä sen toiminnan kehityslinjoista. Teos tarjoaa  
aatehistoriallisen aikamatkan nuorison, kasvatuksen ja  
kansalaisjärjestöjen vaiheista kiinnostuneille.
****
Bernhard Crusell
Keski-Euroopan matkapäiväkirjat 1803-1822
Toimittanut Janne Koskinen
Uudessakaupungissa vuonna 1775 syntyneen Bernhard Crusellin ura  
klarinetistina ja säveltäjänä on tärkeä luku Suomen ja Ruotsin  
musiikinhistoriaa. Muutettuaan Tukholmaan Crusell kohosi nopeasti  
merkittävään asemaan Ruotsin valtakunnan kulttuurielämässä ja sävelsi  
teoksia, jotka edelleen kuuluvat konserttimusiikin vakio-ohjelmistoon.

Bernhard Crusell teki matkoja Keski-Eurooppaan parantaakseen  
ammattitaitoaan ja solmiakseen kansainvälisiä yhteyksiä. Matkoillaan  
hän kirjoitti päivä kirjoja, jotka avaavat monipuolisen näkymän 1800- 
luvun alun kulttuurihistoriaan. Päiväkirjamerkinnät kertovat mm. 13- 
vuotiaan ihmelapsen Felix Mendelssohnin esiintymisestä Berliinissä ja  
tapaamisesta Carl Maria von Weberin kanssa. Pariisissa Crusell näkee  
Napoleonin ratsastavan valkoisella hevosella ja äkseeraavan joukkojaan  
sekä tutustuu vastaperustettuun Pariisin konservatorioon. Vuoden 1822  
matkan Karlsbadiin hän tekee seurassaan Jacob Berzelius, yksi kaikkien  
aikojen huomattavimmista kemisteistä. Matkapäiväkirjat vuosilta 1803,  
1811 ja 1822 ilmestyvät nyt suomennettuna ja kommentoituna laitoksena.

Svenska litteratursällskapet i Finland julkaisee teoksen ruotsiksi.
****
Biribi
Pelaaminen oli eräs tärkeimmistä seurustelumuodoista erityisesti  
aatelin ja yläluokan elämässä 1700-luvulla. Biribi on Italiasta  
peräisin oleva pelilaudalla tai -pöydällä pelattava ruletin sukuinen,  
tempoltaan nopea uhkapeli, jossa voitot ja häviöt olivat suuria. Se  
oli Euroopassa erittäin suosittu 1500-luvulta 1800-luvulle, ja se  
kiellettiin monissa maissa, myös Ruotsin valtakunnassa.

Pelilaudan tekijästä tai alkuperästä ei ole täyttä varmuutta, mutta  
oletettavasti se on peräisin Louhisaaren 1700- ja 1800-luvulla  
omistaneelta Mannerheim-suvulta. Biribi-peliin sisältyy näköispainos  
Louhisaaren kartanolinnasta löydetystä Biribin pelilaudasta,  
pelimerkkejä sekä tutkija Jouni Kuurneen kirjoittama ohjevihkonen,  
jossa on pelin säännöt ja historiaa.
****
Esine ja aika
Materiaalisen kulttuurin historiaa
toimittaneet: Riitta Laitinen, Tiina Männistö-Funk, Maija Mäkikalli
Ajankohtainen artikkelikokoelma tarkastelee ihmisen suhdetta  
esineisiin ja esineiden materiaalisuuteen erilaisissa menneisyyden  
konteksteissa. Kirjassa liikutaan ajallisesti ja maantieteellisesti  
laajalla alueella 1500-luvulta 1900-luvulle, ruotsalaisesta  
aateliskulttuurista kiinalaiselle lähetyskentälle, fasistisesta  
Roomasta suomalaiseen tietotekniikkaan. Teos selvittää esimerkiksi,  
miten peili oli sukupuolittunut uuden ajan alussa, miten  
eläintieteellinen esine muutti luonnettaan näytteenä ja  
näyttelyesineenä tieteen ja kokoelmaympäristön muuttuessa ja miten  
käyntikorttikuvat olivat tärkeä kulutuksen ja sosiaalisen  
vuorovaikutuksen muoto 1900-luvun alun suomalaisella maaseudulla.
****
Huoneentaulun maailma
Kasvatus ja koulutus Suomessa keskiajalta 1860-luvulle
Toimittaneet Jussi Hanska ja Kirsi Vainio-Korhonen
Huoneentaulun maailma selvittää, millaista kasvatusta ja koulutusta  
lapsille ja nuorille tarjottiin Suomessa ennen yleisen  
oppivelvollisuuslain voimaan astumista 1920-luvun alussa. Mitä  
koulutuksellisia ja kasvatuksellisia tarpeita aateluus, pappeus,  
porvarius ja talonpoikainen maatalous asettivat kyseisiin säätyihin  
lukeutuville tai niihin pyrkiville pojille ja tytöille? Entä mikä oli  
”yhteisen rahvaan” asema ja miten kasvatettiin yhteiskunnan vähäosaiset?

Katekismuksen huoneentaulun tutut, pienestä pitäen mieleen iskostetut  
sanat olivat Ruotsin ajan kasvatuksellista ydintä. Autonomisessa  
Suomessa ei kuitenkaan enää riittänyt, että vain ylempiin säätyihin  
lukeutuvat poikalapset saatettiin koulutielle. Kehittyvä kansakunta  
tarvitsi runsaasti henkisiä voimavaroja, ja myös eurooppalainen  
aikalaiskeskustelu nosti yhä kiivaammin esiin rahvaan lasten ja  
tyttöjen opintojen tarpeen. 1800-luvun puolivälissä pelkkä aapiskirjan  
lukutaito ja katekismuksen sisällön hallinta eivät enää antaneet  
riittävästi eväitä aikuiselämää varten. Yhteinen kansa oli opetettava  
kirjoittamaan ja lukemaan muutakin kuin uskonnollista kirjallisuutta.
****
Ihan hyvä maanantaiksi
Suomalaisen päivä 2.2.2009
Toimittanut Marjakaisa Ollaranta
Kalevalaisten Naisten Liitto ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran  
Kansanrunousarkisto kehottivat suomalaisia kirjaamaan ylös talvisen  
maanantaipäivänsä (2.2.2009) tapahtumia ja mietteitä. Tässä  
antologiassa päivästään kertoo 70 henkilöä, koululaisista eläke- 
ikäisiin. Sympaattinen kokoelma on poikkileikkaus suomalaisten  
arjesta. Viisaita, hauskoja ja koskettavia katsauksia saavat niin  
koulumaailma, työelämä, eläkkeellä olo, arkinen elämä yhdessä, Suomi  
ja suomalaisuus kuin nykytekniikka.
****
Kahden puolen Pohjanlahtea III

Ruotsin ja Suomen taloudet ja taloussuhteet 1900-luvulla

Toimittaneet Juhana Aunesluoma ja Susanna Fellman

Teos käsittelee Suomen ja Ruotsin talouskehitystä 1900-luvun aikana  
useasta eri näkökulmasta, laajan suomalais-ruotsalaisen  
asiantuntijajoukon voimin. Vuosisadan mittainen käsittelyperspektiivi  
tuo ilmi minkälaisten vaiheiden kautta Suomi ja suomalaiset vähitellen  
saavuttivat vauraamman länsinaapurinsa taloudellisilla mittareilla  
mitattuna, kuinka maat kamppailivat vuosisadan syvissä  
talouskriiseissä ja luovivat kauppa- ja integraatiopoliittisten  
karikoiden välissä.

Teos kertoo suomalaisen ja ruotsalaisten yritysten ankarasta  
kilpailusta, mutta myös yhteistyön pitkistä, 1900-luvun alkuun  
juontavista juurista. Pohjanlahden ylittävät yritysostot, investoinnit  
ja kartelliyhteistyö oli vuosisadan alun arkipäivää siinä missä suuret  
pankki- ja metsäteollisuusfuusiot leimasivat sen oppua. Teoksessa  
vertaillaan myös maiden kokemuksia ja selviytymistä 1990-luvun  
suuresta lamasta ja arvioidaan talouskriisien vakavuutta aiempiin  
lamakausiin nähden.

  
-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: https://lists.utu.fi/pipermail/h-verkko/attachments/20100129/98640cb8/attachment-0001.html