<html><body style="word-wrap: break-word; -webkit-nbsp-mode: space; -webkit-line-break: after-white-space; "><!--StartFragment-->
<div class="MsoNormal"><!--StartFragment-->
<div class="MsoPlainText">Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja
arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen lähetä
Agricolan toimittajille sähköpostia osoitteeseen: <<a href="mailto:agricolan.arvostelut@gmail.com">agricolan.arvostelut@gmail.com</a>>,
Ilmoita kirjan nimi ja kustantajan sekä aina myös postiosoitteesi (maaposti!).
Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele
lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille
jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et
saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan
toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi.
Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin julkaisussa ja muualla
julkaistun arvostelun voi julkaista Agricolassa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn
lomakkeeseen Agricolan sivulle:
<a href="http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/">http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/</a> josta se lähetetään ensin
Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu
lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut-listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu
tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisuun:
<a href="http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/">http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/</a>. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<span style="font-size:12.0pt;font-family:"Times New Roman";mso-ansi-language:
FI;mso-fareast-language:EN-US">HUOMAA MUUTTUNUT SÄHKÖPOSTIOSOITE!</span><!--EndFragment-->
</div><div class="MsoNormal"><br></div><div class="MsoNormal">SKS kevät 2010<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">SEIJA JALAGIN<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Kaikille kansoille<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Kristillisen lähetystyön historia avaa mielenkiintoisen
näkökulman uskontojen välisiin suhteisiin. Teoksessa 1700-luvun teollistuvissa
ja kaupungistuvissa Englannissa ja Saksassa alkunsa saanutta lähetystyötä
tarkastellaan kulttuurisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä ja osana laajempaa
kansainvälistymisen dynamiikkaa. Teoksessa kerrotaan hankauskohdista ja
yhteentörmäyksistä, mutta myös läheisistä ja ystävällisistä suhteista
tulijoiden ja paikallisten välillä. Kirjoittajat ovat historian, teologian, kulttuuriantropologian,
kulttuurintutkimuksen ja kasvatustieteen tutkijoita.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Kaipaus Karjalaan<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Matkoja kotiseudulle<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">toimittanut: Liisa Lehto<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">”Kaipaus Karjalaan on ollut syvimmällä sieluni pohjalla ja
koti-ikävä sinne aina.”<br>
<br>
Kotiseutumatkat, matkat menetettyyn Karjalaan, ovat 1990-luvun alusta lähtien
muuttuneet osaksi karjalaista elämäntapaa. Tässä teoksessa äänen saavat
eri-ikäiset Karjalan-kävijät ja karjalaisten jälkeläiset. Tunne on harvoin
ristiriidaton; kirjoittajien kokemuksissa sekoittuvat suru, ilo, katkeruus ja
anteeksianto. Osalle matka on ollut pettymys: kotitalosta löytyy portaat tai
uunin muuri, pihalta vain pystyyn kuollut omenapuu. Joillekin taas käynti
menetetyssä Karjalassa on vapauttava ja palkitseva kokemus. <br>
<br>
Runsaasti kuvitettu teos tarjoaa ainutlaatuisen ja koskettavan näkymän
karjalaisten tuntoihin, suomalaisuuden haavakohtiin ja julkikertomattomaan
Suomen historiaan ja kollektiiviseen muistiimme.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">ANNE HEIMO<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Kapina Sammatissa<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Vuoden 1918 paikalliset tulkinnat osana historian
yhteiskunnallisen rakentamisen prosessia<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal"> Tutkimus tarjoaa uusia ja ajankohtaisia kiinnekohtia
sekä muistitietotutkimukseen että kansanrunouden tutkimukseen tarkastelemalla menneisyyden
tulkintaa jatkuvana prosessina. Se erittelee erityyppisiä menneisyydestä
kertomisen tapoja ja muotoja, näiden keskinäistä vuorovaikutusta ja esitysten
kulttuuris-poliittista luonnetta. Teos on vankka puheenvuoro kerronnan
tutkimukseen, sodan kulttuurihistoriaan sekä muistia problematisoivaan
kulttuurintutkimukseen.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">***<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Perestroika: process and consequences<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">toimittanut: Markku Kangaspuro<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">The downfall of the Soviet Union was an unexpected incident,
which was neither forecast by Sovietologists nor aimed at by the initiators of
perestroika. However, the result of this world historical development was deep
changes in international relations; the bipolar world changed to unipolar and
the Cold War was over. It is not a surprise that perestroika has inspired
widely as well the academic community as the politicians and public to discuss
and analyse the political and social processes of the Soviet society, the role
of economy, the political and military pressure of President Reagan’s
administration, and glasnost, not to forget the new foreign policy of Mikhail
Gorbachev and Eduard Shevardnadze.<br>
<br>
In this book, perestroika is approached as an evolutionary process that led to
unintended consequences, the breakdown of the Soviet Union. But perestroika and
glasnost were transnational processes and consequently they did not have consequences
only in the Soviet Union. The common understanding is that, at the least,
Prague Spring in 1968, the economic reforms of Hungary and Poland in the 1970s,
and the Solidarity opposition movements of eighties in Poland established a
strong prehistory of the way to perestroika and new thinking. After perestroika
and glasnost were launched by Gorbachev, in particular during its deeper
reforms of the late eighties, it had a profound influence on all of Eastern
Europe and to some extent on Western Europe. Moreover, we can’t understand many
features and processes of current Russia if we don’t know the history of the
Soviet Union. It is obvious that many structural and institutional solutions of
current Russia, not to speak of political culture, go back to the Soviet era
and the power struggle between President Yeltsin and Parliament in the
beginning of nineties. The consequences of perestroika and the legacy of the
Soviet Union are discussed in several articles, which also take into account
the development of Eastern Europe as an integral part of the Soviet sphere of
influence.<br>
<br>
Mihail Gorbatšovin valinta Neuvostoliiton kommunistisen puolueen NKP:n
pääsihteeriksi 1985 käynnisti kuusi maailmaa järisyttänyttä vuotta. Kylmän
sodan vuosikymmeninä maailman eri leireihin jakaneet politiikan mannerlaatat
lähtivät liikkeelle, alkoivat murtuilla ja muodostivat viimein aivan
uudenlaisen maantieteen. Neuvostoliittoon valittiin uusi parlamentti vapailla
vaaleilla 1989, Berliinin muuri murtui samana syksynä, Baltian maat alkoivat
irrottautua liittovaltiosta ja lopulta Neuvostoliitto hajosi 15 kansalliseen
tasavaltaan 1991. Gorbatšov julisti maanmiehilleen, että perestroikan tavoite
oli ihmiskasvoisen sosialismin rakentaminen.<br>
<br>
Kirja valottaa perestroikaa prosessina, jolla on oma pitkä, koko entisten
sosialistimaiden kattava historiansa ja jonka seurauksia aikalaiset eivät
osanneet nähdä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">***<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">JONATHAN MOORHOUSE<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Pioneers of Modernism 1930–1955<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal"> Famous for modern architecture, Finland drew
inspiration from its pioneers of modernism 1930-55. Particularly in Helsinki
these masterpieces articulated a youthful and vigorous city, complementing the
archipelago’s historic centre. After World War II, heroic Finland was
extensively rebuilt. Finland sprang to the world’s attention in art and design.
In the figure of Alvar Aalto and other dynamic architects, the nation was seen
as an international leader for modern architecture. Many young architects from
abroad, including the author, were attracted to Helsinki to share this
excellence and optimism. Spurred by the Olympic Games in 1952, architectural
competitions, international fairs and travel, Helsinki’s iconic buildings are a
joy to discover either on foot or by tram.<br>
<br>
Moorhouse’s personal guide offers the visitor glimpses into this varied,
cultivated, public and intimate city with 98 choice pencil drawings.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Pohjois-Suomen kirjallisuushistoria<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Toimittaneet Sinikka Carlson, Liisi Huhtala, Sanna
Karkulehto, Ilmari Leppihalme & Jaana Märsynaho<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal"> ”Toijalan takana ei ole paljon mitään.” Pohjois-Suomen
kirjallisuushistoria lähtee haastamaan tutuksi tullutta Pentti Saarikosken
lausumaa. Teos on ensimmäinen kattava kokonaisteos yhden suhteellisen
yhtenäisen alueen kirjallisuudesta Suomessa. Teosta voidaan pitää myös
avauksena, joka esittää uuden haasteen kansallisten kirjallisuushistorioiden
kirjoittamiselle. <br>
<br>
Teoksessa esitellään yli 70 pohjoissuomalaista kirjailijaa sekä kokoavia
artikkeleita pohjoissuomalaisen kirjallisuuden ilmiöistä ja alueista.
Esittelyssä ovat esimerkiksi saamelaiskirjallisuus, Tornionlaakso, Kairanmaa,
Kainuu ja Koillismaa, oululainen 1960–1970-luvun taitteen kulttuuriradikalismi,
arktisen hysterian teemat pohjoissuomalaisten nykykirjailijoiden tuotannossa
sekä pohjoissuomalainen rocklyriikka.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Sauna<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Pieni perinnekirja<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">toimittanut: Juha Nirkko<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">kuvittaja: Salonen, Henriikka<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Miksi juhannussaunasta lähdetään takaperin ja miksi
laskiaissaunassa ollaan vaiti? Entä mitä saunassa ja saunasta on laulettu, mitä
siitä on sutkautettu tai arvuuteltu?<br>
<br>
Sauna on suomalaiselle kirkko, apteekki, kylpylä, nuorisotila – ja paljon
muuta. SKS:n Kansanrunousarkiston aineistoista koottu sympaattinen opas
saunottaa vuoden ja vuorokauden ympäri ja kuljettaa lukijan läpi elämänkaaren.
Kirja on avuksi niin saunan rakennuspaikan kuin lämmityspuidenkin valinnassa,
ja se perehdyttää muun muassa vihta- ja vastakulttuurin eroihin. Lempeä
lisälöyly yllättää ja lämmittää asiaan perehtyneetkin saunanystävät.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">MIKKO-OLAVI SEPPÄLÄ<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Suomalaisen työväenteatterin varhaisvaiheet<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Suomalaiset harrastajapohjaiset työväenteatterit ovat
ainutlaatuinen menestystarina noustessaan 1900-luvun alussa osaksi julkisesti
tuettua teatterikenttää. Teatteri liikkeessä kertoo havainnollisesti, mihin tuo
menestys perustui ja miten se toteutui. Samalla teos purkaa työväenteattereille
eri suunnista asetettujen odotusten ja käytännön toiminnan välistä ristiriitaa
ja osallistuu työväenkulttuurista käytävään keskusteluun. Teos perustuu tekijän
kiitettyyn väitöskirjaan (2007).<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Suomen museohistoria<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Toimittaneet Susanna Pettersson ja Pauliina Kinanen<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Museot ovat jokaisen kansakunnan historian säilyttäjiä.
Suomen museohistoria on kattava historiaesitys, joka perehtyy niin
kulttuurihistoriallisten, luonnontieteellisten kuin taidemuseoiden historiaan.
Teos nostaa esiin museot yhteiskunnallisina vaikuttajina ja kertoo, kuinka
museot ovat syntyneet ja miten ne ovat muuttuneet siirryttäessä kansallisesta
idealismista ja kansakunnan rakentamisesta nykyiseen kansainvälisen teknologian
aikaan.<br>
<br>
Suomen museohistorian kirjoittajat ovat museoiden, kokoelmien, konservoinnin ja
museologian parhaita asiantuntijoita. Teoksen runsas kuvitus ja havainnolliset
tilastot syventävät aiheen esittelyä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">VEIKKO ANTTONEN<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Uskontotieteen maastot ja kartat<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Teoksessa tarkastellaan Suomen uskonnollisia maastoja ja
maisemia – topografi a sacraa – historian eri vaiheissa uskontotieteen
näkökulmista. Monipuolinen, yliopistollinen oppikirja pureutuu esihistoriasta
nykypäivän EU-Suomeen ulottuvan aineiston avulla uskontotieteen perusteisiin ja
selvittää, mistä uskonto ja uskonnollinen perinne koostuvat ja millainen on
yhteisö, joka perinnettä ylläpitää ja jonka jäsenten elämään se
erottamattomasti niveltyy. Kuinka uskonto, sosiaalinen tila ja ihmisten
ruumisperusteisen ajattelun kategoriat kytkeytyvät toisiinsa? Miten ne näkyvät
rituaalisessa käyttäytymisessä, puhtaan ja epäpuhtaan luokittelussa, sopivan ja
epäsopivan, hyveellisen ja paheellisen erilaisissa jaotteluissa?<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">SAMULI PAULAHARJU<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Vanhaa Lappia ja Perä-Pohjaa<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Samuli Paulaharjun Vanhaa Lappia ja Peräpohjaa ilmestyi
ensimmäisen kerran 1923. Teos perustuu Paulaharjun vuosina 1920–1923 tekemille
retkille Länsi-Lappiin ja Peräpohjaan. Keruun tuloksena Paulaharju oli aiemmin
julkaissut kirjan Lapin muisteluksia, jolle nyt uusintapainoksena julkaistava
teos on jatkoa. Teoksiaan varten Paulaharju haastatteli kiveliöiden vanhuksia,
joiden muistoista avautuu elävä kuva Lapinkorven elämänmenosta, elinkeinoista,
tavoista ja uskomuksista. Kirjassa kuvataan myös mm. Ivaloon saapuneita
kullanhuuhtojia, Kolarin markkinoita sekä kristillisyyden alkuaikoja Lapissa.
Runsas alkuperäiskuvitus.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">MAARIT KNUUTTILA<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Kauha ja kynä<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Keittokirjojen kulttuurihistoriaa<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Teos tarjoaa kiehtovan matkan keittokirjojen ja
ruokakulttuurin historiaan. Kirjassa tarkastellaan niin eurooppalaiskeittiön
syntyaikoja, painettujen keittokirjojen vaiheita, sukukeittokirjoja kuin
suomalaista keittiötä ja ruokakulttuuria. Oman läpiluotauksensa saavat reseptit
ja niiden muuttuva<br>
<br>
kieli ruokakulttuurin – ja koko elämän – kuvastajina.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">ANNIKKI KAIVOLA-BREGENHØJ<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Kerrotut ja tulkitut unet<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Kulttuurinen näkökulma uniin<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Unet ovat kiinnostaneet ihmistä eri aikoina ja kaikissa
kulttuureissa. Unielämyksistä kerrotaan useimmiten symbolien eli
unikokonaisuudesta poimittujen yksityiskohtien avulla. Jotkut symboleista ovat
kansainvälisesti tunnettuja ja monelle omakohtaisesti tuttuja: mustat hevoset,
hampaan menetys, myöhästymisen harmi tai lentämisen ilo. Unielämyksiin liittyy
myös voimakkaita tunteita - iloa, pelkoa tai ahdistusta. Suurin osa unista kerrotaan
vain kerran, mutta enteellisiksi koetut unet voivat jäädä kokijansa muistiin ja
kerrontaan pysyvästi.<br>
<br>
Kiehtova teos luo perusteellisen katsauksen ihmisten ajatuksiin, uskomuksiin ja
kokemuksiin unista. Kirjan perustana on vanha ja nykyinen kansanperinne, jonka
rikkaiden aineistojen rinnalla kirja ammentaa mm. jo ennen ajanlaskumme alkua
käytössä olleista unenselitysoppaista.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">EMIL NERVANDER<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Kesämatkoja Suomessa<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Ahvenanmaalla ja Turun seudulla<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Toimittaneet Markus Hiekkanen ja Leena Valkeapää<br>
<br>
Suomentanut Markus Hiekkanen<br>
<br>
Nervanderin Sommarresor i Finland -kirjan (1872) matkakirjeet ilmestyvät nyt
ensimmäisen kerran suomennettuina. Suomen taidehistorian isänä pidetty Emil
Nervander (1840–1914) osallistui taidehistoriallisen retkikunnan matkalle kiertäen
Lounais-Suomen rannikkopitäjiä Kemiöstä Taivassaloon. Seurue teki laajan
kierroksen myös Ahvenanmaalla.<br>
<br>
Nervander kuvasi matkakirjeissään värikkäästi kansan elämää, matkan
sattumuksia, luontoa, maisemia ja tunnelmia. Kirjeet antavat monipuolisen kuvan
1870-luvun alun kulttuurista ja ajattelusta, sillä hän liitti näkemänsä ja
kokemansa laajoihin yhteyksiin viittaamalla esimerkiksi kirjallisuuteen, Suomen
historian tapahtumiin tai pääkaupungin teatterielämään. Retkikunnan matkalla
tekemät piirustukset auttavat monipuolisuudessaan ja loistokkuudessaan
ymmärtämään matkan ainutlaatuisen merkityksen suomalaisen taiteentutkimuksen
alkutaipaleelta.<br>
<br>
Retkikuntaan kuului myös mm. Albert Edelfelt, jonka akvarelleja on käytetty
kirjan kuvituksena.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Kielellä on merkitystä<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Näkökulmia kielipolitiikkaan<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">toimittaneet: Hanna Lappalainen, Marja-Leena Sorjonen, Maria
Vilkuna<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Kielipolitiikka vaikuttaa arkeemme enemmän kuin usein
ajattelemmekaan – ja ulottuu laajemmalle kuin huomaammekaan. Kirjassa
kielipoliittisia kysymyksiä lähestytään useista näkökulmista ja erilaisten
aineistojen avulla. Tarkasteltavana ovat niin viralliset dokumentit kuin
arkikeskustelut, kaunokirjallisuus ja ylioppilasaineet. Uutta perspektiiviä
Suomen tilanteeseen tuovat katsaukset naapurimaissa harjoitettuun
kielipolitiikkaan.<br>
<br>
Artikkelit tarjoavat tuoretta tietoa niin kielten opettajille, tutkijoille ja
opiskelijoille kuin muillekin yhteiskunnallisille vaikuttajille siitä, mitä
kielipolitiikassa tapahtuu. Kokoelman kirjoittajina ovat mm. Auli Hakulinen,
Pirjo Hiidenmaa, Lea Laitinen, Harri Mantila, Heikki Paunonen ja Liisa
Tiittula.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">TOIVO FLINK<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Kotiin karkotettavaksi<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Inkeriläisten palautukset Suomesta Neuvostoliittoon vuosina
1944-1955. Syitä ja seurauksia<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Suomeen siirrettiin jatkosodan aikana saksalaisten
miehittämältä Leningradin alueelta yhteensä yli 63 000 inkeriläissiviiliä,
valtaosa heistä naisia ja alle 15-vuotiaita lapsia. Ensimmäinen kokonaisesitys
sodanjälkeisistä tapahtumista pohtii, miksi Suomen päättäjät halusivat
sisällyttää välirauhansopimuksen 10. artiklaan kohdan, joka antoi
inkeriläisille mahdollisuuden jäädä Suomeen tai palata Neuvostoliittoon.
Tutkimuksessa otetaan kantaa niin siirtojen kuin palaamisen syihin sekä
valotetaan inkerinsuomalaisten pakoa Ruotsiin jatkosodan jälkeisinä vuosina.
Niin ikään teoksessa<br>
tarkastellaan uuden aineiston perusteella inkerinsuomalaisten aktiivien
toimintaa Suomessa 1920–1950-luvulla osana suomalaista heimotoimintaa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Kuvanveisto ajassa ja tilassa<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">toimittanut: Hanna Mamia<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Nykykuvanveiston olemus on moni-ilmeinen, eivätkä jähmeät
muistomerkit enää tee oikeutusta nykykuvanveiston ilmenemismuodoille. Näyttävä
teos tuo esiin tämän kenties maailman vanhimman taiteenlajin kykyä elää tässä
päivässä ja heijastaa ympäröivän maailman ilmiöitä.<br>
<br>
Suomen Kuvanveistäjäliiton 100-vuotisjuhlavuotta juhlistavan teoksen
artikkeleissa tuodaan laajalti esiin taiteen roolia rakennetussa ympäristössä,
julkista taidetta, teosten kohtaamista ja vastaanottoa sekä niiden hankkimiseen
ja omistamiseen liittyviä iloja. Artikkelien kirjoittajat ovat työnsä kautta
kuvanveistoon eri tavoin perehtyneitä henkilöitä. Teos tarjoaa ajankohtaisia ja
persoonallisia näkökulmia veistotaiteeseen ja kannustaa katsojia lähestymään
nykykuvanveistoa ennakkoluulottomasti ja avoimin mielin.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">ELENA HELLBERG-HIRN<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Leninburg<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Pietarin kolme vuosisataa<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Teos on Elena Hellberg-Hirnin Pietarin juhlavuoden 2003
kunniaksi syntymäkaupungistaan häikäisevän upeasti kirjoitetun
pienoistutkielmien sarjan (Imperial Imprints. Post-Soviet St Petersburg)
suomennos. Juhliva kaupunki sai teoksessa arvoisensa syntymäpäivälahjan, joka
kertoo paitsi keisarillisen kaupungin loistosta, myös sen synkemmästä
varjopuolesta kriittisesti ja koskettavasti. Tekijällä omn oman perheensä ja
sukunsa kautta myös omakohtaisia kosketuksia kaupungin toisen maailmansodan
aikaisiin traagisiin kohtaloihin.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Linnoista lähiöihin<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Toimittanut Pinja Metsäranta<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Ihminen on aina muokannut elinympäristöään ja
asuinpaikkojaan. Upea, runsaasti kuvitettu teos esittelee kuvin ja tekstein
maamme merkittävimmät rakennetut kulttuuriympäristöt maantieteellisistä ja
kulttuurihistoriallisista näkökulmista. Puolustus, ruukki- ja sahateollisuus,
hallinto, kirkko ja koulurakennukset sekä 1900-luvun moderni
kaupunkirakentaminen ja jälleenrakennus ovat muokanneet suomalaista maisemaa
voimakkaasti.<br>
<br>
Kirja etenee saariston kalastajakylistä, majakoista ja huvila-alueilta
rannikolla kulkevaa Suurta rantatietä pitkin kartanoihin ja kirkkoihin;
jokilaaksojen ja Järvi-Suomen siltojen, sahayhdyskuntien ja kestikievarien
kautta Lapin tunturimaisemiin rakennettuihin kyliin. <br>
<br>
Teoksessa esitellyt paikat ympäristöineen muodostavat ainutlaatuisia
rakennettuja kokonaisuuksia, joissa suomalainen kulttuurihistoria on läsnä
meidän kaikkien jokapäiväisessä elämässä. Kirjassa on myös luettelo kaikista
Suomessa olevista yli 1 200 merkittävästä kulttuuriympäristöstä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Lukemattomat sivut<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Kirjallisuuden arkistot käytössä<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">toimittaneet: Elsi Hyttinen, Katri Kivilaakso<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Artikkelikokoelma tekee tunnetuksi kirjallisuuden arkistoja
ja niiden säilyttämää tietoa. Kirjassa pohditaan arkistojen merkitystä ja
käyttöä kirjailijoista ja kirjallisuudesta kirjoittamisen sekä erityisesti
kirjallisuudentutkimuksen näkökulmista. Teos palvelee tutkijoita, toimittajia,
opettajia sekä kaikkia kirjallisuudesta kiinnostuneita ja sen parissa
työskenteleviä sekä uusia näkökulmia etsiviä lukijoita.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Maaemon lapset<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Tolstoilaisuus kulttuurihistoriallisena ilmiönä Suomessa<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">toimittanut: Tuija Wahlroos<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Teos valottaa tolstoilaisuuden vaikutusta Suomessa
1800-luvun lopulta alkaen. Kirjailija Leo Tolstoi kehitti oman kristinuskon
tulkintansa, joka heijastui elämänkäytäntönä laajalle hänen oman lähipiirinsä
ulkopuolelle. Tolstoi pohdiskeli taiteen roolia ihmisyhteisössä ja vaikutti
siten taidefilosofina. Tolstoin ajatuksia teki Suomessa tunnetuksi erityisesti
kirjailija Arvid Järnefelt, jonka lähipiirissä tolstoilainen ajattelu vaikutti
kuvataiteisiin.<br>
<br>
Teoksessa tarkastellaan tolstoilaisuutta monitieteellisesti kirjallisuuden,
taidehistorian ja uskontotieteen näkökulmista. Kirjassa kerrotaan, kuinka
suomalaiset Tolstoin ajatuksista kiinnostuneet matkustivat Venäjälle Tolstoita
tapaamaan sekä kirjoittivat tälle kirjeitä. Teoksessa selvitellään, kuinka
tolstoilaisuus välittyi Suomeen ja ilmeni Suomen kirjallisuudessa. Samaten
esitellään tolstoilaisen elämäntavan valinneita kulttuurivaikuttajia, Arvid
Järnefeltin ohella tunnetuimpana Isohiiden veljekset. Kuvataiteessa
tolstoilainen ajattelu vaikutti etenkin Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön
aihevalintoina ja käsittelytapoina. Kirjan taiteilijakatsauksissa tarkennetaan
kuvataiteilijoiden suhteita tolstoilaisuuteen. Tolstoilaisuuden vaikutusta
tarkastellaan mm. Emil Cedercreutzin, Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen,
Eero Järnefeltin ja Venny Soldán-Brofeltin taiteessa.<br>
<br>
Teos liittyy Gallen-Kallelan Museossa kesäkuussa avattavaan Tolstoilaisuus
Suomessa<span style="mso-spacerun: yes"> </span>-näyttelyyn.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">D. N. BUHAROV<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Matka Lapissa syksyllä 1883<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">kääntäjä: Leinonen, Marja<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Dimitri Nikolaevitsh Buharov (1853–1889) oli venäläinen
diplomaatti ja kansatieteen harrastaja. 1883 hän teki matkan Jäämeren
rannikolta Suomen Lappiin ja Norjan Ruijaan. Laaja selostus matkasta ilmestyi
Venäjällä pari vuotta myöhemmin, mutta muualla se on jäänyt tähän asti lähes tuntemattomaksi.
Buharov oli saanut juuri nimityksen konsuliksi Tukholmaan, kun hänet
lähetettiin raportoimaan Lapin ja Ruijan taloudellisesta tilanteesta sekä
Venäjän, Norjan ja Suomen raja-alueiden asukkaiden kanssakäynnin muodoista.
Matka vei Buharovin Pohjoiselta Jäämereltä Paatsjokea pitkin Inariin, sieltä
pohjoiseen ja edelleen länteen Norjan puolelle, josta hän palasi Suomeen.<br>
<br>
Kertomus perehdyttää lukijan tarkoin tilastollisin tiedoin historiaan, kunkin
kunnan väestöön, elinkeinoihin ja kehitysmahdollisuuksiin. Buharovin
pääasiallisena huolena oli selvittää, miten kalastaja- ja porosaamelaiset
selvisivät elinkeinojensa ja -tapojensa murroksessa. Buharovin matkakertomus on
eloisa ja ansiokas kansatieteellinen kuvaus paimentolaisten elämästä. Aikanaan Venäjän
maantieteellinen seura palkitsi sen hopeamitalillaan.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">JONATHAN MOORHOUSE<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Modernismin etujoukot<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Modernista arkkitehtuuristaan kuuluisa Suomi haki
inspiraatiotaan vuosien 1930–1955 modernismin pioneereista. Erityisesti
Helsingissä nämä mestariteokset heijastivat nuorekasta ja elinvoimaista
kaupunkia täydentäen sen merellistä historiallista keskustaa. Toisen
maailmansodasta sankarillisesti selviytynyt Suomi jälleenrakennettiin laajalti
uudelleen. Alvar Aallon ja muiden dynaamisten arkkitehtien ansiosta Suomi
nähtiin modernin arkkitehtuurin johtavana maana.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Vuoden 1952 olympiakisat, arkkitehtikilpailut,
kansainväliset näyttelyt ja matkailu synnyttivät Helsinkiin suuresti ihailtuja
rakennuksia, jotka ovat helposti löydettävissä sekä jalkaisin että raitiovaunulla.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Moorhousen sympaattisen oppaan 98 erinomaista
lyijykynäpiirrosta tarjoavat vierailijalle pilkahduksia Helsingin
moni-ilmeisestä, kultivoidusta, julkisesta ja yksityisestä kaupunkikuvasta.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Vuodesta 1963 Helsingissä asuneen arkkitehti Jonathan
Moorhousen aikaisempia teoksia ovat mm. Helsingin jugendarkkitehtuuri 1895–1915
(1987), Helsingin jugendkorttelit – kävelyretkiä (1998), ja Helsinki:
Empirekaupungin synty. Kävelyretkiä (2003).<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">MARKO PAAVILAINEN<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Aina valmiina<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Suomen partioliikkeen historia 1910-2010<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Partioliikkeen tunnukset ole valmis ja aina valmiina
tunnettaan yleiseti. Mutta mitä kätkeytyy sanojen taakse? Miksi partiotoiminta
kiellettiin 1911? Miten partioliike torjui vaatimuksen aseiden käytön
opettamisesta nuorille? Miksi työväenliike ja äärioikeisto suhtautuivat
kielteisesti partioliikkeeseen? Miten partio hyväksyttiin kirkon
nuorisotyömuodoksi? MIllaiset suhteet partiolla oli natsi-Saksaan? Entä
Neuvostoliittoon?<br>
<br>
Marko Paavilainen piirtää partion satavuotishistoriassa rohkeasti kriittisen
kokonaiskuvan Suomen suurimman varhaisnuorisoliikkeen yhteisuntasuhteista sekä
sen toiminnan kehityslinjoista. Teos tarjoaa aatehistoriallisen aikamatkan
nuorison, kasvatuksen ja kansalaisjärjestöjen vaiheista kiinnostuneille.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Bernhard Crusell<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Keski-Euroopan matkapäiväkirjat 1803-1822<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Toimittanut Janne Koskinen<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Uudessakaupungissa vuonna 1775 syntyneen Bernhard Crusellin
ura klarinetistina ja säveltäjänä on tärkeä luku Suomen ja Ruotsin
musiikinhistoriaa. Muutettuaan Tukholmaan Crusell kohosi nopeasti merkittävään
asemaan Ruotsin valtakunnan kulttuurielämässä ja sävelsi teoksia, jotka
edelleen kuuluvat konserttimusiikin vakio-ohjelmistoon. <br>
<br>
Bernhard Crusell teki matkoja Keski-Eurooppaan parantaakseen ammattitaitoaan ja
solmiakseen kansainvälisiä yhteyksiä. Matkoillaan hän kirjoitti päivä kirjoja,
jotka avaavat monipuolisen näkymän 1800-luvun alun kulttuurihistoriaan.
Päiväkirjamerkinnät kertovat mm. 13-vuotiaan ihmelapsen Felix Mendelssohnin
esiintymisestä Berliinissä ja tapaamisesta Carl Maria von Weberin kanssa.
Pariisissa Crusell näkee Napoleonin ratsastavan valkoisella hevosella ja
äkseeraavan joukkojaan sekä tutustuu vastaperustettuun Pariisin
konservatorioon. Vuoden 1822 matkan Karlsbadiin hän tekee seurassaan Jacob
Berzelius, yksi kaikkien aikojen huomattavimmista kemisteistä. Matkapäiväkirjat
vuosilta 1803, 1811 ja 1822 ilmestyvät nyt suomennettuna ja kommentoituna
laitoksena. <br>
<br>
Svenska litteratursällskapet i Finland julkaisee teoksen ruotsiksi.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Biribi<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Pelaaminen oli eräs tärkeimmistä seurustelumuodoista
erityisesti aatelin ja yläluokan elämässä 1700-luvulla. Biribi on Italiasta
peräisin oleva pelilaudalla tai -pöydällä pelattava ruletin sukuinen,
tempoltaan nopea uhkapeli, jossa voitot ja häviöt olivat suuria. Se oli
Euroopassa erittäin suosittu 1500-luvulta 1800-luvulle, ja se kiellettiin
monissa maissa, myös Ruotsin valtakunnassa.<br>
<br>
Pelilaudan tekijästä tai alkuperästä ei ole täyttä varmuutta, mutta
oletettavasti se on peräisin Louhisaaren 1700- ja 1800-luvulla omistaneelta
Mannerheim-suvulta. Biribi-peliin sisältyy näköispainos Louhisaaren
kartanolinnasta löydetystä Biribin pelilaudasta, pelimerkkejä sekä tutkija
Jouni Kuurneen kirjoittama ohjevihkonen, jossa on pelin säännöt ja historiaa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Esine ja aika<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Materiaalisen kulttuurin historiaa<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">toimittaneet: Riitta Laitinen, Tiina Männistö-Funk, Maija
Mäkikalli<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Ajankohtainen artikkelikokoelma tarkastelee ihmisen suhdetta
esineisiin ja esineiden materiaalisuuteen erilaisissa menneisyyden
konteksteissa. Kirjassa liikutaan ajallisesti ja maantieteellisesti laajalla
alueella 1500-luvulta 1900-luvulle, ruotsalaisesta aateliskulttuurista
kiinalaiselle lähetyskentälle, fasistisesta Roomasta suomalaiseen
tietotekniikkaan. Teos selvittää esimerkiksi, miten peili oli sukupuolittunut
uuden ajan alussa, miten eläintieteellinen esine muutti luonnettaan näytteenä
ja näyttelyesineenä tieteen ja kokoelmaympäristön muuttuessa ja miten
käyntikorttikuvat olivat tärkeä kulutuksen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen
muoto 1900-luvun alun suomalaisella maaseudulla.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Huoneentaulun maailma<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Kasvatus ja koulutus Suomessa keskiajalta 1860-luvulle<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Toimittaneet Jussi Hanska ja Kirsi Vainio-Korhonen<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Huoneentaulun maailma selvittää, millaista kasvatusta ja
koulutusta lapsille ja nuorille tarjottiin Suomessa ennen yleisen oppivelvollisuuslain
voimaan astumista 1920-luvun alussa. Mitä koulutuksellisia ja kasvatuksellisia
tarpeita aateluus, pappeus, porvarius ja talonpoikainen maatalous asettivat
kyseisiin säätyihin lukeutuville tai niihin pyrkiville pojille ja tytöille?
Entä mikä oli ”yhteisen rahvaan” asema ja miten kasvatettiin yhteiskunnan
vähäosaiset?<br>
<br>
Katekismuksen huoneentaulun tutut, pienestä pitäen mieleen iskostetut sanat
olivat Ruotsin ajan kasvatuksellista ydintä. Autonomisessa Suomessa ei
kuitenkaan enää riittänyt, että vain ylempiin säätyihin lukeutuvat poikalapset
saatettiin koulutielle. Kehittyvä kansakunta tarvitsi runsaasti henkisiä
voimavaroja, ja myös eurooppalainen aikalaiskeskustelu nosti yhä kiivaammin
esiin rahvaan lasten ja tyttöjen opintojen tarpeen. 1800-luvun puolivälissä
pelkkä aapiskirjan lukutaito ja katekismuksen sisällön hallinta eivät enää
antaneet riittävästi eväitä aikuiselämää varten. Yhteinen kansa oli opetettava
kirjoittamaan ja lukemaan muutakin kuin uskonnollista kirjallisuutta.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Ihan hyvä maanantaiksi<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Suomalaisen päivä 2.2.2009<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Toimittanut Marjakaisa Ollaranta<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Kalevalaisten Naisten Liitto ja Suomalaisen Kirjallisuuden
Seuran Kansanrunousarkisto kehottivat suomalaisia kirjaamaan ylös talvisen
maanantaipäivänsä (2.2.2009) tapahtumia ja mietteitä. Tässä antologiassa
päivästään kertoo 70 henkilöä, koululaisista eläke-ikäisiin. Sympaattinen
kokoelma on poikkileikkaus suomalaisten arjesta. Viisaita, hauskoja ja
koskettavia katsauksia saavat niin koulumaailma, työelämä, eläkkeellä olo, arkinen
elämä yhdessä, Suomi ja suomalaisuus kuin nykytekniikka.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Kahden puolen Pohjanlahtea III<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Ruotsin ja Suomen taloudet ja taloussuhteet 1900-luvulla<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Toimittaneet Juhana Aunesluoma ja Susanna Fellman<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Teos käsittelee Suomen ja Ruotsin talouskehitystä 1900-luvun
aikana useasta eri näkökulmasta, laajan suomalais-ruotsalaisen
asiantuntijajoukon voimin. Vuosisadan mittainen käsittelyperspektiivi tuo ilmi
minkälaisten vaiheiden kautta Suomi ja suomalaiset vähitellen saavuttivat
vauraamman länsinaapurinsa taloudellisilla mittareilla mitattuna, kuinka maat
kamppailivat vuosisadan syvissä talouskriiseissä ja luovivat kauppa- ja
integraatiopoliittisten karikoiden välissä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Teos kertoo suomalaisen ja ruotsalaisten yritysten ankarasta
kilpailusta, mutta myös yhteistyön pitkistä, 1900-luvun alkuun juontavista
juurista. Pohjanlahden ylittävät yritysostot, investoinnit ja kartelliyhteistyö
oli vuosisadan alun arkipäivää siinä missä suuret pankki- ja
metsäteollisuusfuusiot leimasivat sen oppua. Teoksessa vertaillaan myös maiden
kokemuksia ja selviytymistä 1990-luvun suuresta lamasta ja arvioidaan
talouskriisien vakavuutta aiempiin lamakausiin nähden.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal"> <o:p></o:p></div>
<!--EndFragment-->
</body></html>